Esityksessä ehdotetaan useita eri muutoksia elatustukilakiin (580/2008), lapsen elatuksesta annettuun lakiin (704/1975) sekä tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin (53/2018). Esityksen tavoitteena on toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2025—2028 (s. 66) sisältyvä elatustukeen kohdistuva säästö. Lisäksi tavoitteena on parantaa lapsen oikeutta riittävään, vanhempien elatuskyvyn mukaiseen elatukseen ja edistää elatustuen tarkoituksenmukaista kohdentumista sekä ehkäistä nykyistä tehokkaammin elatustuen mahdollisia väärinkäytöstilanteita. 

Elatustukilaissa ehdotetaan säädettäväksi elatusvelvollisen vanhemman toimimisvelvollisuudesta tilanteissa, joissa elatustukea maksetaan elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn perusteella ja elatuskyvyssä on tapahtunut sellaisia muutoksia, kuten tulojen pitkäaikainen muutos, että elatusavun määrän korottamiseen voidaan arvioida olevan perusteita. Lisäksi elatustukilaissa ehdotetaan säädettäväksi Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada elatusvelvollisen tulo- ja verotietoja arvion tekemiseksi siitä, tulisiko elatusvelvollisen välttämättömät tiedot luovuttaa hyvinvointialueelle. Kansaneläkelaitoksen tulee esityksen mukaan luovuttaa elatusvelvollista koskevat välttämättömän tiedot hyvinvointialueelle, jos se arvioi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen olevan sellainen, että elatusvelvollisuutta tulee Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan arvioida uudelleen. Elatustukilakia ehdotetaan muutettavaksi myös säätämällä hyvinvointialueen oikeudesta hakea elatustukea lapsesta, jos lapsi on hyvinvointialueen kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan, eikä elatustukea ole jo myönnetty ajanjaksolle, jolta hyvinvointialue elatustukea hakee. 

Lapsen elatuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä hyvinvointialueille oikeus tarkistaa vanhempien tulo- sekä verotietoja elatusapua koskevien sopimusten vahvistamisen yhteydessä sekä arvioidessaan elatusavun muuttamisen tarvetta. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi hyvinvointialueen selvittämisvelvollisuudesta ja tehtävistä tilanteessa, jossa se on saanut Kansaneläkelaitokselta tiedon elatusvelvollisen vanhemman elatuskyvyn mahdollisesta muuttumisesta. 

Tulotietojärjestelmästä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä tulorekisteristä hyvinvointialueelle välitettävistä ja luovutettavista tiedoista lapsen elatuksesta annetussa laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien toteuttamiseksi. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta korostaa, että elatustuen maksaminen tosiasiallisen tilanteen mukaisesti ja elatuskyvyn arviointi riittävin ja ajantasaisin tiedoin edistävät lapsen oikeutta riittävään elatukseen. Esityksen mukaan (s. 37) ehdotettu vahvempi viranomaisinterventio voi myös vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja tätä kautta edistää mahdollisesti haasteellisissakin tilanteissa elävien lasten hyvinvointia ja lapsen oikeutta riittävään elatukseen omalta vanhemmaltaan. Lisäksi ehdotetut muutokset edistävät osaltaan hyvinvointialueiden ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä elatustuen toimeenpanossa. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että elatustukilakiin ehdotetun 36 §:n 3 momentin sanamuodon ja perustelujen perusteella ei ole aivan selvää, mitä tietoja Kansaneläkelaitoksen on tarkasteltava arvioidessaan, onko elatusvelvollisen taloudellisessa tilanteessa tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella Kansaneläkelaitos arvioi, että elatusvelvollisen elatuskykyä olisi mahdollisesti arvioitava uudelleen ja jolloin Kansaneläkelaitoksen tulee luovuttaa välttämättömät tiedot hyvinvointialueelle elatusvelvollisen elatuskyvyn arviointia varten. 

Valiokunta toteaa selkeyden vuoksi, että elatustukilakiin ehdotetun 36 §:n 3 momentin sanamuodon mukaisesti tarkastelu koskee vain Kansaneläkelaitoksen elatustukilain 34 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella saatuja tietoja eli Kansaneläkelaitoksen valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä saamia elatusapuoikeuden ratkaisemiseksi saamia välttämättömiä tietoja. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan Kansaneläkelaitos voi käyttää tulotietojärjestelmän tietoja, sekä tarvittaessa verotustietoja, arvion tekemiseksi siitä, tulisiko 36 §:n 3 momentin mukainen tiedonluovutus tehdä. Selvityksen mukaan säännöksen tarkoituksena ei ole ollut säätää Kansaneläkelaitokselle velvollisuutta toteuttaa laajempaa elatusvelvollisen varallisuuden tarkastelua. Selvityksen mukaan säännöksen tarkoituksena on, että Kansaneläkelaitos luovuttaa hyvinvointialueelle asiaan liittyvät yksilöintitiedot, joiden avulla hyvinvointialue voi tarvittaessa hankkia itse käyttöönsä tarkemmat tiedot. Esityksessä lapsen elatuksesta annettuun lakiin ehdotettu uusi 8 d § antaa hyvinvointialueelle oikeuden saada vanhemman suostumuksesta riippumatta tietoja muun muassa tulotietojärjestelmästä sekä etuustietopalvelu Kelmusta. Lisäksi hyvinvointialue voi jo olemassa olevia laissa säädettyjä toimivaltuuksiaan hyödyntäen hankkia asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että hyvinvointialueille esityksessä ehdotetut uudet tehtävät voivat lisätä jo ennestään ruuhkautuneiden perhepalvelujen työmäärää. Esityksen vaikutusarviointien mukaan esitetyt muutosten vaikutukset hyvinvointialueiden työmäärään vaihtelevat hyvinvointialueittain. Valiokunta pitää tärkeänä, että lain toimeenpanoa ja sen vaikutuksia hyvinvointialueiden lastenvalvojien työmääriin ja hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyteen seurataan. Lisäksi valiokunta painottaa hyvinvointialueiden ohjauksen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen tarvetta lainmuutosten sujuvan toimeenpanon varmistamiseksi. 

Esityksessä elatustukimenojen säästön on arvioitu toteutuvan asteittain, kun Kansaneläkelaitos saa ilmoitettua vuosittain elatusvelvollisen tosiasiallista elatuskykyä vastaamattomia sopimuksia hyvinvointialueille ja sopimuksia saatetaan vanhempien elatuskykyä vastaaviksi. Vuonna 2026 säästöksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa, vuonna 2027 noin 4 miljoonaa euroa ja vuonna 2028 noin 7 miljoonaa euroa. Valiokunta korostaa, että taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu karkean tulo- ja verotustietoihin perustuvaan arvioon ja todelliset vaikutukset selviävät vasta toimeenpanossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että lainsäädännön muutosten vaikutuksia elatustukimenojen kehittymiseen seurataan. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille myös esityksessä ehdotettuja laajempia lasten elatukseen liittyvän sääntelyn, perheoikeudellisen palvelu- ja päätöksentekojärjestelmän sekä lasten ja perheiden sosiaaliturvan kehittämistarpeita. Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöstä saaman selvityksen mukaan elatustukityöryhmä on kesällä 2025 julkaisemassaan loppumietinnössään tuonut esille tarpeen uudistaa lasten elatuksen järjestelmää kokonaisuutena, mukaan lukien lastenvalvojien työtä ohjaavan lainsäädäntökokonaisuuden tarkastelu ja kehittäminen. Selvityksen mukaan perheoikeudellisen kokonaisuuden kehittämistarpeet on tarkoitus huomioida osana parhaillaan käynnissä olevaa sosiaalihuollon palvelu-uudistusta. Lisäksi parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea selvittää lasten ja perheiden etuusjärjestelmän kehittämistä. Osana Kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa on myös tehty selvitys vaativista erotilanteista ja palvelujärjestelmästä. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiantuntijatyöryhmien ehdotuksia etuus- ja palvelujärjestelmän kehittämisestä edistetään.