Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE 34/2015 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava valtiovarainvaliokunnalle.
Valiokunta on kuullut:
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Esityksen tavoitteena on lämmityspolttoaineiden (kevyt ja raskas polttoöljy, kivihiili, maakaasu ja nestekaasu) hiilidioksidiveroa korottamalla lisätä valtion tuloja ja ohjata samalla kulutusta biomassan ja vähäpäästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöön. Lisäksi ehdotetaan, että kaivostoiminta ja louhinta siirretään takaisín alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II ja energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin.
Talousvaliokunta on tarkastellut esityksen vaikutuksia energiapolitiikkaan ja elinkeinotoimintaan. Saadun selvityksen perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kiristyvän valtiontalouden fiskaaliset tarpeet talousvaliokunta pitää esitystä perusteltuna ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä.
Hiilidioksidiveroon tehtävä korotus kohdistuu erityisesti kivihiilen ja öljyn polttamiseen, ja se on näin omiaan ohjaamaan kulutusta energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti vähäpäästöisempään suuntaan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ohjaava verovaikutus kohdistuu näiltä osin myös päästökauppasektoriin, jonka osalta tavoitteena tulisi olla yhden ohjausinstrumentin, eli päästökauppajärjestelmän, käyttäminen. Ehdotuksella on lisäksi vaikutusta yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen kivihiilen käytön kallistuessa. Kivihiiltä korvaavat polttoaineet ovat käyttökustannuksiltaan kalliimpia, ja lisäksi osassa laitoksia kivihiilen korvaaminen edellyttäisi uusinvestointeja, jotka eivät nykyisen alhaisen sähkönhinnan vuoksi ole kannattavia. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että tämä saattaa johtaa kehitykseen, jossa CHP-tuotannon sijasta investoidaan pienemmän hyötysuhteen omaavaan erilliseen lämmöntuotantoon. Markkinoilta poistuisi tässä tilanteessa myös sähköntuotantoa ja samalla huoltovarmuutta turvaavaa säätövoimakapasiteettia.
Talousvaliokunta pitää perusteltuna, että esitys saattaa kaivostoimintaa koskevan energiaverotuksen samaan kategoriaan muun vastaavan teollisuuden kanssa.
Talousvaliokunta esittää,
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
Hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoinen tavoite saavuttaa ilmastotavoitteet etupainotteisesti. Tämän kiitettävän tavoitteen mukaista on ohjata energiasektoria vähäpäästöiseen suuntaan ja pienentää ympäristölle haitallisten tukien määrää. Hiilidioksidiveron korotus on hyvä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hallituksen esityksen tavoitteena on lämmityspolttoaineiden (kevyt ja raskas polttoöljy, kivihiili, maakaasu ja nestekaasu) hiilidioksidiveroa korottamalla lisätä valtion tuloja ja ohjata samalla kulutusta biomassan ja vähäpäästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöön. Hallituksen tavoite on oikea ja esitetty hiilidioksidiveron korotus perusteltu.
Turpeen energiakäyttöä kohdellaan verotuksellisesti hyvin eri tavalla kuin muita fossiilisia polttoaineita. Vaikka turpeen energiakäytöllä on paikallisesti työllistäviä vaikutuksia, on kuitenkin huomioitava myös turpeen ilmasto- ja ympäristövaikutukset, jotka ovat jopa kivihiilen luokkaa. Siksi turpeen erityiskohtelu ei ole pitkällä aikavälillä perusteltua ja verotusta olisi asteittain yhdenmukaistettava muiden suuripäästöisten energiamuotojen kanssa.
Kaivostoiminta siirrettiin normaalin verokohtelun piiriin vasta vuoden 2015 alussa. Nyt hallitus esittää, että se siirrettäisiin vuonna 2017 takaisin alennetun sähköveron ja veronpalautusten piiriin. Tämä on poukkoilevaa politiikkaa, eikä siirto ole perusteltua. Suomessa ei ole erillistä kaivosveroa. Kaivostoiminnan normaalia sähköveroluokkaa voidaan pitää maksuna yhteisen kansallisomaisuutemme rikkauksien hyödyntämisestä. Kaivostoiminnan pitäminen korkeammassa sähköveroluokassa tuottaa arvion mukaan 27 miljoonaa euroa enemmän verotuloja vuosittain. Hallituksen esitys siis vähentää valtion verotuottoja. Parempaa elinkeinopolitiikkaa olisi suunnata nämäkin miljoonat mieluummin uusia innovaatioita ja elinkeinotoimintaa luovaan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuin olemassa olevan kaivostoiminnan suosimiseen.
Edellä olevan perusteella esitämme,