Perustelut
Puolustuspolitiikka ja hallinnonalan strateginen ohjaus
Puolustusministeriö julkisti vuonna 2006 hallinnonalaa
koskevan strategia-asiakirjan, jossa esitetään
arvio Suomen turvallisuusympäristön kehityksestä ja
kuvataan Suomen puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen
haasteita 2020-luvulla. Saadun selvityksen mukaan strategia-asiakirjalla
pyritään osaltaan tukemaan seuraavan turvallisuus-
ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelua. Valiokunta pitää asiakirjaa hyödyllisenä
taustapaperina
tulevan selontekoprosessin kannalta.
Kansainvälisessä puolustuspolitiikassa keskityttiin
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden läpiviemiseen. Puolustushallinnon
keskeisiä painopistealueita puheenjohtajuuskaudella olivat
sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot, voimavaratyö sekä siviilisotilaskoordinaatio.
Puolustusvaliokunta toteaa, että näillä painopistealueilla
saavutettiin selvää edistystä puheenjohtajuuskauden aikana.
Sotilaallisen kriisinhallinnan osalta Suomi osallistui vuonna
2006 kahteentoista sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon. Vuoden
2006 päättyessä suomalaisten kokonaisvahvuus
operaatioissa oli yhteensä noin 850 sotilasta. Valiokunta
toteaa, että sotilaallisen kriisinhallinnan kustannukset
ovat tehtävien vaativuuden — muun muassa EU:n
taisteluosastokonseptin — takia koko ajan nousseet. Turvallisuus-
ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattiin, että sotilaallisen
kriisinhallinnan kokonaiskustannukset saavat vuositasolla olla enintään
100 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 tuo maksimitaso lähes saavutettiin.
Lainsäädäntö
Puolustusministeriön keskeisimmät lainsäädäntöhankkeet
vuonna 2006 olivat 1.4.2006 voimaantullut laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta,
asevelvollisuuslain
ja puolustusvoimista annetun lain kokonaisuudistukset sekä lakiehdotus vapaaehtoisesta
maanpuolustuksesta. Kolme viimeksi mainittua laajaa hallituksen
esitystä annettiin eduskunnan käsiteltäväksi
vasta syksyllä 2006.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnallisesti
merkittävien lainsäädäntöhankkeiden
käsittelyyn eduskunnassa on varattava riittävästi
aikaa. Lakiehdotusten valmisteluvaiheessa on pystyttävä ottamaan
huomioon perustuslain vaatimukset ja kuultava asianmukaisesti kaikkia
sidosryhmiä. Puutteellisen valmisteluprosessin vuoksi niin
puolustusvoimia koskevaan lakiehdotukseen kuin hallituksen esitykseen
vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta jouduttiin tekemään
lukuisia säännösmuutoksia. Lakiehdotusta
asevelvollisuudesta ei ajan puutteen vuoksi ehditty käsittelemään,
ja se raukesi.
Puolustusvoimien kehittämisohjelmat
Vuonna 2006 jatkettiin integroidun tiedustelu-, valvonta- ja
johtamisjärjestelmän kehittämistä. Puolustushaarat
jatkoivat isku- ja suorituskykyä parantavia hankkeitaan
strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn luomiseksi.
Merkittävimpiä poikkeamia kehittämisohjelmien
toteuttamisessa olivat helikopteri- ja ilmatorjuntaohjushankkeiden
viivästymiset suunnitellusta aikataulusta.
Suomi on sitoutunut ostamaan 20 kappaletta NH 90 -kuljetushelikopteria
osana yhteispohjoismaista hanketta, jossa yhdessä Ruotsin
ja Norjan kanssa hankitaan yhteensä 52 kopteria. NH 90
-kopteritoimitusten Suomen puolustusvoimille oli määrä alkaa
vuonna 2004. Ensimmäinen kopteri toimitetaan puolustusvoimille kuitenkin
vasta tänä vuonna, ja on epäselvää, milloin
puolustusvoimat saa käyttöön kaikki tilaamansa
kopterit.
Valiokunta pitää tilannetta kestämättömänä. Puolustusvoimat
on luonut helikoptereille kotimaahan huolto- ja koulutusjärjestelmän,
joka sitoo merkittävästi resursseja. Koptereilla
on myös tärkeä merkitys maavoimien liikkuvuuden parantamisessa
muun muassa valmiusyhtymien osalta. Lisäksi vanhan kaluston
operatiivinen käyttöikä alkaa olla lopussa.
Saadun selvityksen mukaan NH 90 -helikoptereita tilanneet maat pyrkivät
nyt yhdessä katsomaan, kuinka koptereiden saamista operatiiviseen
käyttöön voitaisiin nopeuttaa. Toimitustilannetta
vaikeuttaa entisestään se, että kaupanteon
yhteydessä sovittu sopimussakko on jo maksimissaan, joten
valmistajalla ei ole enää erityistä taloudellista
intressiä kiirehtiä kopteritoimitusta. Valiokunta
toteaa, että jatkossa vastaavien suurten puolustusmateriaalihankkeiden
osalta on sopimussakko määritettävä riittävän
suureksi, jotta valmistaja tekee kaikkensa toimitusaikataulussa
pysymiseksi.
Sotilaallinen maanpuolustus
Vuoden 2004 selonteon perusteella jatkettiin 2010-luvun puolustusjärjestelmän
kehittämistä. Sodan ajan joukkojen pienentämiseen
liittyen käynnistettiin varhennettu kalustosta luopuminen,
jolle puolustusvaliokunta antoi hyväksyntänsä.
Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimien kannalta ei ole tarkoituksenmukaista
sijoittaa uudestaan muille joukoille käytöstä poistettua
suoritusvaatimukset täyttämätöntä materiaalia.
Päätettäessä materiaalista luopumisesta
on yhtenä vaikuttavana tekijänä myös
koulutuksen, ylläpidon ja varastoinnin mahdollisuudet ja
kustannukset verrattuna saavutettavaan suorituskykyyn.
Varusmiespalvelukseen astui edellisvuoden tapaan noin 28 000
henkilöä, joista palveluksen keskeytti 4 600
henkeä (14,5 %). Kertausharjoitusten määrää jouduttiin
määrärahasyistä vähentämään
tasolle, joka ei vastaa puolustusvoimien sodan ajan joukkojen koulutustarvetta
eikä reserviläisten odotuksia. Puolustusvoimien
taloutta jouduttiin vuonna 2006 tasapainottamaan 20 miljoonan euron
kehysleikkauksen takia supistamalla kaikkea muuta toimintaa paitsi
varusmieskoulutusta. Valiokunta toteaa, että turvallisuus-
ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004 hyväksyttyyn
rahoitustasoon tehdyt ylimääräiset 20
miljoonan euron kehysleikkaukset vuosille 2006 ja 2007 ovat johtaneet
myös kertausharjoitusten osalta vakaviin seuraamuksiin.
Kertausharjoituksissa koulutettiin vuonna 2006 noin 7 600
reserviläistä, ja tänä vuonna
jäädään samalle alhaiselle tasolle.
Reserviläisten määrän lasku
on ollut dramaattinen, sillä vuonna 2004 kertausharjoituksiin
kutsuttiin 37 700 reserviläistä ja vuonna
2005 30 500 henkeä.
Puolustusvaliokunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota
reserviläisten riittävään kouluttamiseen
(PuVL 7/2005 vp — HE
119/2005 vp, PuVL 8/2006 vp — HE
122/2006 vp). Ainoastaan säännöllisten
kertausharjoitusten kautta voidaan taata sodan ajan joukoille sellainen
koulutustaso, jolla voidaan ylläpitää koko
maan kattavaa puolustuskykyä. Kertausharjoitusten vaikutus
maanpuolustustahtoon on myös otettava huomioon arvioitaessa
niitä negatiivisia seuraamuksia, joita kertausharjoitusvuorokausien
voimakas leikkaus on aiheuttanut. Valiokunta huomauttaa tässä yhteydessä,
että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssitoiminnan kautta — yhdistys
on kouluttanut vuosittain noin 30 000 henkeä, joista 60 % on
ollut reserviläisiä — ei voida korvata
puolustusvoimien järjestämiä kertausharjoituksia.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2008 puolustusvoimat
tähtää 25 000 reserviläisen
kouluttamiseen. Valiokunta toteaa, että tähän
tavoitteeseen tulee ehdottomasti myös päästä 2
vuoden notkahduksen jälkeen.
Puolustusvoimien rakennemuutos ja kumppanuushankkeet
Vuoden 2004 selonteko sisältää linjaukset
puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseksi
sekä rakennemuutoksen toteuttamiseksi. Rakennemuutoksen
päämääränä on
sopeuttaa puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä vastaamaan
turvallisuusympäristön muutoksia ja sodan ajan
joukkojen pienentymistä. Rakenteellisilla muutoksilla pyritään
lisäksi tukemaan puolustusvoimien toiminnan ja talouden
tasapainottamista. Tämä edellyttää pysyviä säästöjä henkilöstö-
ja kiinteistömenoissa. Valtion tuottavuusohjelman mukaisesti
pyritään supistamaan puolustushallinnon henkilöstöä 1 860
henkilötyövuodella vuoden 2011 loppuun mennessä.
Käytännössä puolustusvoimien
henkilöstö on saadun selvityksen mukaan vuosittain vähentynyt
keskimäärin noin 225 hengellä 1990-luvun
alusta.
Puolustusvoimien toiminnan uudelleenjärjestelyihin
tuki- ja yleishallintopalvelujen tuottamisessa liittyvät
kiinteästi kumppanuushankkeet muun muassa erikoissairaanhoidossa,
vaatetus- ja ruokahuollossa sekä palkka- ja taloushallinnossa.
Puolustusvoimissa kumppanuushankkeille tavoitteeksi asetettu 20
prosentin kustannussäästö verrattuna
oman toiminnan kehittämiseen on käytännössä osoittautunut
liian optimistiseksi tavoitteeksi. Tätä taustaa
vasten valiokunta pitää tärkeänä,
että puolustushallinto selvittää perusteellisesti
kaikki tekijät harkittaessa kumppanuuden laajentamista
koskemaan maavoimien materiaalin korjaamo-, huolto- ja kunnossapitotoimintaa
(ns. KUJA-hanke).
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko (VNS 6/2004
vp — EK 35/2004 vp)
Eduskunta edellytti 21.12.2004, että puolustusvoimat
toimii selonteossa määriteltyjen henkilöstön
vähentämis- ja uudelleenkohdentamistavoitteiden
toteuttamisessa hyvän työnantajan tavoin pitäen
lähtökohtana irtisanomisten välttämistä ja
minimoiden toimenpiteistä aiheutuvat haitat ja että selonteossa
yksilöimättömät puolustusvoimien
rationalisointitoimenpiteet tuodaan eduskunnan asianomaisten valiokuntien arvioitaviksi,
kun niistä on konkreettisia esityksiä.
Puolustusvaliokunta toteaa, että tämä lausuma
on syytä edelleen säilyttää.
Eduskunta edellytti selonteon valmistelun yhteydessä myös,
että valtioneuvosto ryhtyy toimiin erityisen suomalaisen
puolustusteollisuutta turvaavan strategian linjaamiseksi ja että valtioneuvosto
sisällyttää seuraavaan turvallisuus- ja
puolustuspoliittiseen selontekoon erillisen osion tästä asiasta.
Valiokunta toteaa, että tämän lausuman
merkitys on vain korostunut Euroopan puolustusviraston perustamisen
jälkeen ja että se on syytä säilyttää.
Puolustusvoimien toiminta työnantajana (HE 199/2005
vp — EV 201/2005 vp)
Eduskunta edellytti 12.12.2005, että puolustusvoimat
toimii jatkossakin hyvän työnantajan tavoin ja
suhtautuu palvelussuhteen jatkoa koskeviin pyyntöihin lähtökohtaisesti
myönteisesti painottaen erityisesti alle 60 prosentin eläkekertymän
merkitystä jatkoaikaa harkittaessa.
Valiokunta toteaa, että lähivuosina sotilasammattihenkilöstön
eläköityminen lisääntyy, joten lausuma
on syytä säilyttää.