Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 12 päivänä syyskuuta 2007 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 53/2007 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
hallitussihteeri Maritta Hirvi, sosiaali- ja terveysministeriö
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
professori Kaarlo Tuori
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Eläketurvakeskuksesta annettua lakia, työntekijän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia, kunnallista eläkelakia ja valtion eläkelakia. Eläketurvakeskuksen edustajistoon ja hallitukseen tulee myös julkisten alojen eläkejärjestelmien sekä työnantajien ja työntekijöiden edustus.
Eläketurvakeskus kattaa kustannuksensa eläkelaitoksilta niissä vakuutettujen henkilöiden työansioiden mukaisessa suhteessa perittävällä kustannusosuudella ja tuottamistaan palveluista perittävillä toimintokohtaisilla palvelumaksuilla sekä muilla tuotoilla. Vastuu Eläketurvakeskuksen kustannusosuudesta jakaantuu yksityisten alojen työeläkejärjestelmän ja julkisten alojen eläkejärjestelmän eläkelaitoksille sen mukaan, kuinka suuri osa Eläketurvakeskuksen tuottamista palveluista kohdistuu näille eläkelaitoksille. Julkisten alojen eläkelaitosten täysimääräinen osallistuminen Eläketurvakeskuksen rahoitukseen toteutetaan vaiheittain.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2008 alusta.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa katsotaan, että eläkelaitosten kustannusosuus Eläketurvakeskuksen menoista on maksu Eläketurvakeskuksen työeläkejärjestelmälle tuottamista yhteiselimen palveluista, joten sitä ei voida pitää verona eikä veroluontoisena maksuna. Lakiehdotukset voidaan esityksen mukaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Esityksessä ehdotetaan, että myös julkisten alojen eläkelaitokset osallistuvat Eläketurvakeskuksen kustannuksiin, joskin vähäisemmällä osuudella kuin yksityisten alojen eläkelaitokset. Eläketurvakeskus kattaa 1. lakiehdotuksen 5 §:n mukaisesti kustannuksensa eläkelaitosten kustannusosuudella, toimintakohtaisilla palvelumaksuilla ja muilla tuotoilla. Eläkelaitoksen kustannusosuutta vahvistettaessa on huolehdittava siitä, että Eläketurvakeskuksen varat riittävät kattamaan Eläketurvakeskuksen tehtävistä ja toiminnasta aiheutuvat menot ja ylläpitämään riittävän maksuvalmiuden. Eläkelaitosten kesken kustannusosuus jaetaan kussakin eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Kustannusosuuden määrä ja suoritusaika määräytyvät työntekijän eläkelain 183 §:n 2 momentissa mainittujen sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien vastuunjakoperusteiden mukaan.
Valiokunta on aiemmassa lausunnossaan (PeVL 30/2005 vp, s. 3) arvioinut työeläkelaitosten vastuuta Eläketurvakeskuksen kustannuksista seuraavasti: "Valiokunta on hyvän hallinnon vaatimusten näkökulmasta kiinnittänyt huomiota siihen, että Eläketurvakeskuksen valvottavat... yksityisten alojen eläkelaitokset vastaavat keskuksen kustannuksista... Tällainen järjestely ei kokonaisuutena tarkastellen ole aivan ongelmatonta valvonnan puolueettomuuteen, uskottavuuteen ja muuhun asianmukaisuuteen liittyvien vaatimusten kannalta. Eläketurvakeskuksen tehtävien lisääntyessä ja niiden muuntuessa eläkelaitosten yhteiselimen tehtävistä entistä selvemmin julkisiksi hallintotehtäviksi alkaa vastaavasti eläkelaitosten kustannusvastuu keskuksen toiminnasta saada verovelvollisuudelle ominaisia piirteitä."
Perustuslakivaliokunnalla ei ole huomauttamista sen suhteen, että Eläketurvakeskuksen menoja katetaan toimintakohtaisilla palvelumaksuilla ja muilla tuotoilla. Sen sijaan kustannusosuuden määräytymistä ehdotetulla tavalla on valiokunnan näkemyksen mukaan vaikea nähdä korvauksena yksilöitävästä suoritteesta. Laista ei myöskään täsmällisesti ja yksiselitteisesti ilmene näiden rahasuoritusten määräytymisen perusteet eikä se, kenelle päätösvalta kuuluu. Samoin kustannusosuuden suuruuden määräytyminen valtioneuvoston päätöksellä pienemmäksi julkisten alojen eläkelaitosten sekä Merimieseläkekassan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen osalta kuin yksityisten eläkelaitosten osalta samoin kuin kustannusosuuden määrän määräytyminen viime kädessä sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien vastuunjakoperusteiden mukaan eivät täytä lakisääteisyyden vaatimusta. Kustannusosuuden määräytymisellä on verovelvollisuudelle ominaisia piirteitä. Perustuslakivaliokunta pitää sen vuoksi asianmukaisimpana, että sääntelyä täsmennetään siten, että se täyttää verolaille perustuslaista johtuvat vaatimukset (ks. Rahoitustarkastuksen valvontamaksusta annettu laki ja viestintämarkkinalain 15 a—15 d §).
Esityksen perusteluista ilmenee valtioneuvoston tarkoituksena olevan selvittää Eläketurvakeskuksen asemaa myöhemmin vielä erikseen. Valiokunta pitää selvitystyön jatkamista aiempaan lausuntoonsa (PeVL 30/2005 vp, s. 3/II) viitaten tarpeellisena. Tällöin on selvitettävä mahdollisuuksia siirtää Eläketurvakeskuksen hallintotehtäviä valtion viranomaisille tai järjestää Eläketurvakeskus osaksi valtion viranomaiskoneistoa.
Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2007
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Kalevi Laaksonen