Perustelut

Esityksen tavoitteet ovat sekä fiskaalisia että ilmastonmuutoksen hillintää edistäviä. Valiokunta toteaa, että jälkimmäiseen tavoitteeseen pyritään muillakin ohjauskeinoilla, joista merkittävin on päästökauppa. Vaikka esityksen suorat vaikutukset kohdistuvatkin pääosin päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin, valiokunta katsoo, että ehdotusten välittömiä ja välillisiä, niin oh-jaus- kuin taloudellisiakin, vaikutuksia olisi tullut arvioida laajemmin.

Valiokunta keskittyy lausunnossaan tarkastelemaan esityksen vaikutuksia elinkeinoelämään ja kuluttajiin käsittelemällä sähkö- ja kaukolämpösektoria sekä kuljetuksia ja autoilua.

Sähkö ja kaukolämpö

Sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöihin kohdistuu päästökauppakaudella 2008—2012 noin 50 prosentin vähennystarve verrattuna vuoteen 2006. Tällä tulee olemaan merkittäviä kustannusvaikutuksia niin elinkeinoelämälle kuin kotitalouksillekin. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan sähkön hinta on ilman energiaverojen lisäystäkin nousemassa ensi vuoden alussa merkittävästi, ja tukkumarkkinahinnan on arveltu jopa kaksinkertaistuvan. Esitettyjen veronkorotusten vaikutus jää tältä osin huomattavasti vähäisemmäksi, mutta on osaltaan lisäämässä rasitusta.

Veroluokan II sähkön valmisteveron korottamisen osalta esityksen teollisuuteen kohdistu-vien vaikutusten arvioidaan olevan noin 14 miljoonaa euroa. Tähän verrattuna päästökaupasta aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset ovat moninkertaiset.

Kotitalouksiin vaikutukset kohdistuvat sekä sähkön hinnannousun että kaukolämmityksen kallistumisen kautta. Valiokunta toteaa, että 80 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, jossa polttoaineiden energia käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta primäärienergian kulutus ja ympäristöpäästöt ovat noin 30 prosenttia pienemmät kuin tuotettaessa vastaava energia erillisissä laitoksissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaukolämmitys säilyttää kilpailukykynsä.

Saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää välttämättömänä, että eri ohjauskeinojen sekä suorat että kumulatiiviset vaikutukset analysoidaan nyt tehtyä syvällisemmin. Eri instrumenttien yhteisvaikutuksen tarkasteluun, niin hyötyjen kuin haittojenkin osalta, on keskityttävä valmisteilla olevan vuoteen 2020 ulottuvan energia- ja ilmastostrategian yhteydessä.

Kuljetussektori ja autoilu

Esityksen mukaisesti aikaisempien yhtenäisten prosenttikorotusten sijasta dieselöljyn verotusta aiotaan korottaa hieman bensiiniä enemmän ja tasoittaa näin niiden verokohtelua. Tätä perustellaan mm. EU:n komission pyrkimyksellä yhtenäistää bensiinin ja dieselin verotusta. EU-tasolla on katsottu, ettei ympäristösyistä ole perusteltua tehdä verotuksellista eroa bensiinin ja dieselin välille.

Dieselöljyn verotuksen kiristämisellä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Dieselöljyn kokonaiskäytöstä henkilöautojen osuus on Suomessa noin 21 prosenttia ja muu osa käytetään kuorma-, paketti- ja linja-autoissa. Valtaosa dieselöljyn veronkorotuksesta kohdistuu näin ollen elinkeinoelämän kuljetuskustannuksiin ja joukkoliikenteeseen, ei henkilöautoihin. Elinkeinoelämän tavarankuljetuksiin kohdistuvan verorasitteen arvioidaan kasvavan noin 80 miljoonalla eurolla. Koska suurin osa dieselin käytöstä kohdistuu muuhun kuin harkinnanvaraiseen liikenteeseen ja henkilöautoilunkin osalta Suomen maantieteelliset olosuhteet rajoittavat harkinnanvaraisen autoilun määrää, jäänee veronkorotuksen ohjaava vaikutus suhteellisen vähäiseksi.

Dieselöljyn hintaan tulee vaikuttamaan myös ensi vuoden alusta voimaan tuleva biopolttoaineiden käyttövelvoite. Asiantuntija-arvioiden mukaan velvoitteen toteuttaminen painottunee teknisistä syistä dieselöljyyn, mikä tulee osaltaan nostamaan sen hintaa.

Valiokunta katsoo, että paremman energiatehokkuutensa vuoksi dieselautojen hallittu lisääminen on tarkoituksenmukaista. Ottaen huo- mioon, että verotuksen ohjaava vaikutus tulee tältä osin heikkenemään, on parhaillaan valmisteilla olevan ajoneuvoverotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä tarkoin harkittava eri ohjauskeinojen kokonaisvaikutusta. Valiokunnan näkemyksenä on, että veromuutokset olisi ollut perusteltua toteuttaa vasta ajoneuvoverotuksen kokonaisuudistuksen, ml. käyttövoimaveron tarkastelu, yhteydessä. Valiokunta kiirehtiikin ajoneuvoverotuksen kokonaisuudistusta, jotta verotuksen kokonaistavoitteet mm. ympäristöohjaavuudesta voidaan saavuttaa.

Muuta

Valiokunta pitää tervetulleena uudistuksena lämmityksessä ja työkoneissa käytettävän biopolttoöljyn verovapautta. Asiantuntija-arviona on todettu, että tavoitteena on nostaa biopolttoöljyn osuus lämmityspolttonesteistä 10 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Ehdotettu verouudistus on omiaan edistämään tämän haasteellisen tavoitteen saavuttamista.