Yleisperustelut

Kunnallista eläketurvaa koskevat säännökset nostettiin lain tasolle 1.8.2003 alkaen, jolloin päätösvalta eläketurvan sisällöstä siirtyi Kunnalliselta eläkelaitokselta eduskunnalle ja kunnallisen eläkelainsäädännön valmisteluvastuu siirtyi sisäasiainministeriölle.

Kunnallisen eläkelain käsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoi, että norminantovallan siirtyminen pois Kunnalliselta eläkelaitokselta muutti laitoksen roolia ja asemaa siten, että se rinnastuu yksityisen työeläkejärjestelmän eläkelaitoksiin. Valiokunta totesi, että laitoksen hallinnon uudistamista koskevat säännökset tulee mahdollisimman pikaisesti valmistella erikseen, koska hallintosäännökset eivät vastaa eläkelaitoksen muuttuvaa roolia. Valiokunta piti perusteltuna, että yksityisen ja julkisen eläkejärjestelmän välisten erojen pienentyessä poistetaan myös niitä eroja, jotka yksityissektorin ja kuntasektorin välillä on neuvottelu- ja sopimusjärjestelyissä, joita noudattaen muutoksia eläkesäännöksiin valmistellaan (StVM 56/2002 vp).

Pääministeri Vanhasen hallitusohjelman mukaan kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän välisten erojen pienentymisen vuoksi selvitetään ja arvioidaan nykyisen järjestelmän toimivuutta jäsenyhteisöjen sekä kuntien palkansaajia edustavien järjestöjen kannalta ja tehdään selvityksen pohjalta tarvittavat muutokset. Hallituksen esitys perustuu hallitusohjelman mukaisesti tehtyyn selvitykseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hallituksen esitystä kannatettavana ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. Neuvottelujärjestelmä selkeytyy olennaisesti, kun eläkelain 141 §:ään esitetään lisättäväksi säännökset uudesta kuntien eläkeneuvottelukunnasta, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään laissa. Neuvottelukunta toimii kunnallisen eläketurvan kehittämisessä valmistelu-, neuvottelu- ja lausuntoelimenä. Tämä mahdollistaa lakisääteisesti kolmikantaiset neuvottelut eläketurvaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa samantapaisesti kuin yksityisellä sektorilla.

Eläkelaitoksen hallituksen kokoonpano laajennettaisiin laissa yhdeksään jäseneen, joista kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä valtuuskunta nimeäisi kunnallisten pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta. Hallituksessa ei aiemmin ole lakiperusteisesti ollut palkansaajajärjestöjen edustusta. Vaikka edustus jää vähäisemmäksi kuin yksityisen sektorin eläkevakuutusyhtiöissä, merkitsee uudistus selkeää parannusta nykytilanteeseen.

Esityksen mukaan varhaiseläkelautakunta lakkautetaan ja sen tilalle on tarkoitus perustaa kunnallisen työelämän kehittämistä sekä kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkeasioita käsittelevä työryhmä, jota koskevat määräykset olisivat Kunnallisen eläkelaitoksen johtosäännössä. Valiokunnan käsityksen mukaan kuntasektorilla on Valtiokonttoria ja yksityisen sektorin eläkelaitoksia vastaavasti tarvetta toimielimeen, joka seuraa eläkelaitoksen ratkaisukäytäntöjä työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioissa ja ottaa tarvittaessa kantaa myös yksittäistapauksiin ratkaisulinjan vakiinnuttamiseksi.