Perustelut

Pääministeri Kataisen hallitus jatkaa talouspäätöksillään sivistyksellisen perustan murentamista. Tavoite tehdä suomalaisista maailman osaavin kansa lipuu yhä kauemmaksi. Jo toista kertaa peräkkäin opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksit jäädytetään. Hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä päätettyjä leikkauksia kohdistetaan mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2014 nämä säästöt lisääntyvät 62 milj. euroa edellisvuodesta, mistä 41 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Ensi vuonna toimeenpannaan vuosien 2012Ò2013 kehysriihien leikkauspäätökset, yhteensä 362 miljoonaa euroa. Hallituksen päätösten seurauksena kuntapalveluiden rahoitusleikkaukset vuosina 2012Ò2017 ovat yhteensä 6,6 miljardia euroa. Keskusta ei näitä leikkauksia hyväksy.

Laadukas perusopetus kaiken perusta

Perusopetuksen rahoitus vähenee ensi vuonna valtionosuusleikkausten myötä. Hallitus jättää myös osan perusopetukseen kohdistuvista indeksitarkistuksista tekemättä. Yhdenmukaista olisi, että kustannustason muutoksesta johtuva indeksitarkistus tehtäisiin kaikkeen perusopetuslain mukaiseen opetukseen. Säästöt näkyvät ryhmäkokojen suurenemisena, jakotuntien vähenemisenä, oppilaan tarvitseman yksilöllisen tuen ja ohjauksen vähenemisenä sekä pienten koulujen ja erityisluokkien lakkauttamisena. Tämä on kestämätöntä. Hallitus on selvästi unohtanut tai sivuuttanut tutkimukset lama-ajan säästöjen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Keskusta korostaa, että perusopetuksesta ei pidä säästää, sillä se luo pohjan koko tulevalle koulu-uralle.

Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus varmistettava koko maassa

Koulutuksen saavutettavuus on turvattava koko maassa. Lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus käydä koulua kotoa käsin. Hallitus esittää toisen asteen koulutuksen rahoitukseen merkittäviä vähennyksiä. Lukiokoulutuksen yksikköhintoja alennetaan 278,42 euroa/opiskelija, joka on 4,2 prosenttia nykytasosta. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintaan on tulossa 1,6 prosentin leikkaus. Tämä heikentää koulutuksen laatua ja keskittää koulutusta entisestään. Kouluverkko kapenee väistämättä.

Osaamisen vahvistaminen on keskeinen keino uusien työpaikkojen syntymiselle ja hyvinvoinnin lisäämiselle. Koulutus ehkäisee syrjäytymistä. Toisen asteen koulutuksessa olevat nuoret ovat terveempiä ja voivat paremmin kuin vain peruskoulupohjan varaan jääneet ikätoverinsa. Tutkimusten mukaan toisen asteen opinnot pidentävät työuraa kymmenellä vuodella. Edellä mainitut seikat puoltavat resurssien kohdentamista toisen asteen koulutuksen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Keskustan mielestä jokaisen nuoren oikeus on päästä toisen asteen koulutukseen. Sen saatavuus, nuorten yhdenvertaisuus ja laadukas opetus on turvattava ja yksikköhintojen leikkaukset peruttava.

Kattava ammattikorkeakouluverkko säilytettävä

Leikkauslinja ammattikorkeakoulukentällä jatkuu, ja määrärahoja vähennetään kymmeniä miljoonia. Ammattikorkeakoulujen opiskelijapaikkamääriä leikataan. Ammattikorkeakoulujen toimipisteitä suljetaan, opetusohjelmia lakkautetaan ja oppilaitosverkkoa tiivistetään rakenteellisen kehittämisen nimissä. Tämä johtaa alueiden elinvoimaisuuden näivettymiseen korkeakouluverkon harventuessa. Keskustan mielestä jokaisessa maakunnassa pitää olla korkeakoulu. Alueellisesti ja koulutuksellisesti tasapuolinen ammattikorkeakouluverkko on säilytettävä myös tulevaisuudessa. Hallitus harjoittaa rankkaa keskittämispolitiikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Ammattikorkeakoulujen kokonaisleikkaukset kohoavat vuoden 2012 tasoon verraten 62 miljoonaan euroon. Tämä leikkaus on 6,6 % ammattikorkeakoulujen kokonaiskustannuksista. Kun lisäksi ammattikorkeakoulujen indeksi jäädytetään vuodeksi 2014, kasvaa kokonaisleikkaus 85 miljoonaan euroon eli 9 %:iin. Tämä on yliopistoihin verrattuna epätasa-arvoista. Keskusta ei tätä hyväksy. Leikkaukset kohdistuvat ammattikorkeakouluihin erityisen vaikeasti siksi, että päätetty aloituspaikkojen leikkaus ei vielä vuonna 2014 toteudu kokonaislaajuudessaan eikä kahdessa vaiheessa etenevä ammattikorkeakoulujen uudistaminen ehdi vielä tuoda riittäviä säästöjä tuottavia rakenteellisia muutoksia.

Laadukas kulttuuritarjonta mahdollistettava

Hallitus esittää, että vuonna 2012 voimaan tulleet säästöt museoiden, orkestereiden ja teattereiden toiminnan osalta muutetaan vuoden 2015 jälkeen pysyviksi. Lisäksi niiden yksikköhintoihin ei tehtäisi kustannustason tarkistusta ensi vuonna. Tämä linja heikentää kulttuuritarjontaa. Keskustan valiokuntaryhmän mielestä on tärkeää, että Suomessa on mahdollista tehdä laadukasta kulttuuria ja että myös maakunnissa säilyy kattava kulttuuritarjonta. Kaikkea toimintaa ja resursseja ei ole järkevää keskittää vain pääkaupunkiseudulle valtion taidelaitoksiin. Museoille, orkestereille ja teattereille on turvattava riittävät toimintaresurssit myös jatkossa.

Viimeisin suunnitelma kirjastolaitoksen alasajosta on merkki kattavan kansansivistyksen romuttamisesta. Emme hyväksy mallia, jolla suunnitellaan leikattavaksi kirjastojen perustamiskustannukset. Nykyinen kirjastolaitos tähtää perinteisen kirjastotoiminnan lisäksi audiovisuaaliseksi keskukseksi, missä lukutaidon ylläpitäminen ja kriittisen lukutaidon kehittäminen ovat avainsanoja. Kattava kirjastolaitos on pitänyt yllä suomalaisten lukuharrastusta ja itsensä sivistämistä asuinpaikasta, taloudellisista resursseista tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tämän periaatteen on säilyttävä vastaisuudessakin.

Vapaan sivistystyön toimintaedellytykset turvattava

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on Suomessa 314 eri puolilla maata. Oppilaitoksiin lukeutuvat kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot, opintokeskukset ja sivistysliitot, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Niissä opiskelee vuosittain noin miljoona nuorta ja aikuista. Kansalaisopistot tarjoavat koulutusta tulotasosta riippumatta, sillä valtion tuen avulla opintomaksut on pystytty pitämään kohtuullisina.

Vapaalla sivistystyöllä on tärkeä rooli koulutuskentässä ja nuorisotakuun toteuttamisessa. Tätä hallitus ei ole oivaltanut. Niistä noin 5 000 nuoresta, jotka — tilastojen mukaan — eivät jatka peruskoulun jälkeen tutkintoon johtavassa koulutuksessa jo noin 2 000 on kansanopistoissa perusopetuksen lisäopetuksessa eli kansanopistokympeillä ja vapaan sivistystyön linjoilla. Nämä nuoret eivät tilastoidu tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistujiksi, vaikka he opiskelevat kokopäivätoimisesti. Kohdentamalla nuoriso- ja koulutustakuuseen varattua resurssia kansanopistoille voitaisiin koulutuspaikkoja välittömästi lisätä koko maassa useilla sadoilla, jopa tuhannella opiskelijalla.

Valtion vuoden 2014 talousarvioesitys lakiehdotuksineen merkitsee kuitenkin sitä, että oppilaitosten mahdollisuudet vastata nuorisotakuun tarpeisiin heikkenevät merkittävästi. Hallituksen esittämät valtionosuuden leikkaukset, keskimääräisen yksikköhinnan alentaminen ja valtionosuusindeksin jäädytys syövät pohjaa vapaan sivistystyön perusrahoitukselta, jonka turvaaminen on kaikkein keskeisintä oppilaitosten laadukkaalle ja pitkäjänteiselle työlle.

Hallituksen lakiehdotukset ja harjoittama leikkauspolitiikka johtavat väistämättä siihen, että vain hyvätuloisilla on jatkossa varaa hankkia koulutusta ja sivistystä. Toteutuessaan ne romuttavat kansalaisten koulutuksellista tasa-arvoa. Keskustan valiokuntaryhmä vaatii, että vapaan sivistystyön toimijoiden mahdollisuudet toteuttaa tehtäväänsä ja vastata nuorisotakuun vaatimuksiin turvataan riittävillä resursseilla.

Perustelut

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän sivistysvaliokunnan jäsenet esittävät mietintöön liittyvien lakieehdotusten hylkäämistä seuraavin perustein.

Esityksen mukaan tulevina vuosina:

1. Ei tehdä kustannustason muutoksesta johtuvia tarkistuksia.

2. Alennetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen keskimääräisiä yksikköhintoja.

3. Määritellään ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan laskennan perusteena käytettävä prosenttiosuus ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

4. Määritellään alle 25-vuotiaalle perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa vailla olevalle oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon osan yksikköhinnan laskentatapa.

5. Säädetään teattereiden, orkestereiden ja museoiden yksikköhintojen laskemisesta sekä mahdollistetaan menettely, että Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihankkeissa voidaan poiketa perustamishankkeen valtionavustuksia koskevista säännöksistä.

Kustannustason muutoksia koskevien tarkistusten tekemättä jättäminen aiheuttaa kuntien valtionosuuksiin yhteensä noin 54,35 miljoonan euron leikkauksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksitarkistukset esitetään jäädytettävän jo toisen kerran peräkkäin. Kun otetaan huomioon, että samaan aikaan vuosille 2012—2017 kohdistuvien leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta valtionosuuksia yhteensä 6,6 miljardia euroa, on erittäin vaikeaa ymmärtää sitä, että hallituksen tavoite nostaa Suomi ja suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi onnistuisi vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen teot ja tavoitteet ovat räikeässä ristiriidassa keskenään.

Lukiokoulutuksen yksikköhinnan alentaminen vähentää valtion ja kuntien rahoitusta vuonna 2014 yhteensä 35,8 miljoonalla eurolla, ja ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan alennus vähentää valtion ja kuntien rahoitusta noin 26 miljoonalla eurolla.

Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan kertoimen lasku leikkaa lisäkoulutukseen kohdennettavaa valtion rahoitusta 4,1 miljoonalla eurolla, jota tosin kompensoidaan tekemällä oppisopimuskoulutusta koskeva muutos alle 25-vuotiaalle peruskoulun suorittaneelle. Sinänsä kannatettava muutos lisää vuosittaisia kustannuksia noin 5,4 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 2,3 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 3,1 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena tässäkin kohdassa kuntien rahoittama osuus tulee kasvamaan. Ikävintä asiassa tasa-arvon kannalta on se, että esitys rajaa lukion käyneet alle 25-vuotiaat "erikoistuetun" oppisopimuksen ulkopuolelle.

Ammattikorkeakouluihin kohdistuvat "säästöleikkaukset" ovat suurimmat verrattuna mihinkään muuhun valtion tai valtionosuusrahoitusta saavaan koulutuksen järjestäjään. Vuoden 2013 talousarviossa jäädytettiin korkeakoulujen rahoituksesta kustannustason nousua korvaava indeksi, joka edelleen lisäsi ammattikorkeakoulujen kustannusten kokonaisleikkausta edellistä esitystä suuremmaksi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ammattikorkeakoulujen osalta indeksi edelleen jäädytettäisiin vuodeksi 2014. Tämä nostaa vuoden 2014 budjettiesityksen kokonaisleikkauksen 85 miljoonaan euroon, joka on noin 9 % vuoden 2012 tasoon verrattuna. Kun otetaan huomioon se, että yliopistojen indeksiä ei enää esitetä jäädytettäväksi vuonna 2014, tämä osoittaa sen, ettei korkeakoulusektoreita kohdella tasa-arvoisesti.

Hallituksen esitys ei ota huomioon sitäkään, että keväällä 2012 päätetty aloituspaikkojen leikkaus ei vuonna 2014 ehdi toteutua kokonaisuudessaan, eikä kahdessa vaiheessa etenevä ammattikorkeakoulujen uudistaminen ehdi tuottaa riittäviä säästöjä.

Hallituksen vuoden 2014 talousarvioesityksessä esitettyä tavoitetta "Korkeakoulut parantavat opetuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia opiskelupaikkoja" ei kyetä saavuttamaan.

Vapaalle sivistystyölle eli kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten, kesäyliopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten opetustarjonnalle on ollut lisääntyvää kysyntää.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät enemmän koulutusta kuin minkä valtionosuus kattaa. Monissa oppilaitosmuodoissa valtionosuus kattaa vain noin 60 prosenttia opetustunneista.

Erittäin merkittävää on se, että vapaan sivistystyön oppilaitosten koulutustarjonta tavoittaa kaikki ikä- ja sosioekonomiset ryhmät ja myös matalamman koulutuksen omaavat kansalaiset eri puolilla maata. Selvitysten mukaan kansalaisopistoilla ja kansanopistoilla on merkittävä rooli tavalla tai toisella syrjäytyneiden aikuisten ja nuorten yhteiskuntakelpoisuuden parantamistyössä. Valtion tuen avulla opintomaksut on voitu pitää tasolla, joka on mahdollistanut koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamisen. Hallituksen esityksen vuoksi näiden yhteiskuntapoliittisesti tärkeiden tavoitteiden toteuttaminen vaikeutuu ja jopa vaarantuu.

Vapaan sivistystyön kehittämis- ja uudistamishankkeissa on 1990-luvulta lähtien korostettu sitä, että muutoksia ja uudistuksia tehdään perusrahoitusta vaarantamatta. Hallituksen esitys leikkaa tosiasiallisesti nimenomaan oppilaitosten perusrahoitusta, koska valtionosuus ei seuraa kustannustason nousua. Oppilaitosten pitkäjänteinen kehittäminen on mahdotonta, jos perusrahoitukseen ei voi luottaa.

Teattereiden, orkestereiden ja museoiden yksikköhintojen laskemisella ei valtiontaloutta paranneta, sillä kyseessä on promilletason säästöt kokonaismenoissa. Mutta muutaman miljoonan leikkauksilla vaarannetaan koko maan kattavat ja tasapuoliset kulttuuripalvelut sekä aiheutetaan satojen työpaikkojen menetykset tulevina vuosina, koska menettelyä esitetään pysyväksi.

Esitettyjen laaja-alaisten leikkausten seurauksena:

1. Kuntien ja muiden koulutuksen ja kulttuuritoimen järjestäjien vastuulla olevat koulutus- ja kulttuuripalvelujen saatavuus ja laatu heikkenevät merkittävästi.

2. Koululaisten ja opiskelijoiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vaarantuu, mikä edesauttaa nuorten syrjäytymistä. Edellisen laman aikana tehtyjen vastaavien leikkausten seurauksia on tutkittu mm. THL:n tekemässä "Laman lapset"      -tutkimuksessa, joka kertoo karusti, mitä seurauksia esitetyn kaltaisella lakimuutoksella voi olla. Tehdyn rekisteritutkimuksen mukaan joka neljäs vuonna 1987 syntynyt on tehnyt rikoksia tai rikkomuksia, joka viides on kärsinyt tai kärsii edelleen mielenterveysongelmista ja joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.