Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM:n työryhmien muistioita 3:2002) totesi muun muassa, että aikuiskoulutuksen järjestäjien välistä työnjakoa selkiytetään siten, että ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitus kohdennetaan kokonaan toisen asteen ammatillista peruskoulutusta ja aikuiskoulutusta järjestäville oppilaitoksille ja eräille vakiintuneesti lisäkoulutusta järjestäneille vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Samalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten perusvoimavaroja hoitaa niille kuuluva aikuiskoulutustehtävä asianmukaisesti.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on siirtää ammatillinen lisäkoulutus kokonaan laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään. Tarkoituksena on turvata lisäkoulutuksen järjestäjäverkon tarkoituksenmukainen toiminta keskittämällä se toisen asteen koulutuksena annettavaksi. Hallituksen esitys perustuu parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotuksiin. Valiokunta katsoo, että rahoitusjärjestelmän muutos parantaa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestelmän toimivuutta sekä eri tahojen työnjakoa ja tekee järjestelmästä yksinkertaisemman.

Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietinnössä todetaan muun muassa, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten perusresursseja vahvistetaan niin, että ne voivat oman päätehtävänsä puitteissa hoitaa siihen kuuluvat aikuiskoulutustehtävät asianmukaisesti mukaan lukien ammatillinen lisäkoulutus.

Rahoitusjärjestelmän muutoksessa kompensoidaan yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille osin sitä rahoitusta, mikä on ollut niiden osuus nykyjärjestelmässä. Valiokunta on lausunnossaan vuoden 2003 talousarvioehdotuksesta (SiVL 8/2002 vp) esittänyt yksityiskohtaisesti valtiovarainvaliokunnalle, miten kompensaatiorahoja tulisi korottaa valtion ensi vuoden talousarviossa. Valio kunta pitää edelleenkin välttämättöminä ehdottamiaan määrärahakorotuksia.

Useat vapaan sivistystyön oppilaitoksia ylläpitävät koulutuksen järjestäjät omaavat lisäksi myös ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen tai peruskoulu- tai lukio-opetuksen järjestämisluvan. Nämä koulutuksen järjestäjät voisivat järjestämisluvistaan riippuen osallistua koulutustason kohottamisohjelmaan myös ammatillisiin tutkintoihin tähtäävien ammatillisten opintojen, niiden suorittamista tukevien väliaineopintojen perus- ja lukio-opetuksen suorittamiseen tähtäävän koulutuksen järjestäjinä. Valiokunta katsoo, että aikuisten koulutustason kohottamisohjelma voi antaa vapaan sivistystyön toimijoille runsaasti uusia mahdollisuuksia toteuttaa parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdottamien suuntaviivojen mukaista toimintaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lääninhallitukset ottavat rahoituspäätöksissään huomioon vapaan sivistystyön järjestäjien erityisosaamisen.

Valiokunta toteaa, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on ollut merkittävä rooli myös lisäkoulutuksen järjestämisessä. Jatkossakin tulee hyödyntää vapaan sivistystyön oppilaitosten erityisosaaminen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ns. vakiintuneita oppilaitoksia määriteltäessä kiinnitetään huomiota oppilaitoksen laadulliseen kehittämistyöhön ja alueelliseen erityisosaamiseen.

Valiokunta painottaa sitä, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on täydennyskouluksessa tärkeä rooli myös ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Suomalaisten koulutustason kohoamisen myötä korkeakoulujen täydennyskoulutukseen kohdistunut kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti ja siihen tulee voida vastata. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat antaneet sellaista sekä alueellisesti että laadullisesti hyvää ammatillista lisäkoulutusta, jota ei voida kompensoida toisen asteen oppilaitosten järjestämällä opetuksella. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat edelleenkin hoitaa osansa ammatillisesta lisäkoulutuksesta erityisesti niiden erityisosaamiseen kuuluvilla koulutusaloilla. Tämä koskee muun muassa terveydenhuollon lisäkoulutusta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koulutuksen keskittäminen hallituksen ehdottamalla tavalla saattaa aiheuttaa alueellista ja alakohtaista epätasapainoa koulutuksen saatavuudessa. Vaikka nykyjärjestelmä on ollut hajanainen, on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tullut esille, että ns. ostokoulutuksella on voitu tehokkaastikin kohdentaa koulutusta paikallisten tai alueellisten tarpeiden mukaisesti painottaen. Muutetussa järjestelmässä tulisi huolehtia siitä, että edelleenkin olisi mahdollista reagoida nopeasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja tarjota näitä tarpeita tyydyttävää koulutusta. Erityisesti valiokunta on huolissaan siitä, pystytäänkö huolehtimaan opistotutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneille riittävästi heidän ammattiosaamistaan kehittävää lisäkoulutusta.

Kun lisäkoulutusta antavat tahot vähenevät ja julkinen rahoitus supistuu, tulee huolehtia siitä, ettei muutos vaikeuta erityisryhmien, pitkäkestoisen ja vaikuttavan koulutuksen toteuttamista. Tulee huolehtia myös siitä, että ne lisäkoulutuksen tarvitsijat, joille työnantaja ei maksa koulutusta, eivät jää lisäkoulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle.

Koulutuksen laatutavoite ja työelämäläheisten koulutusmallien kehittäminen vaativat nykyistä enemmän taloudellisia voimavaroja.

Valiokunta pitää välttämättömänä täsmentää talousarvioesityksen momentin 29.10.21 perusteluissa todettua siten, että määrärahasta kohdennetaan vähintään 5 miljoonaa euroa täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen ns. tukirahoituksena.

Valiokunta pitää välttämättömänä täsmentää talousarvioesityksen momentin 29.20.30 perusteluissa aikuiskoulutuksesta todettua siten, että ammattikorkeakouluilla on itsenäinen päätäntävalta käyttää niille aikuiskoulutukseen osoitettua määrärahaa tarpeellisiksi katsomiinsa kohteisiin muun muassa aikuisten tutkintokoulutukseen, avoimeen ammattikorkeakoulutukseen, lyhytkurssitoimintaan tai työyhteisökohtaiseen koulutukseen.

Edellä todetun perusteella valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi kaksi lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset 1 ja 2).

Toiminta-avustus.

Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnallisten erikoisoppilaitosten ns. toiminta-avustus on poistumassa aiempien päätösten mukaisesti kolmen vuoden kuluessa. Ensimmäinen kolmannes on vuoden 2003 talousarvioesityksessä siirretty momentin 29.69.31 sisällä käyttösuunnitelmassa lisäkoulutuksen normaaliin valtionosuusrahoitukseen. Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä on esittänyt avustusten pitämistä edelleen nykytasolla. Valiokunta katsoo, että toiminta-avustuksen merkittävä väheneminen kerralla aiheuttaa näille oppilaitoksille suuria vaikeuksia ja heikentää niiden aikuiskoulutuksen erityistehtävän suorittamista. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi uutta lakiehdotusta, jolla toiminta-avustus säilytetään ensi vuonna nykytasolla. Tämä toteutetaan valtion talousarviossa siten, että momentille 29.69.31 lisätään 4 miljoonaa euroa ja käyttösuunnitelmassa siirretään 4,1 miljoonaa euroa valtionosuuksista toiminta-avustuksiin.