Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Korjausrakentamisen suhdanneluontoinen tukiväline
Rakennusalan taantuma jatkuu. Uudisrakentamisen arvo on pienentynyt 6 miljardia euroa ja asuinrakentamisen verotulot ovat supistuneet 2,1 miljardia euroa. Korkojen laskun ja tulojen nousun pitäisi tukea asuntomarkkinaa, mutta uudistuotannossa ei vieläkään näy käännettä. Rakennusala vetää koko Suomen taloutta taantumaan, koska sen merkitys on Suomen taloudessa suuri. Myös korjausrakentaminen laahaa, vaikka korjattavaa suomalaisissa kodeissa riittää. Matalasuhdanteen aikana korjausrakentamiseen panostamalla voidaan lisätä aktiivisuutta rakennusalalla ja näin tukea alan työllisyyttä. Suomen rakennuskannassa on merkittävä korjausvelka.
Tarvitaan energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen suhdanneluontoinen ja määräaikainen tukiväline auttamaan rakennusalaa ja sen työntekijöitä. Suhdanneluontoisia avustuksia on myönnetty myös vuosina 2009—2010 sekä 2013— ja 2014 ja ne olivat vaikuttavia.
Rakentaminen on verointensiivistä. Asuntorakentamiseen sijoitetusta eurosta palautuu 46 % veroina ja maksuina yhteiskunnalle. Myös energiaremonttiavustusten vipuvaikutuksen arvioidaan olevan suuri, eli 1 miljoonan euron avustuksella saadaan aikaan 4,8 miljoonan euron energiaremontit ja työtä 56 henkilötyövuotta. Avustus maksaa siten itsensä tuottamalla korjaushankkeista valtiolle välittömiä tuloveroja ja välillisiä arvonlisäveroja sekä mikä tärkeintä, antamalla ihmisille töitä. 100 miljoonan euron panoksella korjausrakentamiseen voisi parhaimmillaan lähteä liikkeelle investointeja jopa miljardin euron edestä, mikäli avustuksen suuruus olisi enintään 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.
Suomalaisessa rakennuskannassa on valtava korjausvelka. Nyt on hyvä hetki tukea asuntojen energiatehokasta korjaamista määräaikaisella avustuksella rakennusalan työllisyyden tukemiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi asuntokannassa ja näin myös ilmastohaasteisiin vastaamiseksi. Energiatehokas asunto on myös edullinen asua. Avustus porrastettaisiin sen tuottaman energiatehokkuuden parantumisen mukaan, eli mitä suurempi olisi kiinteistön energiatehokkuuden parantuminen, sitä suurempi olisi avustus. Avustusta suunnattaisiin vuokra- ja asumisoikeusasuntojen sekä asunto-osakeyhtiöiden ja pientalojen peruskorjaukseen ja se tulisi suunnata erityisesti lähiöissä olevan asuntokannan korjaamiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotan,