Perustelut
Yleistä
Oikeuskanslerin kertomuksen yleiskatsauksessa esitellään
oikeuskanslerin tehtävät ja toimivaltuudet sekä tarkastellaan
Oikeuskanslerinviraston toimintaa yleisesti tilastotietojen valossa. Tämän
lisäksi kertomuksessa selostetaan oikeuskanslerin
toimintaa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen
lainmukaisuuden valvonnassa, perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa,
viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien
laillisuusvalvontaa hallinnonaloittain sekä asianajajien
ja julkisten oikeusavustajien toiminnan valvontaa. Tarkempia tilastotietoja
viraston toimenpiteistä ja työtilanteesta sisältyy
kertomuksen viimeiseen lukuun.
Kertomukseen sisältyy nyt kolmatta kertaa oikeuskanslerin
ja apulaisoikeuskanslerin yleisemmät puheenvuorot. Perustuslakivaliokunta pitää näitä
puheenvuoroja
hyödyllisenä ja ansiokkaana lisänä kertomukseen.
Oikeuskansleri Jonkka tarkastelee puheenvuorossaan "Luottamus puntarissa"
suomalaista korruptiota ja sen ilmenemismuotoja yleisesti sekä erityisesti
laillisuusvalvonnan näkökulmasta. Apulaisoikeuskansleri
Puumalainen esittelee puheenvuorossaan oikeuskanslerin tekemien
tarkastusten kehitystä, luonnetta, kohteiden valikoitumista
ja valmistautumista tarkastuksiin sekä tarkastusten tuloksia
ja merkitystä.
Kanteluasioiden käsittely
Kertomusvuoden aikana Oikeuskanslerinvirastoon saapui 1 454
kanteluasiaa. Tämä on huomattavasti vähemmän
kuin edellisenä kertomusvuonna (1 843). Oikeuskanslerinviraston
kansliapäällikön mukaan kysymys on kuitenkin
tilapäisestä ja vaikeasti selitettävästä vaihtelusta, koska
vuonna 2012 kanteluasioiden määrä näyttäisi
jälleen palaavan aiemmalle korkeammalle tasolle. Kanteluasioita
ratkaistiin 1 692. Myönteistä on se,
että asioita ratkaistiin huomattavasti enemmän
kuin niitä saapui. Toisaalta ratkaisujen määrä oli
edellisvuotta alhaisempi.
Perustuslakivaliokunta korostaa jälleen (ks. PeVM 12/2009
vp ja PeVM 6/2012 vp) tarvetta kanteluasioiden
mahdollisimman joutuisaan käsittelyyn Oikeuskanslerinvirastossa.
Tähän antavat keinoja muun muassa valtioneuvoston oikeuskanslerista
annetun lain vuonna 2011 voimaan tulleet muutokset, joilla pyrittiin
laillisuusvalvonnan tehostamiseen lyhentämällä käsittelyaikoja.
Valiokunta pitää tärkeänä virastossa
asetettua tavoitetta, jonka mukaan vähintään 90
prosenttia asioista tulisi ratkaista vuodessa ja kaikki asiat vähintään
puolessatoista vuodessa. Tästä näkökulmasta
on jossain määrin huolestuttavaa, että kertomusvuoden
lopussa vireillä oli vielä useita vuonna 2008
ja 2009 tulleita asioita.
Perustuslakivaliokunta ei ole erikseen arvioinut oikeuskanslerin
yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja.
Ministerivastuuasian esitutkinta
Oikeuskansleri on puheenvuoronsa korruptiotutkintaa käsittelevässä jaksossa
nostanut esille kysymyksen siitä, onko laillisuusvalvojalla
mahdollisuus käynnistää esitutkinta valtioneuvoston jäsenen
epäillyn virkarikoksen johdosta. Oikeuskansleri
perustelee puheenvuorossaan aiemminkin esittämäänsä tulkintaa,
jonka mukaan ylimmät laillisuusvalvojat eivät
voi perustuslaista ja ministerivastuulaista johtuvista syistä näin
tehdä.
Perustuslakivaliokunta on käsitellyt asiaa lausunnossaan
hallituksen esityksestä esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön
uudistamiseksi (PeVL 66/2010 vp)
samoin kuin mietinnössään oikeuskanslerin
kertomuksesta vuodelta 2010 (PeVM 6/2012 vp).
Valiokunta on pitänyt kyseisessä hallituksen esityksessä ja
oikeuskanslerin kertomuksessa ilmaistua tulkintaa liian pitkälle menevänä.
Valiokunnan mielestä ministerivastuulain 4 §:ää ei
pidä tulkita niin, etteivätkö ylimmät
laillisuusvalvojat voisi käynnistää itse esitutkintaa
ministerivastuuasiassa.
Valiokunta toistaa aikaisemmat kannanottonsa, joiden mukaan
nykyinen epäselvä tilanne on haitallinen ja valtioneuvoston
piirissä on tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin
ylimpien laillisuusvalvojien toimivallan selkiinnyttämiseksi ministerivastuuasiassa.
Myös oikeuskansleri on puheenvuorossaan pitänyt
säännösten tarkistamisen tarpeen selvittämistä perusteltuna.