Perustelut

Julkisia hankintoja koskevan direktiiviehdotuksen tavoitteena on sääntöjen yksinkertaistaminen tehokkuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin perusteltuna sitä, että direktiiviehdotukset koskevat edelleen hankintamenettelyjä eivätkä sopimusten sisältöä, joka jää hankintayksiköiden harkintavaltaan. Sääntöjä uudistamalla voidaan julkisia hankintoja käyttää paremmin tukemaan yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten esimerkiksi sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja korkealuokkaisten sosiaalipalvelujen järjestämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisluonne otetaan ehdotuksissa aikaisempaa paremmin huomioon.

EU:n hankintalainsäädännön vaikutusarviointi on osoittanut, että muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluilla on erityisominaisuuksia, joiden vuoksi niihin ei komission mukaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa hankintadirektiivien tavanomaisia menettelyjä. Komission mukaan näiden palvelujen jäsenvaltioiden rajat ylittävä ulottuvuus on niiden luonteesta johtuen vähäinen. Komissio ehdottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisvelvoitteen kynnysarvon nostamista nykyisestä 200 000 eurosta 500 000 euroon. Suomessa näille hankinnoille on säädetty selvästi direktiivin mahdollistamaa alempi 100 000 euron kynnysarvo.

Valiokunta pitää erittäin kannatettavana sosiaali- ja terveyspalvelujen kynnysarvon korottamista vähintään komission ehdottamaan 500 000 euroon ja toteaa, että työvoimavaltaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintakokonaisuuksien hinnat nousevat usein yli ehdotetun kynnysarvon. Komission ehdottamaa kynnysarvoa korkeampaa arvoa voidaan pitää perusteltuna, koska komissionkaan mukaan arvoltaan alle yhden miljoonan euron sopimuksiin ei liity jäsenvaltioiden rajat ylittäviä intressejä. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että erityisalojen direktiiviehdotuksessa kynnysarvoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnalle on edellä mainitulla perusteella ehdotettu miljoona euroa.

Komissio ehdottaa, että kaikki yli 500 000 euron hankinnat on jaettava osiin tai perusteltava, miksi jakoa ei tehdä. Valiokunta pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen kannalta myönteisenä, että direktiiviehdotuksissa pyritään parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Pk-yritysten kannalta keskeistä on myös kilpailuttamismenettelyjen yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen.

Komission ehdottaman kynnysarvon ylittäviin hankintoihin sovellettaisiin vain yleisiä avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Lisäksi tulee varmistaa, että hankintaviranomaisilla on mahdollisuus soveltaa erityisiä laadullisia perusteita palveluiden tuottajien valinnassa. Erityisesti tulee ehdotuksen mukaan ottaa huomioon palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet ja käyttäjien osallistuminen. Valiokunta pitää näiden laatukriteerien huomioon ottamista sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintamenettelyissä keskeisen tärkeinä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota siihen, että kilpailuttamisvelvoite on Suomessa asetettu huomattavasti laajemmaksi kuin EU:n hankintadirektiivi edellyttäisi (StVL 2/2009 vp). Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyys- ja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Hallitusohjelmassa todetaan lisäksi, että kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direktiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa korotetaan tuntuvasti lähelle EU:n kynnysarvoa.

Hallitusohjelman mukaan selvitetään myös hankintalain soveltamista nykyistä rajatummin tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien (mm. vammaiset, vanhukset, lapset) pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä. Hankintalakia uudistettaessa huomioidaan myös pienten tuottajien asema ja kielelliset erityispiirteet.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää välttämättömänä kansallisen hankintalainsäädännön määrätietoista uudistamista hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Valiokunta toteaa, että ehdotettu EU:n hankintasääntely antaa tähän entistä paremmat mahdollisuudet, jotka tulee täysimääräisesti hyödyntää. Valmistelu on tarpeen aloittaa mahdollisimman nopeasti ja se on syytä toteuttaa laajapohjaisesti siten, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset, muut toimijat ja kansalaisjärjestöt ovat valmistelussa mukana. Valiokunta korostaa edelleen hankintaviranomaisten osaamisen kehittämistä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja jatkuvuuden sekä asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamisen turvaamiseksi.