Perustelut
Yleistä
Sivistysvaliokunta korostaa, että tietoyhteiskuntakehityksessä on
kyse laajasta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa tietoyhteiskunta-
ja mediataidot muodostuvat yhteiskunnassa toimimisen edellytyksiksi,
kansalaistaidoiksi. Tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan eräs
keskeinen riski on kansalaisten eriarvoistuminen digitaalisiin osaajiin
ja ei-osaajiin, mikä voi johtaa uudenlaiselle syrjäytymispolulle.
Valiokunta korostaa, että perheiden ja eri sosiaaliryhmien
välisen digitaalisen kuilun syntymistä on pyrittävä koulutuksen
avulla estämään ja syntyneitä eroja
tasoittamaan. Tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen opettaminen
ja edelleen kehittäminen vaativat määrätietoista
työtä ja riittävää lisäpanostusta varhaiskasvatuksesta
aikuiskoulutukseen asti.
Valiokunta korostaa myös, että toimet sekä perheissä että laajemmin
yhteiskunnassa lasten ja nuorten suojelemiseksi haitalliselta aineistolta
osoittavat valmiutemme toimia vastuullisesti nopeasti etenevässä tietoyhteiskunnassa.
Valiokunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä kuvaohjelmalainsäädännön
uudistamiseksi
(HE 190/2010 vp), jossa haetaan
kansallisia ratkaisuja lasten suojelemiseksi tarjottaessa kuvaohjelmia.
Esityksessä painottuvat mm. mediakasvatus ja lasten huoltajille
ja kasvattajille suunnattu tiedottaminen. Esitys sisältää myös ehdotuksen
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen perustamiseksi, jota valiokunta
on pitkään puoltanut. Jatkossa on syvennettävä myös kansainvälistä yhteistyötä,
jotta tulevaisuuden tietoyhteiskunta olisi turvallinen lapsille
ja nuorille.
Tietoyhteiskuntakehityksen laajuus käy hyvin ilmi tiedonannosta.
Valiokunta käsittelee tässä lausunnossaan
eräitä sen toimialaan keskeisesti kuuluvia selonteon
aihealueita.
Koulutus tietoyhteiskuntaan
Valiokunta pitää tärkeänä,
että laadukas, suomalainen koulutus on jatkossakin tasa-arvoisesti kaikkien
saavutettavissa. Keskeinen haaste on turvata kaikille kansalaisille
mahdollisuudet hankkia yhteiskunnan ja työelämän
edellyttämä tietotekninen osaaminen ja muu mediatietotaito.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta arvioi, että koulujen
väliset erot tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa
ja opiskelun tukena ovat edelleen suuret. Uusien pedagogisten toimintamallien
ja menetelmien mahdollisuudet ovat laajasti hyödyntämättä osassa
kouluja ja oppilaitoksia. Oppilaiden ja opiskelijoiden tietotekninen
osaaminen on kohtuullisella tasolla, mutta monipuolisessa opiskelukäytössä,
työelämävalmiuksissa ja vastuullisessa
vuorovaikutuksessa on edelleen kehitettävää.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa
-hankkeen tulokset otetaan pikaisesti käyttöön.
Valiokunta korostaa, että tietotekniikan sujuvalla
käytöllä voidaan siirtyä opiskelutapaan, jossa
tiedon ulkoa oppimisen sijaan painotetaan entistä enemmän
tiedonhakua ja -sovellusta. Tietotekniikan käyttö antaa
myös käytännössä rajattomat
mahdollisuudet paikasta riippumattomaan opetukseen ja etäopiskeluun.
Oppilaitosten laajalla verkostoitumisella ja laadukkaalla sähköisellä oppimateriaalilla
ja etäopetuksella on mahdollista tulevaisuudessa taata
pienimmissäkin oppilaitoksissa nykyistä laajempi
kurssitarjonta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tietotekniikan tarjoamat laajat opetuksen kehittämismahdollisuudet
otetaan käyttöön ja että tähän varataan
riittävät resurssit. Alkuvaiheen suuretkin lisäpanostukset
tulevat johtamaan ajan myötä opetuksen tehostumiseen
ja säästöihin.
Valiokunta korostaa, että pelkkä tietotekniikan
erillisopetus ei riitä antamaan oppilaille valmiuksia työelämään,
jossa tietotekniikan monialainen käyttö on jatkuvaa.
Tietotekniikkaa on hyödynnettävä kaikessa
opettamisessa ja oppimisessa.
Valiokunta pitää välttämättömänä toimivan
ja yhteensopivan tietoteknisen infrastruktuurin (tietotekniset laitteet,
ohjelmistot ja verkkoyhteydet sekä tekniset tukipalvelut)
saamista kaikille koulutusasteille. Valiokunta pitää tärkeänä selonteossa
esitettyä tavoitetta, että erillistoimenpitein
varmistetaan riittävän nopea laajakaistayhteys
oppilaitoksiin, kirjastoihin ja julkisiin palvelupisteisiin. Saamansa
selvityksen perusteella valiokunta painottaa erityisesti koulujen
ja oppilaitosten tietoteknisen infrastruktuurin kehittämisen
ja hankkimisen tehokasta ohjaamista siten, että muulla
kehittämistyöllä tavoiteltavat hyödyt
eivät jatkossa jää saavuttamatta tietoteknisten
yhteensopivuusongelmien vuoksi. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi
varmistetaan riittävän kattava ja toimiva laajakaista
koko maahan.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin esimerkiksi
ajatus siirtymisestä kurssikokeissa ja ylioppilastutkinnon
suorittamisessa laajasti tietotekniikan käyttöön.
Valiokunta korostaa, että tämän toteuttaminen
tasa-arvoisella tavalla vaatii tietotekniikan nykyistä parempaa
hyödyntämistä kaikessa opetuksessa ja
opiskelijan omassa opiskelussa sekä alueellisesti tasa-arvoisten
tietotekniikkaresurssien ja -opetuksen takaamista maan kaikille
opiskelijoille. Tällä hetkellä Suomessa
on kuitenkin yhä esimerkiksi lukioita, joissa on vain yksi
yläasteen kanssa yhteinen atk-luokka. Ulkomaisiin esimerkkeihin
viitaten valiokunta kannustaa harkitsemaan opiskelijakohtaisten
kannettavien tietokoneiden tai vastaavien hankkimista sen takaamiseksi,
että kaikki oppilaat saavat todellisen mahdollisuuden tietoteknisten
taitojen omaksumiseen.
Valiokunta painottaa, että opettajien tietotekniset
taidot ovat avainasemassa, kun tavoitellaan toimivaa todellista
tietoyhteiskuntaa. Tulevilla opettajilla on oltava hyvät
tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön
sekä mediakasvatuksen tiedot ja taidot jo koulutuksesta
valmistuessaan. Tämä edellyttää sitä,
että opettajaksi opiskelevilla on mahdollisuus monipuolisesti
kokeilla uusia teknologisia opetusmenetelmiä ja
-välineitä opintojensa
aikana. Opettajankoulutuslaitoksissa, harjoittelukouluissa ja yliopistojen
ainelaitoksissa eri puolilla maata on oltava käytettävissä laadukkaan
opetuksen takaava nykyaikainen tietotekninen varustelu.
Opettajat tarvitsevat oppilaitoksissa henkilökohtaiset
tietotekniset työvälineet sekä teknistä ja
pedagogista tukea, sillä kalliistakaan laitteista ei ole
hyötyä, jos niitä ei osata ylläpitää tai käyttää.
Opettajien täydennyskoulutuksen järjestämiseen
tulee kiinnittää erityistä huomiota ja lisätä koulutusresursseja,
jotta voidaan taata kattava tietotekninen osaaminen kaikessa opetuksessa.
Sähköisten oppimateriaalien käyttöä on
lisättävä oppikirjakustannusten pienentämiseksi.
Jatkossa on pyrittävä myös uudentyyppisen
elämyksellisen ja ajattelun taitoja kehittävän
e-oppimateriaalin tuotantoon. Digitaalisessa muodossa olevan oppimateriaalin
ja uusien käyttäjä- ja osallistujalähtöisten
medioiden tulee olla helposti saatavilla ja käytettävissä.
Valiokunta pitää selonteossa esitettyä tavoitetta
digitaalisten oppimateriaalien arvonlisäverokohtelun muuttamisesta
vastaamaan painettujen materiaalien verokohtelua erittäin
kannatettavana. Sähköisen oppimateriaalin hinta
on aivan oleellinen asia, kun tavoitellaan tasa-arvoisia oppimismahdollisuuksia
tietoteknistyvässä opetuksessa. Digitaalisen oppimateriaalin
erilainen verokohtelu tulee pitkällä tähtäimellä poistaa.
Kulttuuriset sisällöt ja palvelut
Valiokunta korostaa, että laadukkaat sisällöt
ja palvelut sekä ihmisläheisyys ovat avainasemassa
uusien teknisten innovaatioiden ja mahdollisuuksien laajamittaisessa
käyttöönotossa. Kotimaiset sähköiset
sisällöt tulee nostaa tietoyhteiskuntakehityksessä keskeisemmin
esille. Näin voidaan ylläpitää ja
luoda palvelukokonaisuuksia, jotka varmistavat yhteiskunnan paremman toimivuuden,
uudet innovaatiot sekä uusien tuottavien alojen syntymisen.
Viestintäalan kotimaisen sisällöntuotannon
kehittämiseen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.
Valiokunta toteaa, että vuonna 2008 käynnistetty
Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)
-hanke
on selonteossa mainitun SADe-ohjelman rinnalla yksi keskeisimpiä julkishallinnon
sisältöjä ja palveluja kehittävistä hankkeista.
Hankkeen yhtenä tuloksena avautuu kirjastojen, arkistojen
ja museoiden yhteinen asiakasliittymä vuonna 2012. Liittymän
kautta keskeiset sisällöt ja palvelut ovat kaikkien
ulottuvilla. Lisäksi hankkeessa luodaan edellytykset erilaisten
kulttuuristen ja asiakirja-aineistojen sähköiseen
pitkäaikaissäilytykseen. Valiokunta pitää hanketta erittäin
tärkeänä. Valiokunta toistaa vakiintuneen
kantansa, että on välttämätöntä pyrkiä kansallisesti
järjestelmään, jossa joustavasti turvataan
kotimaisten kulttuuriaineistojen mahdollisimman avoin verkkosaatavuus
niin, että tekijänoikeuden alaisten aineistojen
käyttöön yhteistyössä kehitetään
toimivia vaihtoehtoisia malleja tekijänoikeudet turvaten.
Selonteossa ilmaistaan huoli kansallisen sisältötuotannon
kaventuvista toimintamahdollisuuksista kansainvälisen mediatarjonnan
lisääntyessä. Valiokunta yhtyy selonteossa
esitettyyn huoleen kotimaisen sisällöntuotannon
tulevaisuuden näkymistä. Jatkossa tulee kiinnittää erityisesti
huomiota muun muassa luovien alojen ja sähköisen
viestinnän sisällöntuotannon kehittämiseen
sekä näiden elinvoimaisuuden turvaaviin toimiin.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että kotimaisen
sisältötuotannon rahoituksen kehittämisessä tulee
hyödyntää alan omia ansaintamalleja,
markkina- ja muun rahoituksen kannustimia ja uusia yhteisrahoituksen
muotoja. Suomen kokoisella kieli- ja markkina-alueella ei runsaan
ja monipuolisen sisältötuotannon ylläpitäminen
ole mahdollista ilman julkista rahoitusta. Julkista rahoitusta tarvitaan
myös vastinrahoitukseksi erilaisten kansainvälisten
rahoitusohjelmien hyödyntämiseksi ja joissakin
tapauksissa korkealaatuisten, pienten yleisöjen tai kokeilevien
tuotantojen ainoaksi mahdolliseksi rahoituslähteeksi.
Yleisradiolla on erittäin merkittävä asema
kotimaisessa sisällöntuotannossa. Yleisradion
talous tulee turvata ja sen myötä sen rooli kotimaisten
sähköisten sisältöjen rahoittajana
ja tuottajana. Tämä vahvistaisi laajasti kansallista tuotantorakennetta.
Tekijänoikeus
Sivistysvaliokunta toteaa, että yhä digitalisoituva
toimintaympäristö luo paineita kehittää tekijänoikeusjärjestelmän
toimivuutta. Keinoja toimivuuden edistämisessä ovat
mm. tekijänoikeuden tuntemuksen, hyödyntämistaidon
ja tekijänoikeudellisen osaamisen vahvistaminen. Näihin kuuluu
myös sopimusosaaminen. Liiketoimintamallien kehittäminen
pohjautuu sopimuskäytäntöihin ja lainsäädäntöön.
On pidettävä huolta siitä, että lainsäädäntö ei
estä sopimuskäytäntöjen ja samalla
liiketoimintamallien kehittämistä.
Valiokunta on useiden asioiden yhteydessä käsitellyt
tekijänoikeuksia (mm. SiVL 12/2010 vp — E
54/2010 vp, SiVL 6/2010 vp — U 63/2008
vp, SiVM 3/2008 vp — HE 76/2008 vp
). Valiokunta korostaa, että vahva tekijänoikeussuoja
on edellytys sille, että laadukkaita ja monipuolisia sisältötuotteita
ja -palveluja on kansalaisten saatavissa, ja tekijänoikeussuoja
mahdollistaa työtä sisältöjen
tekijöille, jatkojalostajille ja jakelijoille.
Valiokunta on tuoreessa
mietinnössään (SiVM
11/2010 vp) kulttuurin tulevaisuutta koskeneesta
valtioneuvoston selonteosta (VNS 4/2010 vp) korostanut
muun muassa, että hyvitysmaksujärjestelmää tulee
edelleenkin kehittää ja uudistaa niin, että se
tukee taiteilijoiden toimeentuloa. Päättäessään
hyvitysmaksusta 16.12.2010 valtioneuvosto laajensi maksun piiriä myös
ulkoisiin kiintolevyihin. Maksukertymän arvioidaan nousevan
tämän johdosta kuluvana vuonna noin 20 prosenttia
viime vuoteen verrattuna. Se ei kuitenkaan palauta maksukertymää aiempien
vuosien keskimääräiselle tasolle.
Valiokunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt
huomiota luvattomaan sisältöjen tietoverkkolevitykseen
eli piratismiin. Mikäli luvatonta levitystä ei
saada merkittävästi vähennettyä,
uhkaa tilanne näivettää eurooppalaisen
sisällöntuotannon. Valiokunta pitää välttämättömänä tehostaa
toimenpiteitä piratismin estämiseksi. Sivistysvaliokunnassa
on käsiteltävänä hallituksen esitys
eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain 60 a §:n
ja sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta
(HE 235/2010 vp).
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että lisätään toimenpiteitä ns.
nettipiratismin estämiseksi ja digitaalisen aineiston laillisen
käytön edistämiseksi.
Nuoret tietoyhteiskunnassa
Teknologia on nykypäivänä olennainen
osa lasten arkea jo hyvin varhaisesta iästä alkaen. Nuorten
kohdalla internet toimii eräänlaisena neljäntenä tilana
tai ulottuvuutena koulun, kodin ja vapaa-ajan lisäksi.
Käytännössä lasten ja nuorten
mediavalmiudet ovat yleensä eri luokkaa kuin aikuisten.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että huomioidaan nuorten vaikuttamismahdollisuudet
ja osallisuus sekä luodaan ja vahvistetaan niiden tukemiseen
välineitä sekä tiedotetaan niistä nuorille.
Selonteossa on kiitettävästi tuotu esiin nuorille
tarkoitettuja, kannatettavia osallistumisympäristöhankkeita.
Valiokunta korostaa, että yhteisöllisten verkkopalveluiden
tai -ympäristöjen kehittämisessä on
tärkeää panostaa erityisesti lasten ja
nuorten laadukkaiden palveluiden kehittämiseen. Asiantuntijaselvityksen
mukaan voidaan osallistumisympäristöjen vetovoimaisuutta
nuorten keskuudessa lisätä vahvistamalla omaehtoisuutta,
pystyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Näiden
kohtien huomioiminen järjestelmien suunnittelussa on tärkeää.
Nuorten kannalta on myös tärkeää,
että mediakasvatusta tarjotaan kattavasti lapsille ja nuorille,
heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville
aikuisille.
Tietoyhteiskuntaa tukeva tutkimus
Tietoyhteiskunta- ja mediataitojen kehittäminen edellyttää osaamisen
varmistamista ja lisäinvestointeja alan kehitystyöhön
ja sitä tukevaan tutkimukseen. Valiokunta korostaa ICT-alan
tutkimuksen ja alan riittävän koulutuksen merkitystä tietoyhteiskuntakehityksen
tavoitteiden saavuttamiselle.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että kehitetään resursseja ja välineitä,
joilla lisätään tietoisuutta monipuolisesta
teknologian oppimis- ja opetuskäytöstä ja
rohkaistaan opettajia teknologian innovatiiviseen käyttöönottoon.
Jyväskylän yliopistossa on muun muassa kehitetty
tutkimuslähtöisesti opetus- ja oppimiskäyttöön
soveltuvia oppimateriaaleja ja sovelluskonsepteja. Opetushallituksen
oppimisympäristöjen koordinointi- ja kehittämishankkeissa
tehtävällä työllä on
tärkeä rooli uuden tiedon kokoamisessa ja viemisessä opetustyöhön.
Valiokunta korostaa, että innovatiiviseen oppimisteknologiaan
liittyvien kehittämisprojektien tutkimuksellinen tukeminen
ja edistäminen ovat olennaisia edellytyksiä laadukkaiden
menetelmien ja välineiden kehittämiseksi, evaluoimiseksi
ja levittämiseksi. Tähän tarvittavien
rahoitusmuotojen tulisi olla sellaisia, jotka aidosti tukevat tutkimustahojen
ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä.