Oikea-aikainen kuntoutus  ja liikuntaan  kannustaminen ovat vaikuttavia toimia sosiaali- ja ter-veydenhuollossa. Hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus heikentävät huomattavasti elämänlaatua, työ- ja toimintakykyä. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämisen että kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta vaikuttava toimi. Kuntoutuksella ylläpidetään myös mm. kansansairauksiin, kuten diabetekseen, sairastuneiden hoitotasapainoa ja ehkäistään sairauden etenemistä. 

Kuntoutustakuulla turvataan kaiken ikäisten kuntoutusta tarvitsevien ihmisten kuntoutukseen pääsy, annetaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuulla kuntoutus nivotaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä toimivaa ja vaikuttavaa hoitoketjua. Oikea-aikaisella kuntoutuksella varmistetaan, että ihminen toipuu eikä siirry uudelleen hoitojonoon. Katkeamattomalla kuntoutuspolulla edistetään terveyttä ja toimintakykyä sekä vältytään ennenaikaisilta eläköitymisiltä ja ehkäistään ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutustakuu on parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen ja sekä työ- ja toimintakyvyn että elämänlaadun edistämiseen. Kuntoutustakuulla saavutettavat säästöt voivat olla mittavia. 

Koronaviruspandemia syvensi Suomessa pitkään kertynyttä kuntoutusvelkaa. Koululaisten liikuntamäärät romahtivat, työmatkaliikunta väheni ja ikääntyneiden elinpiiri kaventui. Etätyö lisäsi työn fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Laitoshoidossa olevien kuntoutuspalvelut keskeytyivät ja sosiaaliset kontaktit loppuivat. Kuntoutusvelan kuittaamiseksi tarvitaan nyt tehokkaita toimia.  

Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7 000 lonkkamurtuman hoito on kuvaava esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kotona ennen murtumaa ja leikkausta asuneista päätyy lähes 30 %  vuoden  kuluessa  pysyvään  laitoshoitoon.  Espoon Jorvissa  toteutettu  Lonkkaliukumäki -mallin avulla on voitu lyhentää merkittävästi sairaalahoitoaikaa, vähentää ikäihmisten joutumista pitkäaikaishoitoon ja siten pienentää kustannuksia sekä lisätä ihmisten elämän laatua. Toimintamallissa taataan ikäihmisille kuntoutus ja riittävä kotiapu. Lonkkaleikkauksessa olleet potilaat kotiutuvat aiempaa nopeammin, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä matalan kynnyksen ja oikea-aikaisen kuntoutuksen takia. 

Yleisenä tavoitteena on esimerkiksi, että ikäihmiset asuisivat omissa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tämän toteuttamiseksi tarvittaisiin nykyistä paljon enemmän kotikuntoutusta ja matalan kynnyksen palveluja iäkkäiden toimintakyvyn tukemiseksi. Samoin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kuntoutuspalveluja on saatavilla liian vähän. Tutkitusti myös esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin sairastuneet eivät saa riittävästi ja riittävän ajoissa tarvitsemaansa kuntoutusta. Olkapää- ja polvivaivoihin toteutetaan edelleen liikaa kalliita leikkaushoitoja, vaikka tutkimusten mukaan fysioterapialla saadaan parempia tuloksia ja edullisimmin.