Julkisen talouden tila
Kuntatalous
Kuntatalouden näkymät ovat vahvistuneet viime syksystä johtuen muun muassa yhteisöverokertymien ennakoitua suuremmasta kasvusta sekä valtion kunnille myöntämistä koronatuista. Toisaalta korona-ajasta johtuvien hyvinvointivajeen ja oppimisvajeen paikkaamiset aiheuttavat opetus- ja kulttuuritoimen näkökulmasta myös taloudellisia paineita.
Talouskehitykseen liittyvä epävarmuus on asiantuntijalausunnon mukaan kuitenkin kasvanut ja muodostaa riskin myös kuntataloudelle. Kunnissa menopaineita syntyy muun muassa palvelujen digitalisoinnista, sote- ja TE-palvelu-uudistuksen valmistelusta ja ohjeistamisesta, työttömyysvastuista, energiainvestoinneista sekä muista kestävän kasvun edellyttämistä rahoitusvastuista ja -investoinneista. Paikkakunnittain kustannuspaineet ovat erittäin korkeat myös Venäjän hyökkäyssodan kerrannaisvaikutusten vuoksi.
Vuonna 2023 kuntatalous vahvistuu väliaikaisesti, kun sote-tehtävien kustannukset poistuvat, mutta kunnille kertyy veroja vielä aiemmilta verovuosilta sote-uudistusta edeltäneillä korkeammilla veroprosenteilla ja jako-osuuksilla. Pidemmällä aikavälillä kuntataloudessa on kuitenkin tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino. Kuntien valtionavut vuonna 2023 ovat 5,4 miljardia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus 2,7 miljardia euroa. Osana hallituksen sopimia 370 miljoonan euron uudelleenkohdennuksia kuntien valtionosuuksien tasoa alennetaan 24 miljoonalla eurolla (keväällä 2022 tehty päätös) ja yhdistymisavustusten tasoa alennetaan 9 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lähtien. Digitalisaatiokannustimeen ei osoiteta määrärahaa vuonna 2023 ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaava vähennys. Uudelleenkohdennukset vähentävät kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 43 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 33 miljoonaa euroa vuodesta 2024 lähtien.
Ukrainasta Suomeen pakenevien auttaminen
Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena, että hallitus sitoutuu korvaamaan pakolaisten palveluista aiheutuvia kustannuksia kunnille. Toistaiseksi palvelut toteutetaan Migrin alaisten vastaanottokeskusten järjestämisvastuulla ja tuotetaan joustavasti kuntien ja vastaanottokeskusten yhteistyöllä. Korvattaviin palveluihin kuuluvat majoituksen lisäksi niin sovittaessa myös mm. sote-palvelut, työllisyyspalvelut sekä palvelut sotaa pakenevien lasten auttamiseksi ja oppimisen edellytysten turvaamiseksi siten, että lasten oikeudet toteutuvat.
Ukrainasta saapuvien pakolaisten auttamiseksi varataan varhaiskasvatuksen järjestämisestä kunnille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen 60 miljoonaa euroa vuonna 2023 sekä perusopetuksen valmistavaan opetukseen 120 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 48 miljoonaa euroa vuonna 2024. Lisäksi suomen ja ruotsin kielen koulutukseen varataan kehyskaudella vuosittain 2,5 miljoonaa euroa sekä kotoutumiskoulutukseen 5 miljoonaa euroa vuonna 2023, 4 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 3 miljoonaa euroa vuonna 2025. Ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen kohdistuviin menoihin liittyy suurta epävarmuutta. Määrärahatarve on riippuvainen mm. tulijoiden lukumäärästä sekä heidän iästään ja palvelutarpeistaan. Määrärahat tarkentuvat talousarvioprosessissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Yleistä
Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskaudella noin 7,3 mrd. euroa vuodessa. Julkisen talouden suunnitelma sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle merkittäviä määrärahavaikutteisia muutoksia ja uudistuksia. Keskeisimmät päätökset liittyvät rahapelitoiminnan järjestämiseen talousarviossa ja edunsaajien rahoitustasoon, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuviin panostuksiin edellä esille tuotujen Ukraina-kriisistä johtuvien rahoituspäätösten lisäksi.
Osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaista rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kohdennetaan vuosina 2023—2026 Suomen Akatemian tutkimusvaltuuteen paikallisten ja kansallisten infrastruktuurien toteuttamiseen, vihreää siirtymää tukevaan TKI-toimintaan sekä avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen, jatkuvan oppimisen uudistamiseen ja jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelman toteuttamiseen sekä kulttuuri- ja taidealojen rakennetukeen.
Rahapelitoiminnan tuotot
Valiokunta pitää erinomaisena, että rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen menot siirretään kehykseen kuuluviksi menoiksi jo vuodesta 2023 lukien. Rahoitustasosta tehdyn parlamentaarisen työryhmän linjauksen mukaan vuodelle 2024 kohdennettava avustustoiminnan kokonaisrahoitustaso on 990 miljoonaa euroa, ja se perustuu vuosien 2013—2022 valtionavustusrahoituksen kymmenen vuoden keskiarvoon. Julkisen talouden suunnitelmassa vuoden 2023 rahoitustaso vastaa vuodelle 2024 linjattua rahoitustasoa. 990 miljoonan euron rahoitustasoon pääsemiseksi kohdennetaan noin 38 miljoonan euron lisäkompensaatio edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan nähden.
Rahoitusmalliuudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Uuden rahoitusmallin mukainen toiminta käynnistyy 1. tammikuuta 2024 alkaen.
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Julkisen talouden suunnitelmassa varhaiskasvatuksen tuen malliin osoitetaan aiempien päätösten mukaisesti vuosittain 15 miljoonaa euroa, joka on tarpeellinen tuki lapsen tukea koskevan lakiuudistuksen toimeenpanemiseksi.
Valiokunta pitää myös perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallin vakiinnuttamiseen osoitettua varausta (8 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen) tärkeänä. Rahoitus maksetaan osana kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia. Sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallilla ohjataan lisäresurssia ja tukea oppilaiden poissaolojen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on parantaa opetuksen järjestäjien valmiuksia tukea oppilaiden mielenterveyttä ja sosioemotionaalisia taitoja sekä rakentaa koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koulutuksellisen tasa-arvon hankkeista saatujen kokemusten perusteella on tarpeellista tehdä jatkotoimia koskevat linjaukset hyvissä ajoin. Esimerkiksi osana Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa oleva kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu jatkuu vuoden 2024 toukokuuhun asti.
Oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanon tukeminen
Oppivelvollisuusiän pidentämisen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen toimeenpanon tukemiseksi varataan 102 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 129 miljoonaa euroa vuodesta 2024 lukien aiempien päätösten mukaisesti.
Valiokunta pitää esitettyä määrärahaa tarpeellisena. Oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanossa on tärkeää seurata tarkkaan siitä opetuksen ja koulutuksen järjestäjille aiheutuvia kustannuksia sekä valtionosuusrahoituksen riittävyyttä ja huolehtia riittävän rahoituksen turvaamisesta.
Lukiokoulutus
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty huoli lukiokoulutuksen rahoituksen riittämättömästä tasosta. Julkisen talouden suunnitelmassa siihen ei esitetä korjausta. Lukiokoulutuksessa rahoituksen tarvetta ovat asiantuntijalausunnon mukaan lisänneet kustannusten kasvu sekä uudet ja lisääntyneet velvoitteet.
Valtio kohdistaa lukiokoulutukseen joka vuosi noin sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen, joka vaarantaa lukiokoulutuksen laadun ja saavutettavuuden sekä asettaa sekä opiskelijat että lukiokoulutuksen järjestäjät eriarvoiseen asemaan. Valiokunta aikaisempaan lausuntoonsa (SiVL 7/2020 vp) ja mietintöönsä (SiVM 6/2019 vp) viitaten korostaa, että valtionosuusrahoituksen perustana olevien lukion rahoituksen yksikköhintojen tulee olla sellaisella tasolla, että ne takaavat riittävän perusrahoituksen ja sen myötä vakaan ja laadukkaan lukiokoulutuksen.
Ammatillinen koulutus
Julkisen talouden suunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan pysyvästi 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien. Lisämäärärahan turvin koulutuksen järjestäjät voivat jatkaa vuosina 2020—2022 opetuksen ja ohjauksen määräaikaisilla lisärahoituksilla palkkaamansa henkilöstön työsuhteita ja turvata näin jatkossakin riittävän opetuksen ja ohjauksen tason kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Määräraha lisätään osaksi ammatillisen koulutuksen normaalia rahoitusjärjestelmää, jolloin se luo koulutuksen järjestäjille vakautta ja ennakoitavuutta vuosittaisen rahoituksen tasoon.
Valiokunta katsoo, että edellä mainittu rahoitus vahvistaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien edellytyksiä opetuksen pitkäjänteiseen suunnitteluun sekä helpottaa osaavan henkilöstön rekrytointia ja pysyvyyttä. Valiokunta kuitenkin tunnistaa huolen varatun 50 miljoonan euron riittävyydestä ottaen huomioon muun muassa sen, että määräraha on 30 miljoonaa euroa pienempi kuin aiemmin määräaikaisena tulevaisuusinvestointina osoitettu lisärahoitus, ja sen, että oppivelvollisuuden laajentamisen onnistuva toimeenpano edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja. Rahoituksen riittävyyttä tulee seurata tarkoin.
Oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveyden tukeminen
Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa vahvistetaan julkisen talouden suunnitelmassa kohdentamalla siihen 29 miljoonaa euroa vuonna 2023. Kuntatalousohjelman mukaan valtionosuuksissa huomioidaan uusina lakisääteisinä tehtävinä myös kuntien ja hyvinvointialueiden muodostamat alueelliset opiskelijahuollon yhteistyöryhmät sekä kuntien velvollisuus laatia opiskeluhuoltosuunnitelmat.
Valiokunta pitää opiskeluhuoltoon osoitettuja taloudellisia resursseja tarpeellisina viitaten koulutuspoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä olevaan kannanottoon (SiVM 19/2021 vp, kannanotto kohta 17), jossa edellytetään, että hallitus varmistaa koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan oppilas- ja opiskeluhuollon oikea-aikaisen saatavuuden turvaamiseksi.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennalta ehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla ja nuorilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevien palvelujen toimiminen saumattomasti ja laadukkaasti hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen tulee turvata mahdollisimman hyvin. Opiskeluhuollon kuraattoreiden ja psykologien mitoitusten toteutumista ja palvelujen tosiasiallista riittävyyttä on tärkeää seurata.
Valiokunta painottaa mielenterveyspalvelujen merkitystä opiskelukyvyn ylläpitämisessä ja mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä. Mielenterveyden ylläpitämisessä ja sitä koskevissa korjaavissa toimissa moniammatillisella yhteistyöllä ja monitasoisella tuella on suuri merkitys. Tuen onnistuminen kaikissa ikäryhmissä edellyttää riittäviä resursseja kaikilla koulutusasteilla.
Opintotuki
Opintorahan osalta opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan 50 prosentilla vuodesta 2023 lukien, mikä lisää määrärahatasoa 23,9 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä. Lisäksi korkea-asteen aloittajapaikkalisäykset lisäävät opintorahan määrärahan tarvetta.
Valiokunta pitää opiskelijoiden tulorajan nostamista kannatettavana. Ehdotettu korotusuudistus parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia työskennellä opintojen aikana ja vähentää sekä opiskelijoiden että Kelan työmäärää selvityspyyntöjen ja takaisinperintöjen vähentyessä.
Valiokunta asiantuntijakuulemiseen viitaten tunnistaa tarpeen vahvistaa opintotukea nyt esitettyä laajemmin ja viittaa näiltä osin koulutuspoliittisesta selonteosta antamansa mietinnön (SiVM 19/2021 vp) kannanottoon (kohta 13), jossa valiokunta on edellyttänyt muun muassa, että hallitus käynnistää opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille riittävä toimeentulo opiskeluaikana ja opintojen tavoitteellinen eteneminen.
Korkeakoulut sekä tiede ja tutkimus
Osana valtion tutkimus- ja kehittämispanosten kokonaisuutta Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan 146,5 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien. Tämän lisäksi vuodelle 2023 osoitetaan kertaluonteinen 10 miljoonan euron valtuus EuroHPC-toiminnan kansalliseen vastinrahoitukseen. Strategisen tutkimuksen myöntövaltuutta korotetaan 25 miljoonaa euroa edelliseen kehykseen verrattuna. Ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen osoitetaan lisäystä 5 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien.
Asiantuntijalausuntoon viitaten valiokunta pitää edellä mainittuja esityksiä hyvin myönteisinä ja katsoo niiden olevan sopusoinnussa neljän prosentin TKI-tavoitteen kanssa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin vielä lisäpanostuksia. Parlamentaarisen TKI-työryhmän jatkotoimena on alettu valmistella tutkimus- ja kehittämismenoja koskevaa rahoituslakiesitystä, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään syyskuussa 2022.
Valiokunta korostaa, että korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää riittävää ja vakaata rahoitusta, jossa tulee ottaa huomioon myös muun muassa tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrä vähintään 50 prosenttiin 25—34-vuotiaiden ikäluokasta.
Vapaa sivistystyö
Valiokunta pitää kannatettavana sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosien 2021—2024 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä tekemänsä linjauksen mukaisesti käynnistänyt lakimuutoksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamiseksi siten, että koronaepidemiasta johtuvat toiminnan volyymin ja kustannusten pienentyminen eivät vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustasoon ja jakautumiseen.
Valiokunta asiantuntijalausunnossa esille tuodun tavoin pitää tärkeänä, että vapaan sivistystyön kentän osaaminen ja valmius vastata Ukrainasta tulleiden pakolaisten koulutus- ja sivistystarpeisiin hyödynnetään mahdollisimman hyvin.
Kulttuuri ja taide
Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyvän elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaan kulttuurin toimialaa vahvistetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella yhteensä 12 miljoonalla eurolla vuosina 2023—2024.
Edellä mainittu määräraha kulttuurin toimialalle on erittäin tarpeellinen. Koronapandemia on kurittanut taide- ja kulttuurialaa toimialoista eniten. Pandemia on tuonut samalla esille koko luovan sektorin merkittävyyden kansalaisten hyvinvoinnille ja taloudelle. Taiteen ja kulttuurin merkitys eri maiden ja ihmisten kulttuurisena sidoksena on tullut nopeasti esiin Ukrainan sodan myötä. Valiokunta painottaa taiteen ja kulttuurin alan elpymisen ja vahvistamisen tarvetta, mihin julkisen talouden suunnitelma ei aivan riittävästi vastaa. On keskeistä, että yleishyödyllisten toimintojen rahoitusmallissa huomioidaan taiteen ja kulttuurin toimijoiden toimintaedellytysten turvaaminen mahdollisimman hyvin.
Valiokunta pitää kannatettavana sitä, että yksityisen kopioinnin hyvityksen taso on säilytetty vakiintuneella 11 miljoonan euron tasolla. Korvaus on tärkeä luovan työn tekijöille heidän toimeentulonsa ja ammattinsa tai elinkeinonsa harjoittamisen kannalta.
Ehdotus varata e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksiin 1 miljoonan euron vuosittainen määräraha vuosille 2023—2026 on tarpeellinen. Päätös on linjassa eduskunnan joulukuussa 2021 antaman lausuman kanssa, jossa edellytettiin e-kirjojen ja e-äänikirjojen saattamista mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta ja samalla lainauskorvausmäärärahan korottamista pohjoismaista korvaustasoa vastaavaksi.
Liikunta ja nuorisotyö
Liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanoa toteutetaan aiemman kehyspäätöksen mukaisesti. Toimenpiteisiin on varattu vuosittaista erillismäärärahaa 4,5 miljoonaa euroa. Liikuntatoimen vuosittainen määrärahataso alenee kehyskaudella vuoden 2022 tasosta noin 3 miljoonaa euroa johtuen pääosin veikkauskompensaation vajaudesta. Nuorisotyön määrärahatason lasku vuoden 2022 tasosta johtuu pääosin kertaluonteisen etsivän nuorisotyön 4,5 miljoonan euron lisärahoituksen päättymisestä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että liikunnan ja liikkumisen tunnistetut terveys- ja hyvinvointivaikutukset huomioidaan jatkossakin myös siten, että niitä koskevaan toimintaan osoitetaan riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus. Nuorisotoimialan rahoituksen pitäminen riittävänä ja vakaana on niin ikään erittäin merkityksellistä. Toiminnassa saadaan aikaiseksi vaikuttavia tuloksia vain pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella työllä.
Lopuksi
Valiokunta toteaa, että Suomen opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjät, ylläpitäjät ja korkeakoulut ovat olleet kovilla koronakriisin vuoksi. Niiden toimintaan vaikuttaa myös Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota. Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi myös koulutusjärjestelmää koskevien uudistusten tahti on ollut nopeaa. Nämä tekijät yhdessä ovat vaikeuttaneet toiminnan suunnittelua ja lisänneet oppilaiden ja opiskelijoiden kokemaa kuormitusta. Lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja eteen tuleviin haasteisiin vastaamisen kannalta on tärkeää turvata kasvatuksen ja koulutuksen rahoituksen riittävyys ja pitkäjänteisyys. Koulutusjärjestelmää koskevien muutosten läpiviemiseksi on varattava riittävästi aikaa ja jatkuvia muutoksia on vältettävä. Koulutus on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta ja siitä täytyy pitää huolta.
Valiokunta viitaten mietinnössään SiVM 19/2021 vp esittämäänsä kannanottoon (kohta 16) toteaa, että koulutuspolitiikan rahoituksessa tulee pyrkiä pitkäjänteisyyteen ja riittävään perusrahoitukseen hankerahoituksen sijasta. Valtionavustusrahoituksella on haasteellista aikaansaada pysyväisluonteista toimintaa.
Kuntien valtionavuissa itsehallinto, lainsäädäntöperusteisuus ja kuntien rahoitusperiaate tulee ottaa huomioon. On tärkeää, että valtionavustustoimintaa kehitetään yhtenäiseksi ja kootaan valtionavustustoiminta yhteiseen palveluun. Valtionavustustoiminnan tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Erilaisia kuntia, paikallisia olosuhteita ja avustustarpeita on tarpeen ottaa huomioon mm. tarkastelemalla nykyistä painokkaammin avustustoiminnasta aikaansaatavia tuloksia ja vaikuttavuutta.