Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallitus esittää vuoden 201 talousarviossa kansainvälisen kehitysavun määrärahaksi 544 266 000 euroa. Sen jälkeen, kun hallitus vuosina 2016 ja 2017 alensi tuntuvasti kehitysapua, tämän vuoden runsaan 15 miljoonan euro korotus on vain marginaalinen. Kehitysyhteistyön määrärahojen tason arvioidaan olevan noin 0,38 % bruttokansantulosta vuonna 2018, mikä on itse asiassa laskua viime vuoteen verrattuna, jolloin taso oli 0,4 %. Tämä tarkoittaa, että Suomi ajautuu kauemmas tavoitteestaan, jona on pitkällä aikavälillä nostaa kehitysapu YK:n asettamaan 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden tavoitteeseen. Suomi on jo kauan sitten sitoutunut tähän tavoitteeseen. Suomi ei ole saavuttanut tätä tasoa, ja kehitysavun jyrkän alentamisen vuoksi vuonna 2016 ja samoin vuonna 2017 tavoitteen saavuttaminen lähitulevaisuudessa on huomattavasti vaikeampaa.
Suomen kehityspolitiikassa halutaan asettaa suurempi paino kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja omien veropohjien vahvistamiseen sekä kehitysyhteistyön tulosten, vaikutusten ja mitattavuuden parantamiseen. Näihin tavoitteiden osalta on vaikea saavuttaa selkeitä tuloksia, koska hallituksen säästöt kohdistuvat erityisesti monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ja yksittäisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ehdotetut säästöt vaikuttavat myös kielteisesti kehityskysymysten parissa työskentelevien suomalaisten työllisyyteen, koska säästöt kohdistuvat useisiin kansalaisjärjestöihin.
Haluamme Suomen olevan luotettava toimija kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja kansakunta, joka ottaa vastuuta kehitysapupolitiikasta. Näin on toimittava sekä kotikentällä ottamalla vastaan kodeistaan pakenemaan joutuneita ihmisiä mutta myös osallistumalla aktiivisesti globaaleihin ympäristö-, ilmasto- ja kehityskysymyksiin sekä tukemalla kokonaisvaltaisesti kehitysmaiden taloudellista kehitystä. Mielestämme kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteena tulee olla ihmishenkien pelastaminen, inhimillisen kärsimyksen lievittäminen ja maailmassa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien auttaminen. Emme halua Suomen vetävän tukeaan YK-järjestöiltä emmekä kehitysbudjetin romuttamista. Emme voi hyväksyä sitä, että Suomi ei kanna globaalia vastuutaan ja että säästöt tehdään unohtamalla maailman köyhimmät ja hädänalaisimmat.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,