Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia ulkomaalaislaissa säädettäviin pysyvän oleskeluluvan myöntämisen ehtoihin. Lakiesityksen tavoitteena on edistää kotoutumista kannustamalla Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia kielitaidon hankkimiseen, työskentelyyn ja opiskeluun. Hallituksen esityksen taustalla ovat pääministeri Orpon hallitusohjelman maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa koskevat kirjaukset. Sivistysvaliokunta on tarkastellut hallituksen esitystä oman toimialansa kannalta ja keskittyy lausunnossaan erityisesti ehdotukseen, joka koskee pysyvän oleskeluluvan myöntämistä Suomessa suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella.
Pysyvän oleskeluluvan myöntäminen Suomessa suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella
Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 56 c §, joka koskee pysyvän oleskeluluvan myöntämistä Suomessa suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella. Oleskeluajan pituutta ei näiden tilanteiden osalta määritellä erikseen, vaan pysyvää lupaa voi hakea tutkinnon suorittamisen jälkeen. Säännöksessä tarkoitettuja tutkintoja ovat Suomessa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot ja jatkotutkinnot sekä yliopistoissa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot.
Tietyn tutkinnon suorittamisen lisäksi pysyvän oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä 56 c §:n perusteella on kehittyvä suullinen ja kirjallinen suomen tai ruotsin kielen taito. Kehittyvällä suullisella ja kirjallisella suomen tai ruotsin kielen taidolla tarkoitetaan sitä, että ulkomaalainen on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa laajuudeltaan vähintään 15:n opintopisteen suomen tai ruotsin kielen opinnot tai yleisen kielitutkinnon taitotasolla kaksi taikka valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttävällä suullisella ja kirjallisella taidolla.
Sivistysvaliokunta kannattaa 56 c §:n mukaista ehdotusta pysyvän oleskeluluvan saamisesta suorittamalla korkeakoulututkinnon Suomessa. Valiokunta katsoo, että pysyvän oleskeluluvan myöntäminen korkeakoulututkintoja suorittaneille on hyödyllistä, sillä se voi osaltaan vastata osaavan ja koulutetun työvoiman vajeeseen ja tukee tavoitetta siitä, että yhä useampi valmistuvista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen.
Valiokunta pitää myös kotimaisten kielten oppimiseen tähtääviä tavoitteita tarkoituksenmukaisina. Tämän vuoksi on tärkeää, että kansainvälisellä opiskelijalla on tosiasiallinen mahdollisuus kielen opiskeluun. Sivistysvaliokunta pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että kehittyvä suullinen ja kirjallinen suomen tai ruotsin kielen taito on mahdollista osoittaa suorittamalla 15 opintopisteen kieliopinnot korkeakoulussa. Tämä kannustaa opiskelijoita suorittamaan kieliopintoja, ja edellytetty opintopistemäärä on asiantuntijalausunnon mukaan realistisesti suoritettavissa kahden vuoden maisteriopintojen aikana.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu laajasti esiin näkemys siitä, että ammattikorkeakoulututkinnon jättäminen 56 c §:n sääntelyn ulkopuolelle on perusteetonta ja asettaa opiskelijat tarpeettomasti erilaiseen asemaan. Ehdotetun sääntelyn on katsottu voivan vaikuttaa negatiivisesti ammattikorkeakoulujen houkuttelevuuteen ja toimintaedellytyksiin sekä heikentävän ammattikorkeakoulujen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.
Hallituksen esityksessä on todettu, että pysyvän oleskeluluvan myöntäminen yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille perustuu ennen kaikkea siihen, että kandidaattitutkinto on Suomessa käytännössä välitutkinto, jonka suorittamisen jälkeen ei siirrytä työmarkkinoille, vaan opiskelua jatketaan suoraan maisteritutkintoon. Tämän vuoksi tutkinnon merkitys on suorittajalleen erilainen kuin ammattikorkeakoulututkinnolla, jonka suorittaneiden suuri enemmistö yleensä päätyy suoraan työmarkkinoille. Hallituksen esityksessä todetun mukaisesti ratkaisu edistää luvan saaneiden sitoutumista Suomeen jo maisterintutkinnon suorittamisen kuluessa ja kannustaa pysyvällä oleskeluluvalla turvatun aseman vuoksi hakeutumaan Suomen työmarkkinoille, vaikka työllistyminen täällä olisi hitaampaa ja haastavampaa kuin kilpailijamaissa.
Muita näkökohtia
Pysyvään oleskelulupaan liittyvät kotoutumisedellytykset.
Pysyvän oleskeluluvan saamiseksi pääsääntöisesti vaadittua oleskeluaikaa ehdotetaan pidennettäväksi neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Tietyin lisäedellytyksin pysyvän oleskeluluvan voi lakiehdotuksen mukaan saada edelleen neljässä vuodessa. Tähän oikeuttaisivat 1) vähintään 40 000 euron tuloveron alaiset vuositulot viimeksi valmistuneessa verotuksessa, 2) Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa tai 3) erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa.
Sivistysvaliokunta pitää ehdotettuja poikkeuksia kuuden vuoden asumisaikaedellytykseen perusteltuina. Asiantuntijalausunnoissa on esitetty harkittavaksi vuositulorajan alentamista 35 000 euroon sekä toive siitä, että myös tutkijoiden apurahat tulisi ottaa mukaan vuositulorajaan ja että apurahalla suoritetut tutkimusjaksot tulisi huomioida tasavertaisesti suhteessa työsuhteessa työskentelyyn. Sivistysvaliokunta toivoo hallintovaliokunnan ottavan kantaa näihin ehdotuksiin.
Kielitaidon osoittaminen.
Valiokunta toteaa, että esitys todennäköisesti vaikuttaa yleisen kielitutkinnon osallistujamäärien kasvuun merkittävästi, mikä edellyttää yleisten kielitutkintojen kehittämistä. Asiantuntijalausunnossa on todettu, että kielitutkintojen resurssipula hidastaa jo nykyisellään työvoiman pääsyä työmarkkinoille. Sivistysvaliokunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys kielitutkintoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta (HE 102/2025 vp), jonka tavoitteena on sujuvoittaa kielitutkintoprosesseja ja mahdollistaa se, että kielitutkintojen järjestelmä vastaa nykyistä paremmin kasvavien osallistujamäärien tarpeisiin suorittaa kielitutkinto kielitaidon osoittamiseksi erilaisia tarkoituksia varten.
Opetushallituksen resursointi.
Ehdotuksen suurimmat taloudelliset vaikutukset kohdistuvat yleisen kielitutkintojärjestelmän kehittämiseen ja kielitutkintojen suorittamismahdollisuuksien kasvattamiseen. Lisäksi tutkintojen tunnustamiseen liittyvistä säännöksistä aiheutuu lisäresursointitarvetta. Näin ollen Opetushallitukselle aiheutuu ehdotuksista merkittäviä kustannuksia. Hallituksen esityksessä on todettu, että vuoden 2025 talousarviossa Opetushallituksen toimintamenoihin on lisätty kaksi miljoonaa euroa kohdennettavaksi yleisen kielitutkinnon kehittämiseen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa suuremmat tutkintomäärät. Lisäksi vuosien 2026—2029 julkisen talouden suunnitelmassa tähän tarkoitukseen on varattu 2,2 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Vuoden 2025 talousarviossa on myös lisätty Opetushallituksen toimintamenoihin miljoona euroa kohdennettavaksi ulkomailla suoritettuja tutkintoja koskevien tunnustamismenettelyjen kehittämiseen. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että Opetushallituksen kielitutkintoihin ja tutkintojen tunnustamiseen liittyvien resurssien riittävyyttä seurataan tarkasti.