Perustelut

Vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaiset toimeentuloturvajärjestelmän parannukset koskevat perusturvaa ja toimeentulotukea. Esitetyt tasokorotukset ovat kannatettavia, mutta kuten hallituksen esityksessä HE 69/2011 vp, myös tässä hallituksen esityksessä jätetään huomioimatta osa perusturvan keskeisistä etuuksista. Nyt vähimmäismääräisiin kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainrahoihin ei ole tulossa korotuksia, vaan ne ovat syyperusteisina etuuksina rinnastettavissa työttömien perusturvaan. Toimeentuloturvajärjestelmän periaatteiden kannalta tämä on ristiriitaista ja asettaa kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainrahan saajat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin toimeentuloturvajärjestelmän piiriin kuuluviin.

Perustelut

Perusturva on niiden syyperusteisten sosiaaliturvan muotojen kokonaisuus, joiden varassa tulisi tulla toimeen niissä elämäntilanteissa, joissa ansiotulojen hankkiminen ei ole mahdollista. Sairaus, vanhuus, työkyvyttömyys, työttömyys, lapsen syntymä ja huoltajan kuolema ovat tällaisia tilanteita. Mainittujen elämäntilanteiden varalta maksetaan myös ansiosidonnaisia etuuksia. Tällöin perusturvan käsite kuitenkin rajautuu kyseisten etuuksien vähimmäismääriin. Perusturvan kokonaisuuteen kuuluvat kansaneläke ja takuueläke, pienimmät vanhempain- ja sairauspäivärahat, kotihoidon tuki sekä työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Kansaneläkelaitoksen maksamat kuntoutusraha ja lapsilisä voidaan myös katsoa kuuluviksi perusturvaetuuksiin. Toimeentulotuki on viimesijainen tuen muoto eikä näin ollen kuulu perusturvan piiriin. Ensisijaisten etuuksien tason tulee olla riittävä.

Pääministeri Kataisen hallitus on esiintynyt suurieleisenä perusturvan korottajana, vaikka todellisuudessa etuuksien tason korottaminen kohdistuu vain osaan perusturvasta. Ensi alkuun historiallisena, sittemmin kansainvälisesti vertailtuna merkittävänä mainostettu perusturvaan kohdentuva tason korottaminen koskee kuitenkin vain osaa perusturvan kokonaisuudesta. Eri etuuksien saajien vastakkain asettelu on tarpeetonta. On siis kuitenkin vähintäänkin harhaanjohtavaa puhua historiankirjoittamisesta silloin, kun tasokorotukset kohdentuvat vain osaan perusturvaan kuuluvia etuuksia. Koko perusturvan korotuksen hintalappu 100 euron kuukausittaisella korotuksella olisi noin 1,3 miljardia euroa.

Työttömyysturvassamme on kolmea erilaista työttömyysturvaa, joka jakaa työttömät neljään eri ryhmään. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työttömän peruspäivärahaa saavat sekä harkinnanvaraista työmarkkinatukea saavat, joita on kahdenlaisia — työmarkkinatuen saajat sekä samassa taloudessa asuvien osalta tarveharkinnan alaiset tuet niin, että tuhansilla työttömillä työttömyysetuuden määrä on nolla euroa. Hallituksen esitys jättää tämän tilanteen ennalleen. Väitteet kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamisesta eivät siis pidä paikkaansa, sillä hallituksen esitys jättää edelleen työttömät eriarvoiseen asemaan — noin 17 000 työttömän työmarkkinatuki leikkautuu, osalla kokonaan.

Sairaus- ja vanhempainrahan vähimmäispäivärahat ovat olennainen osa perusturvaa, ja ne kohdistuvat yhteiskunnan pienituloisimmille. Niillä on mm. lapsiköyhyyttä vähentävä merkitys. Vaalikaudella 2007—2011 keskustavetoinen hallitus teki merkittävän periaatteellisen linjauksen — äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahat sekä pienimmät sairauspäivärahat nostettiin työmarkkinatuen tasolle. Hallituksen esitys on romuttamassa tämän periaatteellisesti merkittävän sidoksen.

Yksilöllinen perusturva pitkäaikaistyöttömille ja työelämään pyrkiville: työmarkkinatuen tarveharkinnasta on luovuttava

Työmarkkinatuki on tarveharkintainen etuus. Tämä merkitsee sitä, että saajan ja hänen puolisonsa tai avopuolisonsa tulot pienentävät maksettavan työmarkkinatuen määrää. Sama koskee vanhempien kanssa samassa taloudessa asuvaa.

Lapsettomalla työnhakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä, jos puolison tulot ovat yli 1 704 euroa/kk. Tarveharkinnan takia työmarkkinatukea ei makseta lainkaan, jos puolison kuukausitulot ylittävät 2 786 euroa/kk. Tulorajat ovat alhaiset, ja ne muodostavat tuloloukun, joka pitää työmarkkinatuella elävän perheen köyhyydessä. Tarveharkinnalla on myös kannustinvaikutuksia, ja se ajaa puolisot toisiaan vastaan, koska puolison tulojen noustessa laskee työmarkkinatuella olevan päiväraha.

Vuonna 2010 puolison tulot pienensivät työmarkkinatukea 15 689 henkilön kohdalla ja osittaista työmarkkinatukea sai vanhempiensa taloudessa asumisen ja näiden tulojen huomioon ottamisen takia 18 697 henkilöä. Kokonaan tuki leikkaantui pois 4 631 henkilöltä, jotka olivat hakeneet työmarkkinatukea, mutta eivät sitä saaneet puolison liian suuriksi määriteltyjen tulojen takia.

Tarveharkinnan vaikutuksista ja kohdentumisesta

Tarveharkinta kohdistuu useimmiten työttömiin naisiin. Vuonna 2010 Kelan antamista 4 631 ns. nollaratkaisusta, jolla tuki leikkautuu kokonaan pois, 3 721 päätöstä koski naisten työmarkkinatukea ja 910 miesten.

Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison sekä samassa taloudessa asuvien vanhempien tulojen osalta mahdollistaa työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamisen ja vähentää sekä viranomaisten että asiakkaiden hallinnollista taakkaa. Tarveharkinta ei sovi yhteen työttömyysturvan yksilöllistä perusoikeutta turvaavan luonteen kanssa, onhan sosiaaliturvajärjestelmämme lähtökohtaisesti yksilöllinen.

Tarveharkinnasta seuraa kannustinongelmia. Työmarkkinatukea saavat perheet saavat usein myös asumis- ja toimeentulotukea. Asumistuki ja toimeentulotuki ovat sekä tarveharkintaisia että tulosidonnaisia. Voidaan osoittaa, että useiden etuuksien tarveharkinnan yhteinen vaikutus johtaa tilanteeseen, jossa työllistymisen seurauksena tuleva tulonlisäys ei tuo joko lainkaan tai tuo vähäisessä määrin käteen jäävän tulon osalta lisähyötyä.

Työtön on päivärahansa ansainnut

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on määrältään peruspäivärahan suuruinen. Peruspäivärahan korottaminen johtaa siten myös ansiopäivärahojen tason nousemiseen. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Perusosan korotuksen johdosta kyseinen peruspäivärahan määrään sidottu taitekohta nousisi 2 702,70 eurosta 3 295,95 euroon. Ehdotettu peruspäivärahan korotus nostaisi taitteen alapuolella olevia ansiopäivärahoja 3,11 euroa päivässä. Uuden taitekohdan yläpuolella olevat ansiopäivärahat nousisivat 10,00 euroa päivässä. Aikuiskoulutustuki on määrältään työttömyyspäivärahan suuruinen, joten aikuiskoulutustuki nousisi työttömyyspäivärahaa vastaavasti.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että kun työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan, suurin korotus tulee suurimpiin ansiopäivärahoihin.

Työttömyysturvan päivärahat ja työmarkkinatuki on sidottu indeksiin. Käsiteltävänä olevaan esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa ja myös rinnakkaislakiesityksessämme perusosan määrä olisi edelleen vuoden 2001 indeksitasossa 26,08 euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikea indeksitason mukainen perusosan määrä on 26,09 euroa. Vuoden 2012 indeksitasossa työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen päivärahan suuruudeksi tulee 31,36 euroa eli 674,24 euroa/kk.

Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison ja vanhempien tulojen vaikutusten osalta tarkoittaa 45 miljoonaa euroa suurempia menoja kuin hallituksen esityksessä.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää työmarkkinatuen saajien eriarvoista kohtelua epäoikeudenmukaisena.

Edellä olevan perusteella olemme esittäneet lakialoitteessamme LA 17/2011 vp, että työttömyysturvalain 7 luvun 6 § muutetaan kuulumaan tekemämme lakialoitteen mukaisesti.

Pienimmät sairaus- ja vanhempainpäivärahat työmarkkinatuen tasolle

Sairaus- ja vanhempainrahan vähimmäispäivärahat ovat olennainen osa perusturvaa, ja ne kohdistuvat yhteiskunnan pienituloisimmille. Niillä on muun muassa tärkeä lapsiköyhyyttä vähentävä merkitys. Pienimpien päivärahojen saajia on noin 22 000 henkilöä. He ovat muun muassa opiskelijaäitejä ja -isiä sekä muita kaikkein pienituloisimpia vanhempia ja sairauslomalle joutuneita.

Vaalikaudella 2007—2011 keskustavetoinen hallitus teki merkittävän periaatteellisen linjauksen: äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vähimmäispäivärahat nostettiin työmarkkinatuen tasolle. Jotta tämä sidos säilyy, sairasvakuutuksen vähimmäispäivärahoja on korotettava samalle tasolle, johon hallitus esittää työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettavaksi. Ellei korotusta tehdä pienimpiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin, merkitsee se sitä, että pienimpien sairaus- ja vanhempainpäivärahojen ja työmarkkinatuen välinen ero repeää ensi vuonna 100 euroon kuukaudessa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on kestämätöntä, että kaikkein pienituloisimpien äitien, isien ja sairaiden perusturva on heikompi kuin työttömän peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevan.

Työttömyys- sekä sairaus- ja vanhempainrahat on sidottu indeksiin. Vuoden 2012 indeksitasossa tässä esittämämme sairaus- ja vanhempainpäivärahat nousevat 26,97 euroon päivässä, mikä on 674,25 euroa kuukaudessa. Näin kuukausitasolla pienimmät sairaus- ja vanhempainrahat olisivat samalla tasolla työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen kanssa. Päiväkohtaisesti pienimmät sairaus- ja vanhempainrahat ovat työttömyysturvan 31,39 euroa matalammalla tasolla siksi, että sairaus- ja vanhempainrahoja maksetaan kuudelta päivältä viikossa ja työttömyysturvaa viideltä päivältä viikossa. Korotuksista aiheutuvat menot ovat vanhempainpäivärahojen osalta 11,3 miljoonaa euroa vuodessa ja sairauspäivärahan osalta 5,4 miljoonaa euroa.