Perustelut
Yleistä
Valiokunta pitää selvitystä hyödyllisenä ja
siinä esitettyjä linjauksia oikeina eräin
jäljempänä esitetyin huomautuksin.
Valtioneuvoston selvityksen arviot ja toimenpide-ehdotukset
ovat sopusoinnussa puhemiesneuvostolle esitellyn työryhmän
mietinnön "EU-asioiden käsittelyn kehittäminen
eduskunnassa" (EKJ 1/2010) suositusten kanssa. Valiokunta muistuttaa,
että Suomelle tärkeissä asioissa myös
eduskunta voi osallistua valtioneuvostoa tukien vaikuttamistyöhön,
edustaen Suomen järjestelmälle ominaista, yhtenäistä kansallista kantaa.
Valiokunta toteaa, että selvityksen valmisteluun liittynyt
menettelytapojen ja resurssienkäytön uudelleentarkastelu
valtioneuvoston ministeriöissä on jo itsessään
myötävaikuttanut selvityksen tavoitteena olevaan
toiminnan jämäköitymiseen.
Valtioneuvoston selvityksessä tuodaan perustellusti
esille, että EU-vaikuttamiseen käytettävissä olevien
virkamiesten lukumäärä ei tule kasvamaan.
Yksittäisten virkamiesten vaikuttamismahdollisuuksien kasvattamiselle
on luonnolliset, työaikaan ja osaamiseen liittyvät
rajat. Tämän vuoksi on pidettävä oikeana
selvityksen keskittymistä valtioneuvostossa tapahtuvaan priorisoinnin
ja tavoitteidenasettelun sekä ohjausjärjestelmien
kehittämiseen.
Priorisointi sisältää verraten harvalukuisen joukon
asioita, joiden ajamiseen Suomen kannattaa sitoa rajallisia resurssejaan.
Tähän liittyy samalla sen hyväksyminen,
että kaikkien EU:ssakaan tehtävien päätösten
sisältöön ei ole pakko vaikuttaa. Valiokunta
pitää lähestymistapaa oikeana.
EU-vaikuttamisen koneisto
Suomessa jo EU-jäsenyyden alussa tehdyn ratkaisun mukaan
EU-asioiden kansallisen valmistelun järjestelmä on
integroitu maamme muihin poliittisiin ja hallinnollisiin prosesseihin
niin täydellisesti kuin on mahdollista. Politiikan tavoitteenasettelu,
priorisoinnit, Suomen kannanotot yksittäisiin ehdotuksiin
sekä Suomen kantojen toteuttaminen tapahtuvat samojen toimijoiden
toimesta ja samojen sääntöjen varassa
kuin puhtaasti kotimaisissa asioissa; jonkin asian yhteys Euroopan
unionin politiikkaan ei muuta toimivaltasuhteita eikä valmistelun
perusteita. Järjestelmä rakentuu perustuslain
93, 96 ja 97 §:n mukaisesti eduskunnalle vastuullisen valtioneuvoston
varaan eduskunnan säilyttäessä näiden säännösten
mukaan toimivallan määritellä Suomen
kannan asioissa, jotka suomalaisessa valtiosääntökatsannossa
kuuluvat eduskunnalle.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon EU-ministerivaliokunnan
sekä EU-asioiden komitean alaisten jaostojen hyvästä toimivuudesta Suomen
tavoitteiden asettelussa sekä kantojen yhteensovittamisessa.
Sen sijaan ministeriöiden ylimmistä virkamiehistä koostuva
EU-asioiden komitea, jonka merkitys korostuu selvityksessä esitellyn,
tehostetun toiminnan myötä, ei asiantuntijoiden
mukaan ole täysin täyttänyt sille asetettuja
odotuksia, muun muassa ministeriöiden virkamiesjohdon toimintaan
sitoutumisen osalta. Valiokunta toteaa, että EU-asioiden
komitealle kuuluu sellaisia strategisen johtamisen tehtäviä,
joita päälliköt eivät voi delegoida
valmistelijatasolle heikentämättä järjestelmää.
Valiokunta odottaa, että valtioneuvoston tavoite EU-asioiden
komitean vahvistamisesta toteutetaan.
Euroopan unioni on leimallisesti oikeusyhteisö, jonka
politiikan välineinä ovat oikeudelliset asiakirjat.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen oikeudellisen
argumentaation keskeisyydestä Suomen EU-edunvalvonnassa.
Valiokunta pitää hyvänä, että selvitetään,
miten kolmeen ministeriöön keskittynyt EU-oikeudellinen
osaaminen voidaan nykyistä paremmin hyödyntää muissa
ministeriöissä tapahtuvassa asioiden valmistelussa.
Samalla valiokunta kuitenkin muistuttaa, että ministeriöissä löytyvä EU-oikeudellinen
huippuosaaminen rakentuu erittäin vähälukuisen
virkamiesryhmän varaan; on syytä varoa, ettei
mahdollisilla hallinnollisilla ratkaisuilla vaaranneta osaamiskeskittymien säilymistä
ja
uusiutumista.
Eduskunta ja varhainen vaikuttaminen
Valtioneuvoston selvityksessä asetetaan kysymys, miten
varhaisempi vaikuttaminen EU-asioissa vaikuttaa eduskunnan
asemaan. Selvityksen mukaan Suomen nimissä saatetaan esitellä yleisiä,
mihinkään velvoittamattomia näkemyksiä alustavasti
ja epävirallisesti. Toisaalta on varsinainen unionin lainsäädäntömenettely, jota
eduskunnan osallistuminen selvityksen mukaan erityisesti koskisi.
Selvitys ei tee tästä jaottelusta varsinaisia
päätelmiä.
Valiokunta toteaa, että perustuslaki sekä muodostunut,
osin perustuslakivaliokunnan lausunnoista johtuva valtiokäytäntö määrittelee eduskunnan
toimivallan ja oikeudet EU-asioiden valmistelussa. Valiokunta ei
näe, että vaikuttamisselvityksen seurauksena olisi
syntymässä laadultaan uusia asiaryhmiä tai
menettelyitä, jotka vaikuttaisivat perustuslain 96 ja 97 §:n
tulkintaan. Kysymyksessä on lähinnä toiminnan
tehostaminen. Valtioneuvoston velvollisuus ja oikeus saattaa EU-asia
eduskunnan käsiteltäväksi määräytyy
asian juridisen luonteen ja poliittisen merkityksen mukaan. Jos
valtioneuvosto velvollisuuden piiriin kuuluvissa asioissa aktivoituu entistä varhaisemmin,
tämä näkynee eduskunnassakin.
Suomessa hallitukset ovat esitelleet eduskunnalle eri politiikan
sektoreilla omat prioriteettinsa ja hakeneet valinnoilleen eduskunnan
tuen. Tämä on ollut poikkeuksettomana sääntönä myös
Euroopan unionia koskevissa asioissa. Valiokunta olettaa, että valtioneuvosto
saattaa aikanaan myös vaikuttamisselvityksen mukaan tehtävät,
systemaattiset vaikuttamis- ja priorisointiratkaisunsa eduskunnan
käsiteltäviksi.