Esityksen taustaa
Hallituksen esitys täydentää toimeentulotukilakiin aiemmin hyväksyttyä muutosta (815/2015), jonka perusteella perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät kunnilta Kansaneläkelaitoksen vastuulle vuoden 2017 alusta alkaen. Esityksessä tarkennetaan Kelan ja kunnan välistä työnjakoa toimeentulotukihakemusten käsittelyssä sekä täsmennetään hakemusmenettelyä sekä viranomaisprosessia hakemuksen siirtämisessä Kelasta kuntaan. Esityksessä ei puututa toimeentulotuen myöntämisperusteisiin tai tuen rakenteeseen.
Hyväksyessään toimeentulotuen toimeenpanoa koskevan uudistuksen valiokunta katsoi, että ennen lain voimaantuloa on välttämätöntä olla valmiina toimintamalli, jolla asiakkaan saumaton ja kokonaisvaltainen palvelu Kelan ja kuntien välisellä yhteistyöllä hoidetaan (StVM 54/2014 vp). Valiokunta pitää valitettavana, että hallituksen esityksen antaminen on viivästynyt ja lainsäädäntöä täsmentävät muutokset saadaan vahvistetuksi vasta juuri ennen toimintaprosesseja merkittävästi muuttavan lainsäädännön voimaantuloa. Aikataulu asettaa Kelan henkilöstön haasteelliseen tilanteeseen, sillä hakemuksia pitää pystyä ratkaisemaan ja asiakkaita neuvomaan heti vuodenvaihteesta alkaen.
Toimeentulotukea koskevaan lakiehdotukseen sisältyvä siirtymäsäännös mahdollistaisi ensi vuotta koskevien päätösten tekemisen Kelassa jo joulukuun alusta alkaen, mutta on selvää, että tässä esityksessä olevia lakeja ei ehditä saattaa siihen mennessä voimaan. Tästä syystä on hyvä, että siirtymäsäännöksellä mahdollistetaan päätösten tekeminen kunnassa ensi vuoden maaliskuun loppuun asti ennen nyt hyväksyttävien lakien voimaantuloa tehtyjen hakemusten osalta.
Toimeentulotuen siirtoa koskevassa, edellä mainitussa mietinnössään valiokunta piti välttämättömänä, että toimeenpanossa painotetaan selkeiden käytäntöjen luomista asiointiin, asiakkaiden ohjausta sosiaalityön palveluihin, etuuksien hakemiseen liittyvää asiakkaiden neuvontaa sekä viranomaisten yhteistyötä ja sujuvaa tiedonkulkua. Valiokunta tunnisti asiakkaiden näkökulmasta ongelmia siinä, miten sosiaalityö nivotaan perustoimeentulotuen myöntämiseen, miten heikossa asemassa ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien tarpeista huolehditaan ja miten kiireellisen toimeentulotuen saanti turvataan.
Kiireellinen toimeentulotuki
Valiokunta pitää asiakkaan näkökulmasta myönteisenä lakiin nyt lisättäväksi ehdotettua uutta säännöstä, jonka mukaan kunta voi myöntää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi poikkeustilanteissa ilman, että asiakkaan oikeutta perustoimeentulotukeen on ensin arvioitu ja ratkaistu Kelassa. Säännöksellä varmistetaan asiakkaan avun saanti erityistilanteissa Kelan palveluiden aukioloaikojen ulkopuolella. Valiokunta toteaa, että kiireellisen avunsaannin turvaavat toimintakäytännöt on kunnissa syytä laatia selkeiksi.
Hakemuksen siirtäminen kuntaan
Toimeenpanon siirto koskee vain perustoimeentuloa eli toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n mukaista perusosaa ja 7 b §:n mukaisia muita perusmenoja. Toimeentulotukea saavista kuitenkin yli 40 % hakee myös täydentävää toimeentulotukea, jonka toimeenpano kuuluu edelleen kunnille. Toimeenpanon siirtoa hyväksyttäessä säädettiin, että mikäli hakemuksessa on sellaisia menoja, joita ei voida ottaa huomioon perustoimeentulotuessa, Kela siirtää hakemuksen viipymättä toimivaltaiseen kuntaan täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen saamiseksi tehtyään ensin päätöksen perustoimeentulotuesta.
Esityksessä ehdotetaan aiemmin hyväksyttyä lainsäädäntöä muutettavaksi niin, että Kelalla on velvollisuus siirtää hakemus kuntaan vain, jos asiakas tätä erikseen pyytää toimeentulotukea hakiessaan tai päätöksen saatuaan. Lisäksi edellytetään, että hakija on esittänyt hakemuksessaan muita kuin toimeentulotukilain 7 a tai 7 b §:ssä mainittuja menoja, eli perusosaan tai muihin perusmenoihin kuuluvia menoja. Ehdotetulla muutoksella rajataan siirrettävien hakemusten määrää siten, että kuntaan tulisi siirrettäväksi hakijan pyynnön perusteella vain sellaisia hakemuksia, joihin vakiintuneen oikeus- ja myöntämiskäytännön perusteella kunnissa on myönnetty täydentävää toimeentulotukea. Esityksen perustelujen mukaan siirtovelvoite koskee lähinnä kertaluontoisia henkilön erityiseen elämäntilanteeseen liittyviä menoja.
Valiokunta korostaa, että ehdotettu muutos ei rajaa asiakkaan oikeutta erikseen hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta. Täydentävän toimeentulotuen tarve voi liittyä hyvin monenlaisiin henkilön tai perheen erityisiin tarpeisiin tai olosuhteisiin ja monenlaisiin erityismenoihin. Täydentävänä tukena haetaan usein asumiseen liittyviä menoeriä.
Asumismenojen osalta hakemuksen siirtoa Kelasta kuntaan ei tehdä, koska asumiskustannukset mainitaan lain 7 b §:ssä. Asumiskulujen ylittäessä tarpeellisena pidettävän määrän Kelan tulee lain 7 §:n mukaan ohjata asiakas kääntymään kunnan sosiaalihuollon puoleen asuntoasian selvittämistä varten. Tarve hakea täydentävää tukea niin kutsuttuihin ylisuuriin asumismenoihin riippuu pitkälti siitä, minkä suuruisina asumismenot Kelassa hyväksytään. Tämä vaikuttaa myös etuuskäsittelijöiden tarpeeseen kunnissa.
Asiakkaan neuvonta ja ohjaus
Valiokunta toteaa, että hakemusten siirtoon ehdotettu ratkaisu vähentää hakemusten siirtämistä ja hylkäävien päätösten vaatimaa hallinnollista työtä. Samoin ratkaisu turvaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tarkoituksenmukaisen kohdentamisen kunnissa. Hakemusten käsittely ja hylkäävien päätösten antaminen sitoisivat henkilöstöä, jota nyt vapautuu muuhun sosiaalityöhön.
Hakemusten siirtäminen Kelasta kuntaan vain asiakkaan omasta pyynnöstä korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta toimeentulotuen hakijana, kuten esityksen perusteluissa todetaan. Kun hakemuksen siirtäminen kuntaan vaatii asiakkaan omaa aktiivisuutta, edellyttää muutos valiokunnan näkemyksen mukaan asiakkaiden aktiivista neuvontaa ja opastusta. Asiakkaan on hyvin vaikea hahmottaa sitä, mitä osaa toimeentulotuesta hänen tulisi hakea kunnasta.
Asiakkaiden oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta ratkaisevaa on, missä määrin asiakkaiden informointiin ja neuvomiseen Kelassa panostetaan ja miten kattavasti asiakkaan oikeudet ja käytettävissä olevat vaihtoehdot asiakkaalle selvitetään. Asiakkaat eivät välttämättä osaa esimerkiksi pyytää hakemuksen siirtämistä kuntaan saatuaan kielteisen päätöksen Kelalta. Koska toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, Kelassa tulee kiinnittää erityistä huomiota hylkäävien päätösten perusteluihin.
Valiokunta toteaa, että sinänsä neuvontaperiaate ilmenee toimeentulotukilaista ja sen soveltamisohjeista monin paikoin. Toimeentulotukilain 4 §:n 3 momentin mukaan Kelan on tarvittaessa ohjattava ja neuvottava perustoimeentulotuen hakijaa kunnan sosiaalihuollon palveluihin hakeutumisessa. Tarvittaessa Kela voi ilmoittaa asiakkaan tuen tarpeesta kuntaan sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisesti.
Toimeentulotukilain 14 e §:n 4 momenttiin sisältyy myös säännös, jonka mukaan Kelalla on velvollisuus tiedottaa asiakkaalle hänen oikeudestaan henkilökohtaiseen keskusteluun kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Toimeentulotukiasiakkaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan taikka perustoimeentulotuen myöntämisen osalta Kelan toimihenkilön kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt.
Viranomaisyhteistyö ja seuranta
Toimeentulotuen jakautuminen Kelan ja kuntien myöntämiin osiin korostaa tarvetta viranomaisten väliseen tiiviiseen yhteistyöhön sekä hyviin yhteistyökäytäntöihin. Yhteistyön ja sujuvan asiakaspalvelun onnistuminen edellyttää hyvin toimivia ICT-ratkaisuja. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen täytäntöönpanon alettua Kelan ja kunnan yhteistyötä, asioiden siirtämiseen liittyvää työnjakoa ja valitun mallin toimivuutta tiiviisti seurataan ja arvioidaan. Tärkeää myös on, että kunnat seuraavat, kuinka toimeentulotuen piirissä olevien sosiaalityön tarve tulee turvatuksi.
Hyväksyessään perustoimeentulotuen toimeenpanon siirron Kelaan eduskunta edellytti, että siirron vaikutuksia muun muassa toimeentulotuen saajien määrään ja tukijaksojen kestoon seurataan. Lisäksi eduskunta edellytti, että toimeentulotukilaki kokonaisuudessaan uudistetaan (EV 374/2014 vp). Valiokunta pitää hyvänä, että Kela alkaa toimeenpanijana keräämään kattavasti valtakunnallista tilastotietoa ja uudistusta tullaan seuraamaan tiiviisti. Valiokunta pitää myönteisenä myös sitä, että toimeentulotukilain kokonaistarkastelu käynnistyy heti toimeenpanon siirron toteuduttua vuoden 2017 alussa.