TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 14/2005 vp

TaVL 14/2005 vp - E 7/2004 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta: Kestävän kehityksen teknologioiden edistäminen: Ympäristöteknologioita koskeva Euroopan unionin toimintasuunnitelma

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 4 päivänä toukokuuta 2005 lähettänyt jatkokirjelmän 1. YM 29.4.2005 asiassa E 7/2004 vp valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta: Kestävän kehityksen teknologioiden edistäminen: Ympäristöteknologioita koskeva Euroopan unionin toimintasuunnitelma talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja Mirja Kosonen, kauppa- ja teollisuusministeriö

ylitarkastaja Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö

teknologiajohtaja Martti Äijälä, Teknologian kehittämiskeskus TEKES

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Tiedonanto

Ympäristöteknologian toimintasuunnitelman täytäntöönpano on komission näkemyksen mukaan käynnistynyt hyvin ensimmäisenä toimintavuotenaan. EU:n tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmassa ympäristöteknologialle on annettu aiempaa suurempi painoarvo. Myös uusia ekoinnovaatioiden kannalta merkittäviä tutkimusyhteisöjä on perustettu. Ympäristöteknologioiden verifiointiin tarkoitetun eurooppalaisen testausverkoston toteutus on käynnistynyt.

Ympäristöteknologian käyttöönoton edistäminen on ollut vahvasti mukana yhteisön uuden rahoituskehyksen valmistelussa. Suunnitelmakaudella 2007—2013 kestävän teknologian investointeja on tarkoitus tukea varsinkin alueellisesti koheesiopolitiikan ja siihen liittyvien rakennerahastojen kautta. Myös uuteen kilpailukykyä ja innovaatioita koskevaan puiteohjelmaan (CIP) on tarkoitus sisällyttää ympäristöteknologian rahoitusta siten, että ohjelmasta rahoitettaisiin erityisesti ns. demonstraatiovaiheen hankkeita.

Euroopan investointipankkiin on perustettu uusi merkittävä (500 milj. euroa) rahoitusväline EU:n sisäiseen päästökauppaan liittyvien yksityisten investointien rahoittamiseksi. Vuoden 2006 aikana käynnistynee myös uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja energiasäästöön liittyvien investointien kansainvälinen riskirahoitusohjelma, jossa EIP toimii neuvonantajana ja mahdollisesti sijoittajan roolissa.

Ympäristöperusteisiin julkisiin hankintoihin, ympäristöteknologian standardisointiin ja ympäristön kannalta haitallisiin tukiin liittyvät keskeiset tiedonannot ja ohjeistot ovat valmistuneet. Erityisesti vihreiden julkisten hankintojen osalta kyseisen ohjeiston on tarkoitus tukea kansallisten toimintaohjelmien pikaista laadintaa.

Lisäksi alkuvuodesta 2005 komissio on yhdessä eräiden jäsenmaiden (Iso-Britannia, Ruotsi) kanssa käynnistänyt hankkeen ympäristöön liittyvien ns. suorituskykytavoitteiden asettamisesta ympäristön kannalta keskeisille tuotteille, palveluille ja prosesseille.

Väliraportissa komissio kuitenkin korostaa tarvetta toimintaohjelman täytäntöönpanon tehostamiseen sen tavoitteena olevien huomattavien ympäristö- ja kilpailukykyvaikutusten aikaansaamiseksi. Erityistä huomiota tullaan jatkossa kiinnittämään rahoitusvälineiden käyttöön, suorituskykytavoitteiden kehittämiseen ja testausjärjestelmiin. Tarkastelun kohteeksi tulevat myös valtiontukisäännöt ja markkinoiden kehittymistä kuvaavat indikaattorit.

Edellä mainittujen painotusten lisäksi komission taholta kiinnitetään entistä laajempaa huomiota ympäristöteknologian toimintasuunnitelman kansalliseen täytäntöönpanoon. Kansalliset aloitteet, ohjelmat ja kokemukset tulisi saada laajasti käyttöön toimintaohjelman täytäntöönpanossa myös yhteisötasolla. Komissio kehottaakin jäsenmaita laatimaan kansalliset etenemissuunnitelmat vuoden 2005 loppuun mennessä. Samoin jäsenmaiden tulee laatia kansalliset ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja koskevat toimintaohjelmat.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen, että ympäristöteknologian toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa tulee vauhdittaa. Kuluneen ensimmäisen vuoden aikana täytäntöönpano on edennyt sinänsä hyvin, mutta toimintaohjelman haastavien ympäristö- ja kilpailukykytavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä.

Valtioneuvosto kannattaa ympäristöteknologian käyttöönottoa edistävien rahoitusvälineiden perustamista yhteisötasolla. Samalla korostamme tarvetta tukea edistyneen ympäristöteknologian käyttöönottoa myös esimerkiksi suorituskykytavoitteita kehittämällä, kuitenkin vapaaehtoisuuden pohjalta.

Valtioneuvosto yhtyy komission näkemykseen jäsenmaiden keskeisestä roolista ja merkityksestä toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Kannatamme komission ehdottamien kansallisten ETAP (Environmental Technologies Action Plan) -etenemissuunnitelmien käyttöönottoa sekä vihreitä julkisia hankintoja koskevien kansallisten toimintaohjelmien laatimista.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Ympäristöteknologian toimintasuunnitelma tukee yhteisön ympäristö-, kilpailukyky- ja innovaatiotavoitteita. Se on hyvä esimerkki hankkeesta, jossa kestävän kehityksen tavoitteet ja taloudelliset intressit yhdistyvät. Suunnitelman toteutuksessa on ensimmäisenä vuotena edetty, mutta valtioneuvoston tapaan valiokunta katsoo, että tahtia voidaan ja on syytäkin nopeuttaa.

Suomella on merkittävää osaamista ympäristöteknologian alalla. Sektorin piiriin kuuluvien tuotteiden vienti muodostaa jo huomattavan osan kokonaisviennistämme ja kysyntä on edelleen kovassa kasvussa. Alaa kehitetään voimakkaasti myös valtiovallan toimin. Tältä osin mainittakoon Sitran uusi ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on nostaa suomalaisen ympäristöteknologiaan pohjautuvan liiketoiminnan tasoa ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tekes on puolestaan jo pitkään panostanut tähän sektoriin. Nykyisellään ympäristöteknologiaan liittyvät hankkeet kattavat noin neljänneksen Tekesin kokonaisbudjetista.

Globaalitasolla Suomi on aktiivisesti tukenut esimerkiksi WTO:n neuvottelukierrokseen liittyviä ympäristöteknologian markkinoillepääsyn helpottamista koskevia neuvotteluja. Komissiokin painottaa tiedonannossaan ympäristöteknologian huomattavaa potentiaalia myös kaupallisessa mielessä, mutta sen paremmin jo tehdyt toimet kuin komission jatkotoimisuunnitelmatkaan eivät tuo tätä selkeästi esille. Yhteisöllä tulisikin olla selkeämmät päämäärät globaalimarkkinoiden osalta, ja tämän tulisi näkyä myös tulevassa yhteisön toiminnassa. Tehostamisen varaa on mm. WTO-neuvottelujen osalta, joissa ei pitäisi juuttua teknisiin määrittelykysymyksiin. Markkinoillepääsyn helpottaminen edistää sekä ympäristöteknologian saatavuutta että sen saavutettavuutta.

Tiedonannossa nousevat vahvasti esille erilaiset rahoitusinstrumentit. Valiokunta pitää niitä tärkeänä osana toimintasuunnitelmaa, mutta ne eivät saa muodostua suunnitelman pääasialliseksi sisällöksi. Erityisesti valiokunta kiinnittää huomiota siihen tapaan, jolla tuki annetaan. Tuesta ei saa muodostua rahoitusautomaattia, joka irrottaa sektorin normaaleista talouselämän lainalaisuuksista. Tuki tulee pitää oikean tasoisena ja rakentaa siten, että se pysyy kannustus- ja kilpailutekijänä eikä hidasta tai vääristä kilpailua.

Teknologiakehitystä ja kansainvälistä kauppaa hidastava vaikutus voi liittyä myös standardien käyttöön. Asiantuntijakuulemisessa on tähän liittyen nostettu esille muun muassa BAT (Best Available Technology) -menettely, joka saattaa huonosti toteutettuna johtaa kehitystyön sitomiseen jo vanhentuneeseen teknologiaan. Standardeihin liittyy myös merkittäviä kauppapoliittisia kysymyksiä. Kauppakumppanimme voivat pitää niitä protektionistisina kotimarkkinoiden suojainstrumentteina, ja toisaalta ne voivat haitata yhteisöyritysten vientimahdollisuuksia, mikäli standardit eivät ole vientimaassa samat kuin yhteisössä. Periaatteena tuleekin olla pyrkimys mahdollisimman kansainvälisiin standardeihin, vaikka tämä tavoite onkin nopeasti muuttuvalla teknologiasektorilla haasteellinen.

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet toimia ympäristöteknologian kehittämisessä EU:n kärkijoukossa. Kansallisten ETAP-etenemissuunnitelmien laadinta antaa hyvän mahdollisuuden hioa kansallista toimintastrategiaamme yhteistyössä viranomaisten, teollisuuden ja tiedeyhteisön kanssa.

Lausunto

Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,

että valiokunta yhtyy asiassa edellä olevin huomautuksin valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2005

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jouko Skinnari /sd
  • vpj. Jari Leppä /kesk
  • jäs. Arto Bryggare /sd
  • Sari Essayah /kd
  • Reijo Kallio /sd
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Martti Korhonen /vas
  • Miapetra Kumpula /sd
  • Seppo Lahtela /kesk
  • Klaus Pentti /kesk
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Martin Saarikangas /kok
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Juhani Sjöblom /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Tuula  Kulovesi