Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Mielenterveysongelmat ovat vakava ongelma koko yhteiskunnalle. Kristillisdemokraatit kantavat huolta mielenterveysongelmien lisääntymisestä ja toisaalta palveluiden liian heikosta saatavuudesta. Erityisesti matalankynnyksen -ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarve on merkittävä.
Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa eikä hoidoksi auta enää perusterveydenhuollon sektoripalvelut. Nuorista yhä useampi on myös työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Suunta osoittaa vahvasti, että meidän tulee panostaa huomattavasti enemmän perusterveydenhuollon matalankynnyksen, varhaisen tuen periaatteella toteutettaviin lähipalveluihin kaiken ikäisten osalta.
Myös lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Perheille tulee olla joustavasti saatavilla heitä lähellä olevia ja perheiden tarpeiden mukaista tukea neuvoloista ja perheneuvonnasta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.
Mielenterveyspalveluiden tarve ja tarjonta tulee pystyä huomioimaan paremmin myös osana työllisyyspoliittisia toimenpiteitä. Tällä hetkellä ongelmana on, etteivät viranomaiset pysty tunnistamaan keitä ovat Suomen pitkäaikaistyöttömät tai osatyökyvyttömät, eli kenelle työkokeilun sijasta tulisi ensin tarjota esimerkiksi kuntouttavaa toimintaa. Palvelut toteutuvatkin liian sattumanvaraisina.
Mielenterveyspalvelut tarvitsevat nykyistä enemmän resursseja, mutta myös parempia ja koordinoidumpia toimintamalleja. Laitettavat resurssit maksavat itsensä kuitenkin tulevaisuudessa takaisin, kun ihmiset voivat paremmin. Syrjäytymisen hinta on erittäin suuri yhteiskunnalle ja erityisesti yksilölle ja mielenterveysongelmista kärsivän henkilön omaisille.
Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2020.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,