Kuudestoista pöytäkirja
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuudettatoista pöytäkirjaa tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy mainitun pöytäkirjan sekä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen muuttamattomana.
Hallituksen esityksen tavoitteena on, että eduskunta hyväksyisi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen tehdyn kuudennentoista pöytäkirjan. Pöytäkirjalla perustetaan neuvoa-antavien lausuntojen järjestelmä. Pöytäkirjan johdannosta ilmenee, että laajentamalla EIT:n toimivaltaa antaa neuvoa-antavia lausuntoja päämääränä on parantaa edelleen EIT:n ja kansallisten viranomaisten välistä vuorovaikutusta ja vahvistaa siten ihmisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Pöytäkirjan 1 artiklan mukaan sopimuspuolen nimeämät ylimmät tuomioistuimet voivat pyytää käsiteltävänään olevassa asiassa ihmisoikeustuomioistuimelta neuvoa-antavia lausuntoja ihmisoikeussopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa määriteltyjen oikeuksien ja vapauksien tulkintaan liittyvissä periaatekysymyksissä. Tarkoitus on, että pöytäkirjan ratifioimiskirjan tallettamisen yhteydessä annetaan Suomen puolesta pöytäkirjan 10 artiklassa tarkoitettu selitys, jolla pöytäkirjan 1 artiklan mukaisiksi tuomioistuimiksi nimetään korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus. Nämä tuomioistuimet toimivat kokonaisuudessaan tai osaksi viimeisinä oikeusasteina.
Ihmisoikeussopimus on nykyisin tuomioistuinten työssä keskeinen normisto. Vastaavasti kansallisten tuomioistuinten on yhä useammissa jutuissa tunnettava ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Ihmisoikeussopimuksen vaikutus suomalaiseen lainsäädäntöön ja lainkäyttöön on 2000-luvun aikana voimakkaasti kasvanut, eikä mikään viittaa siihen, ettei ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön vaikutus tuomioistuinten ratkaisutoimintaan tulevaisuudessakin olisi merkittävä. Näin ollen perustuslakivaliokunnan mielestä sellaiset toimenpiteet, jotka lisäävät vuorovaikutusta ihmisoikeustuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välillä sekä helpottavat sopimuksen tulkinnasta seuraavien linjausten ymmärtämistä ja soveltamista suomalaisissa tuomioistuimissa, ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Nyt käsillä olevan pöytäkirjan mahdollistama menettely on näissä suhteissa valiokunnan mielestä huomattava edistysaskel ja odotettu uudistus.
Yleisten tuomioistuinten kannalta nykyinen järjestelmä, joka perustuu yksilövalituksiin, on kankea ja saadun selvityksen mukaan osin ongelmallinenkin. Ongelmallisuus ei tässä merkitse sitä, että ihmisoikeustuomioistuimen oikeutta arvostella ja tuomita ihmisoikeusloukkauksenakin suomalaisten tuomioistuinten ratkaisuja asetettaisiin millään tavoin kyseenalaiseksi. Päinvastoin, ongelmat tulevat siitä, että ihmisoikeustuomioistuimen kanta usein vielä puuttuu tai on täsmentymätön siinä vaiheessa, kun kansallinen tuomioistuin joutuu ottamaan kantaa ihmisoikeussopimuksesta tulevan velvoitteen soveltamiseen. Järjestelmä luotiin aikanaan turvaamaan yksilön ihmisoikeuksia ilman, että silloin olisi voitu kuvitella, miten laajat oikeusvaikutukset ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä aikaa myöten tulisi olemaan.
Valiokunta toteaa, että dialogi kansallisten tuomioistuinten ja eurooppalaisten tuomioistuinten välillä on tärkeää. Nykyjärjestelmässä monet kansallisesti periaatteellisesti tärkeätkään kysymykset eivät pääse ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston käsittelyyn, sillä sinne otetaan yleensä käsittelyyn vain yleiseurooppalaisittain periaatteellisia kysymyksiä. Tämän vuoksi on hyödyllistä, että keskustelussa aloitteen tekijänä voi olla myös kansallinen tuomioistuin. Saadun selvityksen mukaan tilanteita, joissa EIT:n ennakollinen kannanotto olisi ollut hyödyllinen, on käytännössä esiintynyt.
Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
Pöytäkirja sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, minkä vuoksi eduskunnan hyväksyminen pöytäkirjaan on tarpeen.
Sisällöltään pöytäkirja on sopusoinnussa perustuslain kanssa. Pöytäkirjan hyväksymisestä päätetään näin ollen äänten enemmistöllä.
Lakiehdotus pöytäkirjan voimaansaattamisesta käsitellään edellä esitetyn perusteella tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.