Pääradan palvelutaso ja Helsinki—Tampere-rataosan välityskyvyn merkittävä parantaminen on Kanta-Hämeen saavutettavuuden, elinvoimaisuuden ja asukkaiden työmatka- ja asiointiliikkumisen kannalta erityisen ratkaisevaa. Tuhannet ihmiset Kanta-Hämeestä ja pääradan varrelta käyvät päivittäin työssä pääkaupunkiseudulla tai Tampereen suunnalla ja pendelöintiä tapahtuu myös toiseen suuntaan. Pääradan kyky välittää junaliikennettä on avainasemassa ihmisten arkiliikkumisen toimivuudelle koko yhteysvälillä Tampereelta Helsinkiin. Ilman pääradan riittävää raidekapasiteettia se ei pysty välittämään myöskään junaliikennettä pohjoisesta, lännestä eikä idästä. Pääosa Suomen junaliikenteen toimivuudesta on kiinni yhteysvälistä Tampere—Helsinki. 

Päärata on myös elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden kannalta tärkeä valtasuoni. Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere-rataosalla vuosittaiset tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat koko ajan kasvamassa ja ovat nyt viiden miljoonan tonnin vuositasolla. Tavaraliikenteen yhteensovittaminen muun liikenteen sekaan on haastavaa jo nykytilanteessa, esimerkiksi Äänekoski—Vuosaari-junat oli vaikea sijoittaa rataosalle.  

Rataosalla erityisen ongelman tuo nopean ja hitaan henkilöliikenteen ja tavarajunaliikenteen sijoittaminen nykyiseen raidekapasiteettiin. 

Riihimäki—Tampere-rataosalla on pulaa riittävän pitkistä ohituspaikoista. Erityisesti etelän suuntaan ohituspaikkoja on liian vähän, ohittamaan pystyy vain Toijalassa ja Hämeenlinnassa. 

Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun on valtion lisätalousarviossa 19.6.2019 osoitettu yhteensä 11 miljoonan euron määräraha. Summasta 1,5 miljoonaa euroa on varattu ohituspaikkojen suunnitteluun ja 8 miljoonaa euroa yhteysvälin kolmannen raiteen yleissuunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin. Suunnittelua ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole aloitettu. 

Rataosalla tarvitaan käytännön toimenpiteitä jo ihan lähivuosina. Riihimäki—Tampere-rataosalle valmistui Liikenneviraston (nykyisin Väylä) toimesta tarveselvitys vuonna 2018. Siinä esitettiin etenemispoluksi ohituspaikkojen rakentamista sekä kolmannen raiteen rakentamista välille Riihimäki—Tampere. 

Liikenneviraston selvityksen mukaan uusille ohituspaikoille on tarve jo nykytilanteessa tavara-liikenteen toimintaedellytyksien parantamiseksi. Ennustevuoden 2025 liikennekysynnällä tarvitaan yhteensä neljä uutta ohituspaikkaa, jotta aikataulusta saadaan toimiva. 

Tarveselvityksessä esitettiin ohituspaikkojen toteuttamisjärjestykseksi: Hattulan Leteensuo, Turenki, Kuurila ja Lempäälän nykyisen ohituspaikan täydentäminen etelän suuntaan. 

Ohituspaikat tulisi toteuttaa viipymättä. Niitä tarvitaan myös pääradan rakenteiden peruskorjauksen aikaisen liikenteen järjestämiseksi. Tämä aloite on tehty siksi, että kiireellisimpien ohituspaikkojen eli Leteensuon ja Turengin toteuttaminen voitaisiin käynnistää jo rinnan ratasuunnitelman laatimisen kanssa. 

Tämä aloite on tehty yhteistyössä Hämeen liiton ja Hämeen vaalipiirin kansanedustajien kanssa.