Perustelut

Valtioneuvosto antoi 25.5.2007 valtiontalouden kehyspäätöksen vuosille 2008—2011. Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään kehykseen kuuluvia määrärahoja siten, että 2008 osuus olisi 2 147, 2009 2 164, 2010 2 162 ja 2011 2 168 miljoonaa euroa. Kehykseen kuuluvien menojen sisällössä on tapahtunut huomattavia muutoksia, sillä muun muassa arvonlisäverot on siirretty kehyksen ulkopuolisiin menoihin. Nämä muutokset vaikeuttavat vertailua aiempiin vuosiin nähden. Arvio kehyksen ulkopuolisista menoista 2008—2011 on vuosittain noin 240 miljoonaa euroa.

Saadun selvityksen mukaan puolustusministeriön tekemä kehysehdotus perustuu hallitusohjelman ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevaan kohtaan, jossa todetaan, että hallitus toimeenpanee vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon päätökset. Hallitusohjelmassa todetaan, että sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa suorituskykyä, osallistuu täysipainoisesti EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja kriisinhallintayhteistyöhön, kehittää rauhankumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä. Suomen puolustusratkaisu nojaa koko maan puolustukseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen.

Hallitusohjelman menojen muutokset -liitteessä puolustuksen lisärahoitustarpeeksi todettiin 40 miljoonaa euroa. Käytännössä puolustushallinnolle myönnetään lisärahoitusta siten, että 2008 summa on 25,9 miljoonaa, 2009 31,3 miljoonaa, 2010 30,8 miljoonaa ja 2011 40 miljoonaa euroa. Lisärahoituksella pyritään ennen kaikkea puolustusvoimien toiminnan tason palauttamiseen muun muassa nostamalla kertausharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määrä 25 000 henkeen vuosittain ja varusmieskoulutuksen tehostamiseen maastovuorokausia lisäämällä. Saatua lisärahoitusta kohdennetaan myös asevelvollisten taloudellisen aseman parantamiseen, asevelvollisten terveystarkastuskustannuksiin, selonteon rakennemuutoksista aiheutuviin kustannuksiin sekä puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen kuluihin. Kehyspäätökseen sisältyy edellä mainittujen summien lisäksi 24 miljoonan euron määräraha vuosille 2009—2011 EU-ajokorttidirektiivin kustannuksiin sekä 20 miljoonaa varaosahankintoihin 2008—2010.

Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen yhteydessä prosessiin osallistuneet tahot sopivat yksimielisesti, että puolustusministeriön hallinnonalan menokehystä korotetaan vuosittain 3 miljoonalla eurolla. Vuoden 2007 talousarvioesitys sisälsi toimitilojen pääoma- ja ylläpitovuokriin lisäystä vain miljoona euroa puolustusministeriön esityksen ollessa 3 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa, että nyt tehdyssä kehyspäätöksessä puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen menoihin osoitettu lisämääräraha on myönteinen ja normalisoi tilannetta. Lähivuosina ongelmaksi muodostuu puolustusvoimien käytössä olevien tilojen vuokrakehityksen nousu ja puolustusvoimien räjähdevarastoinnin saaminen säädösten mukaiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Räjähdevarastoinnista aiheutuu mittava varastorakentaminen, joka on kokonaisuudessaan vuokravaikutuksellista uudisrakentamista.

Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa sovittiin, että jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankintaan 2009—2016 osoitetaan puolustushallinnon määrärahakehykseen tarvittava lisärahoitus. Tämän lisärahoituksen tasoksi sovittiin edellä mainitulle ajanjaksolle 200 miljoonaa euroa, mikä otetaan huomioon arvioitaessa vuoden 2016 jälkeistä lisärahoitustarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä summa myös reaalisesti saadaan puolustusbudjettiin. Lisärahoituksen ohella puolustushallinto kohdentaa omia materiaalihankintaohjelmiaan jalkaväkimiinojen korvaamiseen 100 miljoonan euron verran.

Asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että valtiovarainministeriö on tehnyt puolustusministeriön hallinnonalan 2008—2011 menokehykseen (pl. henkilöstömenot) 0,5 %:n suuruisen hinta- ja kustannustasotarkistuksen. Hinta- ja kustannuskorostus tarkistetaan jälkikäteen vastamaan hintaindeksin osoittamaa toteutunutta kustannustason nousua. Puolustusministeriö on pitänyt tehtyä 0,5 %:n suuruista ennakollista hinta- ja kustannustasotarkistusta liian pienenä ottaen huomioon, että valtiovarainministeriön omien ennusteidenkin mukaan kuluttajaindeksin muutos vuonna 2008 olisi 1,5 %. Liian pienenä tehty ennakollinen hinta- ja kustannustarkistus tulee puolustusministeriön mukaan aiheuttamaan turhaa epävarmuutta ja haittamaan puolustusvoimien toiminnan tarkoituksenmukaista suunnittelua. Valiokunta yhtyy asiassa puolustusministeriön näkemykseen.

Tuottavuusohjelmassa puolustusministeriön hallinnonalan vähennystarve on 1 860 henkilötyövuotta vuoteen 2012 mennessä. Saadun selvityksen mukaan tuottavuusohjelman henkilöstövaikutukset tulisi laskea kumulatiivisesti henkilövuosina jo vuodesta 2004 alkaen, koska merkittävä osa hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä perustuu vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon ja niitä on suunniteltu ja toteutettu osana selonteon toimeenpanoa jo vuodesta 2004 alkaen. Valiokunta toteaa, että puolustushallinto on etupainotteisesti pyrkinyt toimintansa tehostamiseen ja henkilöstön vähentämiseen, mikä on otettava täysimääräisesti huomioon tuottavuusohjelmaa toimeenpantaessa.

Kehyspäätöksessä saaduista lisäresursseista huolimatta puolustusministeriön lisämäärärahaehdotuksista toteutui vain alle puolet. Suurimmat puutteet jäivät varaosavajeen poistamiseen sekä materiaalin kunnossapitokustannusten noususta aiheutuviin lisätarpeisiin. Käytännössä varaosavaje tarkoittaa esimerkiksi ilmavoimissa sitä, että F 18 -torjuntahävittäjät ovat suunniteltua huomattavasti pitempiä aikoja poissa käytöstä. Valiokunta ei pidä toiminnallisesti järkevänä sitä, että uskottavan puolustuksen ja aluevalvonnan kannalta keskeistä puolustusmateriaalia ei voida hyödyntää suunnitellusti varaosapuutteen takia.

Yhteenvetona valiokunta toteaa, että nyt tehdyllä kehyspäätöksellä pystytään korjaamaan vain kriittisimmät puolustusvoimien rahoitusvajeet. Puolustusvoimien 2010-luvun rahoitustason määritteleminen on kysymys, johon on otettava kantaa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että uusi selontekoprosessi käynnistetään mahdollisimman nopeasti.