Yleistä

Sivistysvaliokunta toteaa, että esityksellä perustaa uusi virasto, johon yhdistetään Opetushallituksen ja CIMOn tehtävät ja henkilöstö, vastataan toimintaympäristön muutoksista ja taloudellisten resurssien vähentymisestä syntyviin haasteisiin. Muuttuvissa olosuhteissa on kyettävä kohdistamaan voimavarat oikein ja ydintoimintoihin.  

Virastot ovat erillisiä organisaatioita, joita molempia opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa. Opetushallituksella on keskeinen rooli ja vakiintunut asema varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen ohjauksessa ja hallinnossa. Sillä on laaja toimiala ja runsaasti erikseen säädettyjä tehtäviä, muun muassa norminanto. CIMOn perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä kattaen kaikki koulutusasteet, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakoulutus ja aikuiskoulutus, sekä nuoriso- ja kulttuuritoimialat ja kansalaisyhteiskunnan kansainvälistäminen. Virastot tekevät myös yhteistyötä keskenään. Kumpikin virasto hoitaa yhteiskunnan kannalta tärkeitä tehtäviä samalla sektorilla ja osin yhtenevin tavoittein, joten sivistysvaliokunta pitää niiden toimintojen yhdistämistä samaan organisaatioon perusteltuna. Näin kyetään saamaan synergiaetuja ja purkamaan päällekkäisyyksiä toiminnan tehostamiseksi. Valiokunta pitää tarpeellisena täsmentää perustettavan viraston toimialaa koskevaa säännöstä yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla.  

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Kansainvälistyminen merkittävä osa uuden viraston toimintaa

Esityksen mukaan uuden viraston yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on edistää yhteiskunnan kansainvälistymistä ja suomalaisen koulutuksen tunnettuutta ja yhteistyötä ulkomailla. Sivistysvaliokunta toteaa, että uuden viraston tehtävä opintojenaikaisen ja muun kansainvälistymisen mahdollisuuksien edistämiseksi on erittäin tärkeä. Uuden viraston perustaminen antaa hyvät edellytykset yhdistää virastojen osaamiset kansainvälistymisen polkujen rakentamiseksi osana elinikäistä oppimista. Synergiaetujen vahvistamina saadaan nykyistä paremmat mahdollisuudet uusiin avauksiin nuorten kansainvälistymisen sekä koulutusviennin tukemiseksi.  

Opiskelijoiden ja nuorten kansainvälistymiseen liittyviä tehtäviä on hoitanut erityisesti CIMO, mutta niitä on kuulunut myös Opetushallitukselle. Virastot ovat tehneet yhteistyötä muun muassa opiskelijoiden neuvonnassa, opettajien osaamisen kehittämisessä, tiedon tuottamisessa ja suomalaisen koulutuksen tunnetuksi tekemisessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudessa virastossa CIMOn vahva osaaminen tulee hyödynnetyksi hyvin, jotta sen työ kansainvälistymisen edistämisessä saa luontevan jatkumon. 

Valiokunta korostaa kansainvälistymisen merkitystä oleellisena osana osaamispääomaa ja pitää erittäin tärkeänä, että portit maailmalle pidetään auki ammatillisessa koulutuksessa, lukioissa ja korkeakouluissa opiskeleville yhdenvertaisesti. CIMOn myöntämän rahoituksen turvin on esimerkiksi vuoden 2015 aikana mahdollistettu noin 25 000 opiskelijan kansainvälistyminen liikkuvuusjaksolla tai kansainväliseen toimintaan osallistumalla.  

Ulkomaanjaksolla ammattiin opiskelevista käy joka kahdeksas. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa tuodaan esille huoli ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden muita heikommista mahdollisuuksista päästä osaksi kansainvälistymiskehitystä. Kansainvälisen toiminnan merkitys kasvaa ammatillisessa koulutuksessa ja myös ammattitaitoa vaativissa työtehtävissä jatkuvasti. Sivistysvaliokunta korostaa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien kansainvälistymiseen mahdollistamista ja kannustamista nykyistä enemmän.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että kansainvälistymisen vaihtoehdoista ja hyödyistä annetaan opiskelijoille, koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille tehokasta neuvontaa ja ohjausta. Myös uuden viraston toiminnasta tulee informoida ajoissa.  

Uudistus vaatii hyvää henkilöstöpolitiikkaa

Valiokunta korostaa, että molemmat yhdistettävät virastot ovat hoitaneet tehtävänsä hyvin ja että uuden viraston perustamisen alkuvaiheesta lähtien on tärkeää huolehtia siitä, että edellytykset laadukkaalle ja tulokselliselle toiminnalle turvataan. Valiokunta toteaa, että uusiin ja muuttuviin palvelutarpeisiin on pystyttävä vastaamaan tulevaisuudessakin, mikä edellyttää hallinnon ketteryyttä uudelta virastolta.  

Kahden organisaation yhdistäminen edellyttää työnantajana toimivalta uudelta virastolta hyvää henkilöstöpolitiikkaa, mikä pitää sisällään muun muassa sen, että uuteen virastoon tulevia viranhaltijoita kummastakin aikaisemmasta organisaatiosta kohdellaan yhdenvertaisesti. Sivistysvaliokunta korostaa, että virastojen yhdistämisen onnistuminen vaatii huolellista valmistelua, henkilöstön näkemysten huomioon ottamista ja hyvää johtamista. 

Sivistysvaliokunta toistaa aikaisemmin esittämänsä vakavan huolen Opetushallituksen määrärahoista. Valiokunta pitää tärkeänä, että virastojen yhdistymiseen liittyvät palkkarakenteen yhtenäistäminen ja yhteinen henkilöstöpolitiikka toteutetaan tasapuolisesti käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Huoli uuden viraston määrärahojen riittävyydestä nousi esille myös asiantuntijakuulemisessa. Rahoitus vähenee merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että uuden organisaation vaativat tehtävät ja rahoitus niiden hoitamiseksi ovat tasapainossa.