Ehdotus

Euroopan komissio on 12 päivänä maaliskuuta 2014 antanut suosituksen uudesta lähestymistavasta liiketoiminnan epäonnistumiseen ja yritysten maksukyvyttömyyteen.

Suositus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa asetetaan vähimmäisvaatimukset ennalta ehkäiseville yritysten tervehdyttämismenettelyille, jotka tulisi olla käytössä uhkaavan maksukyvyttömyyden perusteella. Toinen osa koskee konkurssin tehneiden yrittäjien vapauttamista veloista.

Ennalta ehkäisevien tervehdyttämismenettelyjen osalta suosituksessa asetetaan puitteet tervehdyttämissuunnitelmia koskeville neuvotteluille. Tältä osin suositus pyrkii rajoittamaan muodollisen tuomioistuinmenettelyn aloittamista ja sovittelijan tai valvojan nimittämistä. Sen mukaan velallisella tulisi olla oikeus pyytää tuomioistuimelta täytäntöönpanon keskeyttämistä. Suosituksessa asetetaan vaatimuksia tervehdyttämissuunnitelman vahvistamiselle ja sisällölle sekä velkojien tervehdyttämissuunnitelmaa koskevalle hyväksynnälle, velkojien oikeuksille ja tervehdyttämissuunnitelman vaikutuksille sekä pyritään suojaamaan uutta rahoitusta.

Yrittäjien velkavastuun rajoittamisen osalta suositus lähtee siitä, että yrittäjät olisi vapautettava kokonaan veloista kolmen vuoden kuluessa konkurssiin asettamisesta tai takaisinmaksusuunnitelman toteuttamisen alkamispäivästä edellyttäen, että tällainen suunnitelma sisältyy menettelyyn.

Suosituksessa kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan suositetut toimenpiteet 12 kuukauden kuluessa suosituksen julkaisemisesta. Komissio arvioi suosituksen soveltamista jäsenvaltioissa viimeistään, kun 18 kuukautta on kulunut suosituksen julkaisemisesta. Komissio arvioi tällöin myös sitä, onko tarpeen esittää uusia toimenpiteitä suosituksessa esitetyn lähestymistavan yhtenäistämiseksi ja lujittamiseksi.

Valtioneuvoston kanta

Suomi on suhtautunut kansallisten maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen harmonisointiin varauksellisesti ja katsonut, että useat komission asiakirjoissa käsitellyt seikat ovat sellaisia, että tavoitteeseen päästään kansallisin toimin sekä parantamalla eri toimijoiden mahdollisuuksia saada tietoa muiden jäsenvaltioiden lainsäädännöstä.

Valtioneuvosto ottaa suosituksen tiedoksi suhtautuen myönteisesti siihen, että komissio on valinnut varovaisen lähestymistavan, eikä ehdota jäsenvaltioita oikeudellisesti sitovaa välinettä.

Suositusta arvioitaessa on otettava huomioon, että Euroopan unionin lainsäädäntötoimivalta yksityisoikeudellista yhteistyötä koskevissa asioissa rajoittuu tilanteisiin, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Suosituksen sisällöstä ei siten ole tehtävissä johtopäätöksiä mahdollisten tulevien sitovien instrumenttien sisällöstä ja soveltamisalasta.

Erikoista suosituksessa on se, että se on kirjoitettu tavalla, joka on ominaista lainsäädännölle. Suosituksessa on omaksuttu yksi malli yritysten mahdollisuudesta saneerata velat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä yrittäjien velkavastuusta vapauttamisesta. Velvoittava ja yksityiskohtainen kirjoitustapa on ristiriidassa sen kanssa, että suosituksen soveltaminen jäsenvaltioissa on vapaaehtoista. Lainsäädännön muotoon kirjoitettuna yksityiskohtaisena säännöksenä suositus toimii huonosti. Sen taustalta on kuitenkin löydettävissä tavoitteet, jotka on mahdollista ottaa huomioon kansallista maksukyvyttömyyslainsäädäntöä uudistettaessa.