Suomessa maanviljelys- ja maatalousseurat antavat viljelijöille ja maaseutuyrittäjille neuvonta- ja suunnitteluapua. Maaseutuneuvontaa Suomessa antavat pääasiassa ruotsinkielinen maaseutuneuvontajärjestö Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF) ja vastaava suomenkielinen järjestö Pro Agria Maaseutukeskusten Liitto. 

Maaseuturahoitukseen osoitettavien määrärahojen tarkoituksena on turvata alueellisesti ja sisällöllisesti kattava korkealaatuinen neuvonta, joka luo osaltaan edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko maassa. Ruotsinkielinen neuvonta on tarpeellista vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyvän kirjauksen toteuttamiseksi. Kirjauksen mukaan valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta. Maaseutuneuvonnalla halutaan parantaa maaseutuyrittäjien kilpailukykyä sekä tuotteiden ja toiminnan laatua ja kehittää ympäristöä ja maaseutua tekemällä mm. viljelysuunnitelmia ja monipuolistamalla maaseutuelinkeinoja käsittämään esim. energiantuotannon, maaseutumatkailun ja urakoinnin. Maaseutuyritykset tulevat yhä suuremmiksi, jolloin viljelijän aika ja osaaminen muodostuvat rajoittavaksi tekijäksi, minkä vuoksi tuen ja neuvonnan tarve kasvaa. Neuvontajärjestöjen valtionavun edelleen pienentäminen tuntuu tämän vuoksi perusteettomalta.  

Viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion tuki valtakunnallista maaseutuneuvontaa harjoittaville yhdistyksille ja yhteisöille on pienentynyt jatkuvasti, mikä jopa vaikeuttaa yhdistysten ja yhteisöjen sopimusten mukaisten palkankorotusten maksamista. Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksessä momentille 30.10.50 ehdotetaan 4 573 000 euroa maaseudun elinkeinojen kehittämiseen, mikä on yli miljoona euroa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Maaseutuneuvontaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen kannalta tämä on kestämätöntä kehitystä varsinkin, kun otetaan huomioon maaseutuneuvontaan vuonna 2012 kohdistunut voimakas kolmen miljoonan euron leikkaus. 

Aikana, jona maaseutuyrittäjät tekevät yhä enemmän paperitöitä tukihakemusten, lupien ja raportoinnin vuoksi, neuvonnalla on maaseutuyrittäjille mitä suurin merkitys, jotta he pystyisivät vastaamaan viranomaisten yhä kasvaviin vaatimuksiin. Tällöin on myös kohtuullista, että valtio tulee vastaan lisäämällä tällaisen neuvonnan rahoitusta sen vähentämisen asemesta.