Perustelut

Valtiontalouden kehyspäätös puolustusministeriön hallinnonalan osalta

Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2011—2014 puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään kehykseen luettavia määrärahoja edellä mainitulle ajanjaksolle vuosittain seuraavasti: 2 443, 2 429, 2 426 ja 2 426 miljoonaa euroa. Kehyksen ulkopuoliset menot ovat vuosittain noin 320 miljoonaa euroa. Puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta ennakoidaan olevan kehysjaksolla 1,4—1,5 prosenttia, ja osuuden valtion kokonaismenoista hiukan yli 5 prosenttia. Valiokunta toteaa, että puolustushallinnon tulee varautua heikentyvän taloustilanteen vuoksi erilaisiin kehystasovaihtoehtoihin.

Kehyspäätöksen mukaan puolustusministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjaukset puolustusvoimien toiminnassa ja kehittämisessä. Valiokunta toteaa, että se on lausunnossaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta (PuVL 4/2009 vp) käsitellyt perusteellisesti Suomen puolustuksen kehittämistä. Ulkoasiainvaliokunta yhtyi selonteosta antamassaan mietinnössään puolustusvaliokunnan linjauksiin.

Saadun selvityksen mukaan lähivuosien kehittämisen painopiste on ilma- ja meripuolustuksen ja johtamisen kehittämisessä. Vuodesta 2013 alkaen kehittämisen painopiste on maavoimien alueellisten joukkojen varustamisessa.

Kehysselonteossa todetaan, että henkilöstökustannukset, materiaalinen kehittäminen ja toimintamenot pyritään pitämään tasapainossa. Tämä edellyttää henkilöstö- ja kiinteistömenojen suhteellisen osuuden kasvun pysäyttämistä. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi materiaaliseen ylläpitoon ja kehittämiseen käytetään suunnittelukaudella keskimäärin noin kolmannes puolustusmäärärahoista.

Valiokunta toteaa, että merkittävä määrä puolustusmateriaalia vanhenee 2010-luvun puolivälissä, mikä korostaa välttämätöntä tarvetta säilyttää materiaalihankintojen osuus puolustusbudjetissa noin kolmanneksessa. Valiokunta korostaa, että kotimaiset puolustusmateriaalihankinnat ovat puolustusvoimille tärkeitä erityisesti sotilaallisen huoltovarmuuden takia. Materiaalihankintaprojekteissa tulee jatkossakin tavoitella vähintään 50 prosentin kotimaisuusastetta.

Jalkaväkimiinojen korvaaminen

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamisohjelma käynnistettiin vuonna 2004, ja varsinainen hankintaohjelma käynnistyi vuonna 2009. Asiantuntijoiden mukaan hankintaohjelmalla pyritään varmistamaan sama suorituskyky, mikä oli aiemmin saavutettavissa jalkaväkimiinoilla. Korvaava suorituskyky pyritään aikaansaamaan yhdistämällä erilaisia järjestelmiä: viuhkapanoksilla, pimeänäkölaitteilla sekä panssarimiinoja modernisoimalla. Hankekokonaisuuteen kuuluu myös tähystys-, minilennokki- ja aluevalvontajärjestelmän hankkiminen. Yhteensä hankintoihin on varattu rahaa 200 miljoonaa euroa vuoteen 2016 asti. Valiokunta pitää tärkeänä, että jalkaväkimiinojen korvausohjelma pystytään viemään läpi suunnitellussa laajuudessa.

Varaosavajeen hoitaminen

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kehyskaudella suuren haasteen muodostaa aikaisemmin syntyneen huomattavan kumulatiivisen varaosavajeen korjaaminen. Valiokunta toteaa, että puolustusvoimien varaosavajeen ratkaiseminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Asia on ollut säännönmukaisesti esillä aiempien vuosien budjettikuulemisissa. Valiokunta korostaa, että puolustusvoimien tulee kyetä korjaamaan hallinnon sisäisin toimenpitein syntynyt varaosavaje. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että normaalin toimintatason edellyttämien varaosien hankintamäärärahat sisältyvät vuosittaiseen rahoituskehykseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusvoimat valmistelee suunnitelmaa varaosavajeen kokonaisratkaisuksi siten, että varaosahaaste on hoidettu vuoden 2015 loppuun mennessä. Valiokunta edellyttää, että suunnitelma tuodaan eduskunnan käsittelyyn välittömästi sen valmistuttua.

Tuottavuusohjelma

Puolustushallinnon henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan olevan vuonna 2010 noin 16 070 henkilötyövuotta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pääasiallinen syy viime vuosien henkilöstöleikkauksiin, jotka ovat kohdistuneet pääosin puolustusvoimien siviilihenkilöstöön, ovat valtioneuvoston tuottavuusohjelman puolustushallinnon alalle asettamat henkilöstövähennystavoitteet.

Toteutuessaan täysimääräisesti tuottavuusohjelmat I ja II johtavat yhteensä yli 3 000 henkilötyövuoden vähentäminen puolustushallinnossa. Valiokunta huomauttaa, että koko valtionhallinnon tuottavuustavoite vuoden 2015 loppuun mennessä on 14 445 henkeä, josta puolustushallinnon osuus yksin olisi yli viidennes.

Valiokunta korostaa, että puolustushallinnon henkilöstömäärä ja -rakenne ovat turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattavia kysymyksiä, joita ei voida ratkaista tuottavuusohjelman kautta. Valiokunta pitää keskeisen tärkeänä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausta siitä, että puolustusvoimien henkilöstön määrä pidetään noin 15 000 henkilön tasolla. Tätä pienempi henkilömäärä aiheuttaa merkittäviä paineita puolustusvoimien rauhan ajan organisaatiolle ja tätä kautta myös yleiselle asevelvollisuudelle.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi puolustusvoimat on enenevässä määrin hakenut toimintojensa ulkoistamista niin sanottujen kumppanuushankkeiden kautta. Valiokunnan arvion mukaan keskeisenä tekijänä kumppanuushankkeiden laajenemisessa on nähtävä valtion tuottavuusohjelman kovat henkilöstövähennysvaatimukset eivätkä niinkään taloudelliset säästöt, joilla tuottavuusohjelmia alun perin valiokunnalle perusteltiin.

Valiokunta katsoo, ettei puolustusvoimien oman henkilöstömäärän vähentäminen saa olla itsetarkoitus. Uudistusten tulee aidosti perustua tuottavuuden parantamistavoitteeseen.Valiokunta pitää välttämättömänä, että puolustushallinto noudattaa hyvän työnantajan periaatteita ja pyrkii toimissaan välttämään henkilöstön irtisanomista.

Varusmieskoulutus ja kertausharjoitukset

Saadun selvityksen mukaan varusmieskoulutuksen vuosittainen tavoitevahvuus tulee laskemaan nykyisestä noin 28 000 henkilöstä 25 000 henkeen vuonna 2013. Laskua selittää miesikäluokkien pienentyminen. Kertausharjoituksessa koulutettavaksi esitetään vuosittain 25 000 reserviläistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tämä määrällinen tavoite myös saavutetaan reserviläisten osaamisen ylläpitämiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kertausharjoituskoulutuksen painopiste on joukkojen perustaminen ja johtamiskoulutus.

Varusmieskoulutuksessa tavoitellaan noin 40 maastovuorokauden sisällyttämistä varusmiespalvelusaikaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maastovuorokausien määrä on säästösyistä vähentymässä jo tänä vuonna noin 30 päivään, minkä lisäksi harjoittelutoimintaa joudutaan keskittämään lähiharjoitusalueille.

Valiokunta painottaa, että varusmieskoulutuksen laatuun tulee pystyä myös tulevina vuosina käyttämään riittävästi resursseja. Ainoastaan mielekkääksi koetun koulutuksen kautta saadaan varusmiesten palvelusmotivaatio pidettyä korkealla ja tätä kautta koulutettua osaavaa reserviä.