Perustelut
Yleisarvio selvityksestä
YK on esittänyt Suomelle toiveen jatkaa UNIFIL-operaatiossa
toukokuun 2015 jälkeen. Puolustusvaliokunta pitää perusteltuna
Suomen jatkamista johtovastuussa suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa
31.5.2016 saakka. Irlanti on Suomelle perinteinen kumppani aiemmista
kriisinhallintaoperaatioista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
tietyistä toimintatapaeroista huolimatta puolustusvoimat
on ollut tyytyväinen siihen tapaan, jolla suomalais-irlantilaisessa
pataljoonassa yhteistyötä on tehty.
Selvityksessä todetaan, että Libanonin turvallisuustilanne
UNIFIL-operaation toimialueella eli Litani-joen eteläpuolisella
alueella on säilynyt pääosin
vakaana. Valiokunta yhtyy selonteossa ja asiantuntijakuulemisissa
esitettyyn arvioon siitä, että UNIFIL-operaatiolla
on ollut rauhoittava vaikutus alueen turvallisuustilanteeseen. Valiokunta
huomauttaa, että UNIFIL-operaation vaikuttavuutta on tarkasteltava
yhdessä UNDOF- ja UNTSO-operaatioiden kanssa. Nämä kolme
YK-johtoista missiota ovat tärkeitä elementtejä kansainvälisen
yhteisön panoksessa Lähi-idän vakauden
ylläpitämisessä. Operaatioiden kautta
saadaan aikaan myös kattava tilannekuva siitä,
mihin suuntaan alueen turvallisuustilanne on kehittymässä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Syyrian sisällissota
näkyy vääjäämättä myös
Libanonin turvallisuustilanteen heikentymisenä erityisesti
sen vuoksi, että Assadin hallintoa tukeva Hizbollah on
tärkeä voimatekijä Etelä-Libanonissa.
Syyrian sisällissodan konkreettiset vaikutukset näkyvät
UNIFIL-operaatiossa itäisellä vastuualueella esimerkiksi
tienvarsipommeina. Länsi-Libanonissa suomalaisjoukon vastuualueella
tienvarsipommit eivät ole olleet ongelma. Suomalaisjoukot
ovat omalla toimialueellaan pystyneet suorittamaan normaalipartiointia.
Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne on näkynyt suomalais-irlantilaisen
pataljoonan vastuualueella lisääntyvinä levottomuuksina
muun muassa alueen pakolaisleireissä. Ainakin toistaiseksi
Libanonin viranomaiset ovat kuitenkin pystyneet nämä ongelmat
hoitamaan. UNIFIL-operaatiossa on kuitenkin varauduttava myös
turvallisuustilanteen heikkenemiseen nykyisestä.
Suomen osallistumisen sotilaalliset perusteet
Suomen kokonaispanos kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa
on tällä hetkellä noin 550 sotilasta,
joista Libanon on selkeästi suurin operaatio suomalaissotilaiden
lukumäärän ollessa 350 sotilasta. Suomi
on osallistunut UNIFIL-operaatioon useaan otteeseen: 1982—2001
sekä vuosina 2006—2007. Nykyinen osallistuminen alkoi
keväällä 2012, ja nyt jatkoa haetaan
toukokuun 2016 loppuun.
Suomalaisjoukon tehtävät — partiointi,
yhteydenpito paikallisiin viranomaisiin ja tiedonkeruu — pyritään
suorittamaan yhdessä Libanonin asevoimien kanssa. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan Libanonin armeija osallistuu noin 10 prosenttiin
partiotehtävistä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että selvitykseen kirjattu tavoite siirtää alueen
turvallisuusvastuu kokonaisuudessaan Libanonin viranomaisille toteutuu.
Selvityksessä ja asiantuntijakuulemisessa UNIFIL-operaation
hyötyjä perusteltiin eri tavoin. Ensinnäkin
Suomella on johtovaltiona mahdollisuus nykyaikaisen johtamisjärjestelmän
testaamiseen ja kehittämiseen. Toiseksi UNIFIL-operaatio
antaa kantahenkilökunnalle ja reserviläisille
hyvän koulutusmahdollisuuden. Edelleen tuotiin esiin näkemykset
siitä, että Suomella on hyvä olla yhdessä kriisinhallintaoperaatiossa
isompi joukkokontribuutio, UNIFIL-osallistumisella tuetaan
YK-johtoista kriisinhallintaa ja näkyvä osallistuminen
YK-operaatioon auttaa suomalaisupseereita kilpailussa YK-operaatioiden
johtotehtävistä. Lisäperusteena osallistumisen
jatkamiselle on tuotu esiin se, että Suomen leireihin tekemistä infrastruktuuri-investoinneista
saadaan enemmän irti pitempikestoisessa operaatio-osallistumisessa.
Valiokunta pitää edellä esitettyjä näkemyksiä perusteltuina
kyseenalaistaen tosin sen väittämän,
että tehdyt infrastruktuuri-investoinnit olisivat kestävä peruste
pidentää operaatio-osallistumisen kestoa, jos
muut painavat seikat eivät tätä näkemystä puolla.
Vaikka UNIFIL-operaatio ei sotilaalliselta vaativuudeltaan vastaakaan Afganistanin
ISAF-operaatiota, aseistettujen partioiden saama oppi haastavassa
monikansallisessa toimintaympäristössä parantaa
suomalaisjoukon valmiuksia myös kotimaan puolustuksen osalta.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota
myös siihen, että reserviläiskoulutukseen Suomessa
osoitetaan riittävästi voimavaroja.
Muuta
Puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota kriisinhallintatehtävissä palvelevan
henkilöstön asemaan ja tukijärjestelyihin.
Puolustusvaliokunta pitää kysymystä tärkeänä muun
muassa siksi, että Suomen osallistuminen kansainvälisiin
kriisinhallintaoperaatioihin perustuu henkilöstön vapaaehtoisuuteen.
Valiokunnan mielestä kriisinhallintaveteraanien huolenpitoon
liittyvien järjestelmien kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota
ja järjestelmien toimivuutta tulee jatkuvasti arvioida.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että kriisinhallintatehtävien vaatimustason ja vaarallisuuden
noustessa tehtävissä fyysisesti tai psyykkisesti
loukkaantuneista kannetaan kuntoutusvastuu ja että valmistelussa
oleva kansallinen kriisinhallintaveteraaniohjelma saatetaan valmiiksi
mahdollisimman pian.