Perustelut
Ympäristöteknologian toimintasuunnitelma tukee
yhteisön ympäristö-, kilpailukyky- ja
innovaatiotavoitteita. Se on hyvä esimerkki hankkeesta,
jossa kestävän kehityksen tavoitteet ja taloudelliset
intressit yhdistyvät. Suunnitelman toteutuksessa on ensimmäisenä vuotena
edetty, mutta valtioneuvoston tapaan valiokunta katsoo, että tahtia
voidaan ja on syytäkin nopeuttaa.
Suomella on merkittävää osaamista
ympäristöteknologian alalla. Sektorin piiriin
kuuluvien tuotteiden vienti muodostaa jo huomattavan osan kokonaisviennistämme
ja kysyntä on edelleen kovassa kasvussa. Alaa kehitetään
voimakkaasti myös valtiovallan toimin. Tältä osin
mainittakoon Sitran uusi ympäristöohjelma, jonka tavoitteena
on nostaa suomalaisen ympäristöteknologiaan pohjautuvan
liiketoiminnan tasoa ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tekes
on puolestaan jo pitkään panostanut tähän sektoriin.
Nykyisellään ympäristöteknologiaan liittyvät
hankkeet kattavat noin neljänneksen Tekesin kokonaisbudjetista.
Globaalitasolla Suomi on aktiivisesti tukenut esimerkiksi WTO:n
neuvottelukierrokseen liittyviä ympäristöteknologian
markkinoillepääsyn helpottamista koskevia neuvotteluja.
Komissiokin painottaa tiedonannossaan ympäristöteknologian
huomattavaa potentiaalia myös kaupallisessa mielessä,
mutta sen paremmin jo tehdyt toimet kuin komission jatkotoimisuunnitelmatkaan
eivät tuo tätä selkeästi esille.
Yhteisöllä tulisikin olla selkeämmät
päämäärät globaalimarkkinoiden
osalta, ja tämän tulisi näkyä myös
tulevassa yhteisön toiminnassa. Tehostamisen varaa on mm.
WTO-neuvottelujen osalta, joissa ei pitäisi juuttua teknisiin
määrittelykysymyksiin. Markkinoillepääsyn
helpottaminen edistää sekä ympäristöteknologian
saatavuutta että sen saavutettavuutta.
Tiedonannossa nousevat vahvasti esille erilaiset rahoitusinstrumentit.
Valiokunta pitää niitä tärkeänä osana
toimintasuunnitelmaa, mutta ne eivät saa muodostua suunnitelman
pääasialliseksi sisällöksi.
Erityisesti valiokunta kiinnittää huomiota siihen
tapaan, jolla tuki annetaan. Tuesta ei saa muodostua rahoitusautomaattia, joka
irrottaa sektorin normaaleista talouselämän lainalaisuuksista.
Tuki tulee pitää oikean tasoisena ja rakentaa
siten, että se pysyy kannustus- ja kilpailutekijänä eikä hidasta
tai vääristä kilpailua.
Teknologiakehitystä ja kansainvälistä kauppaa
hidastava vaikutus voi liittyä myös standardien
käyttöön. Asiantuntijakuulemisessa on
tähän liittyen nostettu esille muun muassa BAT (Best
Available Technology) -menettely, joka saattaa huonosti toteutettuna
johtaa kehitystyön sitomiseen jo vanhentuneeseen teknologiaan. Standardeihin
liittyy myös merkittäviä kauppapoliittisia
kysymyksiä. Kauppakumppanimme voivat pitää niitä protektionistisina
kotimarkkinoiden suojainstrumentteina, ja toisaalta ne voivat
haitata yhteisöyritysten vientimahdollisuuksia,
mikäli standardit eivät ole vientimaassa samat
kuin yhteisössä. Periaatteena tuleekin olla pyrkimys
mahdollisimman kansainvälisiin standardeihin, vaikka tämä tavoite
onkin nopeasti muuttuvalla teknologiasektorilla haasteellinen.
Suomella on erinomaiset mahdollisuudet toimia ympäristöteknologian
kehittämisessä EU:n kärkijoukossa. Kansallisten
ETAP-etenemissuunnitelmien laadinta antaa hyvän mahdollisuuden
hioa kansallista toimintastrategiaamme yhteistyössä viranomaisten,
teollisuuden ja tiedeyhteisön kanssa.