Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa rakennetaan nopeasti lisää niiden teknologioiden, laitteiden ja komponenttien valmistuskapasiteettia, joita tarvitaan hiilineutraalin edullisen energian tuottamiseksi energiaintensiivisille teollisuudenaloille. Tarkoituksena on luoda selkeät eurooppalaiset puitteet, joiden avulla nopeutetaan vihreää siirtymää sekä EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Lisäksi tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä, sisämarkkinoiden toimintaa ja puhtaan energian toimitusketjujen häiriönsietokykyä sekä vähentää EU:n riippuvuutta erittäin keskittyneestä tuonnista. Komissio perustelee ehdotusta myös sillä, että ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvat teknologiat ovat geopoliittisesti tärkeitä ja EU:n ulkopuoliset valtiot ovat jo aiemmin ryhtyneet turvaamaan näitä teknologioita koskevia hankintaketjuja, tuotantoa ja markkinoita.
Ehdotus perustuu komission helmikuussa 2023 antamaan tiedonantoon, jossa linjataan EU:n vihreän siirtymän ohjelman teollisuussuunnitelmasta ja sen toteuttamiseen liittyvistä komission lainsäädäntö- ja muista aloitteista. Kyseessä on laaja kokonaisuus, johon sisältyvät nettonollateknologioita koskevan asetusehdotuksen lisäksi muun muassa kriittisten raaka-aineiden asetusehdotus ja tiedonanto sekä jo aiemmin julkaistu ehdotus EU:n sirusäädökseksi. Ehdotuksella on yhteys myös viimeaikaisiin EU:n valtiontukisäännösten uudistuksiin sekä tulevaan EU:n rahoituskehyksen välitarkasteluun.
Talousvaliokunta kannattaa yllä kuvattuja ehdotuksen tavoitteita. Eurooppa on nettonollaenergiateknologian nettotuoja. Noin neljännes sähköautoista ja akuista sekä lähes kaikki aurinkosähkömoduulit ja polttokennot tuodaan Euroopan ulkopuolelta, pääosin Kiinasta. Kauppatase on viime vuosina heikentynyt myös niillä aloilla, joilla EU:n teollisuus on perinteisesti ollut vahva. Näitä aloja ovat esimerkiksi tuuliturbiinien ja lämpöpumppujen valmistus.
Talousvaliokunta toteaa, että puhtaaseen energiaan perustuvien teknologioiden kehittäminen ja nopea kaupallinen käyttöönotto on vihreän siirtymän onnistumisen, EU:n kriisin- ja häiriönsietokyvyn vahvistamisen ja sen omiin vahvuuksiin perustuvan avoimen strategisen autonomian sekä talouden kasvun ja kilpailukyvyn ehdoton edellytys. Samalla on kuitenkin varmistettava, että ehdotetut toimet ovat innovaatiotoimintaan ja investointeihin kannustavia, sisämarkkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän vääristäviä ja että ne ovat WTO:n sääntöjen ja EU:n muiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia.
Vaikutustenarvioinnin puuttuminen
Komissio ei ole tehnyt ehdotuksesta vaikutustenarviointia. Se perustelee vaikutusarvioinnin puuttumista asian kiireellisyydellä ja on luvannut toimittaa arvioita ehdotuksen vaikutuksista erillisessä asiakirjassa, jonka odotetaan valmistuvan lähiviikkoina. Talousvaliokunta pitää perusteellisen vaikutustenarvioinnin puuttumista hyvin valitettavana. Vaikutustenarvioinnin puuttuminen vaikeuttaa olennaisesti ehdotettujen muutosten ja niiden vaikutusten ennakointia sekä arviointia vaihtoehtoisten toteuttamistapojen sopivuudesta. Ehdotus sisältää useita uudentyyppisiä toimintatapoja, joilla on merkittäviä vaikutuksia markkinoiden toimintaan yleisesti, yksittäisten yritysten asemaan sekä kansallisten viranomaisten toimintaan ja menettelytapoihin. Suomelle ehdotus on merkityksellinen myös kunnallisen itsehallinnon ja Ahvenanmaan itsehallinnon näkökulmasta.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Yleisiä huomioita
Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan puhtaaseen energiaan perustuvien nettonollateknologioiden tehokas käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät, että sääntelyssä huomioidaan teknologianeutraliteettia ja kustannustehokkuutta koskevat näkökohdat sekä omaksutaan kannustava suhtautuminen uusia nettonollateknologioita luoviin innovaatioihin, investointeihin ja panostuksiin tutkimus- ja kehitystyöhön. Lisäksi on varmistettava, että ehdotuksen mukaisiin ja jo olemassa oleviin EU- instrumentteihin ei sisälly päällekkäistä tai keskenään ristiriidassa olevaa sääntelyä. Valiokunta keskittyy lausunnossaan oman toimialueensa kannalta keskeisiin asioihin ja kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
Soveltamisala
Ehdotetussa sääntelyssä keskitytään teknologioihin, joilla edistetään merkittävästi hiilestä irtautumista vuoteen 2030 mennessä ja jotka ovat kaupallisesti saatavilla tai lähellä markkinoille tuloa. Ehdotuksessa listataan sääntelyn soveltamisalaan kuuluvat teknologiat, jotka jaetaan kahteen ryhmään, nettonollateknologioihin ja strategisiin nettonollateknologioihin. Sekä nettonollateknologioita että strategisia nettonollateknologioita koskevat hankkeet hyötyisivät muun muassa määräaikoihin sidotusta yhden luukun lupamenettelystä, jossa hankkeen toteuttaja voisi lupia hakiessaan asioida yhden kaikkia tarvittavia lupamenettelyjä koordinoivan viranomaisen kanssa. Strategisille nettonollateknologiahankkeille myönnettäisiin nettonollateknologioiden joukossa prioriteettiasema niin, että niille varmistetaan nopeimmat lupaprosessit, jotka kattavat ympäristöarvioinnit ja hankkeiden huomioimisen aluesuunnittelussa. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että asetusehdotuksen liitteessä listattujen strategisten nettonollateknologioiden valmistuskapasiteetti unionissa on vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia unionin vuosittaisesta käyttöönoton tarpeesta.
Talousvaliokunta korostaa teknologianeutraalin lähestymistavan tärkeyttä ja suhtautuu varauksellisesti ehdotuksen mukaiseen tapaan määrittää asetuksen soveltamisala niin, että soveltamisalaan kuuluvat vain tietyt ennalta valitut nettonollateknologiat ja strategiset nettonollateknologiat. Valiokunta toteaa, että ehdotus ei riittävällä tavalla huomioi teknologian kehitystä eikä sitä, että kaikkia puhtaan energiantuotannon teknologioita tarvitaan ilmastoneutraalisuuden saavuttamiseksi.
Talousvaliokunta yhtyy useissa asiantuntijalausunnoissa esitettyyn näkemykseen siitä, että nettonollatavoitteen saavuttamista edistävät teknologiat on määritelty komission ehdotuksessa suppeasti. Mikäli asetusehdotuksen jatkokäsittelyssä kuitenkin pitäydytään määrittämään asetuksen soveltamisala listauksin, soveltamisalan ja erityisesti strategiset nettonollateknologiat määrittävän asetuksen liitteen tulisi kattaa mahdollisimman laajasti Suomen näkökulmasta keskeiset puhtaan energiantuotannon teknologiat. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin, että asetusehdotuksen liitteeseen strategisiksi nettonollateknologioiksi tulee sisällyttää ydinvoima kokonaisuudessaan, kestävästi tuotetut bioenergia sekä biomassa. Lisäksi soveltamisalaan tulisi kuulua kiertotalouteen liittyvät ja materiaalien käsittelyä edistävät teknologiat, liikenteen kestävät polttoaineet, energian kysyntää vähentävät teknologiat sekä puhtaan energian ratkaisut mahdollistavat digitaaliset teknologiat. Asetusehdotuksen soveltamisalan tulisi lopputuotteiden lisäksi kattaa koko arvoketju ja päästöjen vähentäminen arvoketjun eri vaiheissa.
Talousvaliokunta korostaa, että läpinäkyvät ja selkeät kriteerit strategisten nettonollateknologioiden määrittelyssä ovat olennainen edellytys sille, että parhailla teknologioilla on mahdollisuus menestyä kilpailussa ja että yritykset voivat suunnitella pitkän aikavälin toimintaansa ja investointejaan. Kriteerien tulisi myös edistää rajat ylittäviä investointeja, jotta voidaan ehkäistä epätervettä kilpailua sisämarkkinoilla.
Innovaatioita ja investointeja kannustava sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta edistävä toimintaympäristö
Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kirjelmässä ja asiantuntijalausunnoissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan ilmastoneutraliteetin saavuttaminen edellyttää vahvaa panostusta uusien puhtaiden energiateknologioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Komission ehdotuksessa kuitenkin keskitytään lähes yksinomaan olemassa olevaan tuotantokapasiteettiin tehtäviin investointeihin ja niitä koskeviin lupamenettelyihin. Sen sijaan liian vähän huomiota kiinnitetään lähes valmiiden nettonollateknologioiden ja seuraavan sukupolven kriittisten teknologioiden kehittämiseen ja sujuvaan käyttöönottoon sekä erityisesti kiertotaloutta vahvistaviin ja edistäviin teknologioihin. Vaikka ehdotuksen ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöjen väheneminen niin, että vuoden 2030 mukainen tavoite toteutuu, huomiota on kiinnitettävä myös vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Valiokunta katsoo, että tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin edistämiseen tähtääviä toimia tulee vahvistaa, ja huomauttaa, että esimerkiksi EU:n sirusäädösaloitteeseen sisältyy kattavammin tutkimusta ja innovaatioita vahvistavia toimia.
Talousvaliokunta korostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskeistä merkitystä myös EU:n globaalin kilpailukyvyn, kriisin- ja häiriönsietokyvyn sekä huoltovarmuuden näkökulmasta. Teknologinen kehitys on nopeaa ja usein myös vaikeasti ennustettavaa. Sen vuoksi uusille puhtaan energiantuotannon mahdollistaville teknologioille on luotava edellytykset niin, että eurooppalaisia innovaatioita saadaan kehitettyä ja tuotua nopeasti markkinoille. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota erityisesti Yhdysvaltojen IRA-sääntelyyn (Inflation Reduction Act), jonka tavoitteet ovat suurelta osin samoja kuin käsiteltävänä olevassa komission asetusehdotuksessa. IRA-sääntelyssä innovaatioiden ja uusien kehittyneempien puhtaiden teknologioiden merkitys on huomioitu paremmin ja sääntelyn lähtökohtana ja tavoitteena on muiden tavoitteiden ohella puhtaan energian innovaatioiden mahdollistaminen ja tiettyjen markkinavaikutusten aikaansaaminen. Talousvaliokunta toteaa, että vaikuttavuustavoitteen tulisi painottua enemmän myös EU:n sääntelyssä.
Ehdotuksen mukaan asetuksella perustettaisiin erityinen sääntelyn testiympäristö. Talousvaliokunta pitää ehdotuksen tavoitetta kannatettavana. Valiokunta kuitenkin yhtyy useissa asiantuntijalausunnoissa esiin tuotuun näkemykseen, jonka mukaan ehdotus ei tältä osin aidosti kannusta uusiin innovaatioihin, koska sääntelyn testiympäristöt on osoitettu yksinomaan asetusehdotuksessa määritellyille nettonollateknologioille. Sääntelyn tulisi mahdollistaa myös uusien innovatiivisten ratkaisujen nopea kehittäminen ja markkinoille tuominen. Lisäksi testiympäristöt tulisi voida yhdistää teknologiainfrastruktuureihin, esimerkiksi testialustoihin ja pilottilinjoihin. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että testiympäristöä koskeva sääntely mahdollistaa julkisen ja yksityisen sektorin tiiviin yhteistyön sekä edistää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä start up -yritysten osallistumismahdollisuuksia.
Nettonollateknologioiden rahoitusta ja niille myönnettävää valtiontukea koskevia näkökohtia
Nettonollateknologioiden ja strategisten nettonollateknologioiden tuotantoketjujen rakentaminen vaatii merkittäviä pääomia. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan kilpailukykyisten toimintaedellytysten luominen on ensisijainen keino houkutella Eurooppaan nettonollateollisuutta ja investointeja. Tämä tarkoittaa muun muassa ennakoitavaa toiminta- ja investointiympäristöä, selkeää sääntelyä, sujuvia lupamenettelyjä ja muita hallinnollisia menettelyjä, osaavaa työvoimaa sekä luotettavasti toimivaa infrastruktuuria.
On selvää, että yksityisten investointien lisäksi ilmastoneutraaliin energiantuotantoon siirtyminen edellyttää myös julkista rahoitusta sekä EU:n rahoituksena että jäsenmaiden myöntäminä valtiontukina. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että nettonollahankkeille myönnettävä julkinen rahoitus suunnataan ja toteutetaan niin, että se vääristää mahdollisimman vähän kilpailua ja sisämarkkinoiden toimintaa.
Valtioneuvoston kirjelmän mukaan asetusehdotus ei sisällä uusia EU-tason rahoitusvälineitä, mutta sen johdanto-osassa viitataan valmisteilla olevaan EU:n suvereniteettirahastoon ja todetaan, että suvereniteettirahasto tuo rakenteellisen vastauksen kaksoissiirtymän kannalta välttämättömien investointien, esimerkiksi nettonollateknologioiden, rahoitustarpeeseen. Johdanto-osan kirjaus jättää kuitenkin epäselväksi ja avoimeksi ehdotuksen tosiasiallisen suhteen EU:n suvereniteettirahastoon. Suvereniteettirahaston mukaisesta rahoitusmallista ei ole vielä tarkkaa tietoa, koska sitä koskevaa ehdotusta ei ole vielä annettu.
Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kirjelmässä esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan on mahdollista, että valmisteilla olevan suvereniteettirahaston mukainen EU-rahoitus hyödyttäisi ainoastaan komission asetusehdotuksessa listattuihin nettonollateknologioihin ja strategisiin nettonollateknologioihin perustuvia hankkeita. Talousvaliokunta suhtautuu kriittisesti EU-rahoituksen suuntaamiseen tällä tavoin, koska rahoitus ei olisi teknologianeutraalia eikä mahdollistaisi uusien puhtaiden teknologioiden ja niihin liittyvien innovaatioiden tehokasta kehittämistä ja skaalaamista.
Asetusehdotuksella on yhteys myös hiljattain uudistettuihin EU:n yleisiin valtiontukisääntöihin sekä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi 9.3.2023 annettuihin tilapäisiin kriisi- ja siirtymäajan valtiontukipuitteisiin. Uudet valtiontukisäännökset mahdollistavat jäsenmaiden myöntämien valtiontukien suuntaamisen asetusehdotuksessa listatuille nettonollateknologioille sallivammin perustein kuin muihin puhtaisiin teknologioihin perustuville hankkeille. Talousvaliokunta pitää valittua lähestymistapaa ongelmallisena sekä teknologianeutraliteetin toteutumisen ja kiertotaloutta tukevien teknologioiden kehittämismahdollisuuksien että toimivan kilpailun turvaamisen näkökulmasta. Valiokunta korostaa, että EU:n valtiontukisääntelyn ensisijaisena tarkoituksena tulisi olla markkinapuutteiden korjaaminen eikä strategisen tuotantokapasiteetin kasvattaminen ja kolmansien maiden tukikilpailuun vastaaminen.
Lupamenettelyt, kaavoitus ja kunnallinen itsehallinto
Ehdotuksen tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa nettonollateknologian valmistushankkeiden rakentamiseen ja olemassa olevien tuotantolaitosten laajentamiseen liittyviä lupamenettelyjä. Ehdotuksen mukaan näitä hankkeita koskevat luvat on käsiteltävä määräajassa, jonka pituus vaihtelee tuotantolaitoksen tuotantokapasiteetista riippuen 9 kuukaudesta 18 kuukauteen. Ehdotus sisältää myös erityisiä ympäristövaikutusten arviointia koskevia määräaikoja sekä näiden menettelyjen yhdistämis- ja yhteensovittamisvelvoitteita.
Asetusehdotuksen mukaan jäsenmaiden on myös nimettävä kansallinen toimivaltainen viranomainen, joka vastaisi koordinaatiosta ja nettonollateknologiahankkeiden lupien myöntämisen sujuvoittamisesta ja toimisi hankkeen toteuttajan keskitettynä yhteyspisteenä luvan myöntämisprosessissa sekä koordinoisi kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen ja tietojen toimittamista lupapäätös mukaan lukien. Lisäksi nettonollateknologiahankkeiden kannalta olennaisten lupamenettelyjä koskevien tietojen tulisi olla saatavissa keskitetysti ja digitaalisesti.
Talousvaliokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että selkeät, laadukkaat ja kestoltaan kohtuulliset hallinnolliset menettelyt ovat olennainen tekijä vihreän siirtymän edistämisessä. Valiokunta korostaa sujuvan ja kestoltaan ennakoitavan lupamenettelyn merkitystä myös investointien toteutumisen ja ennakoitavan toimintaympäristön, talouskasvun ja ympäristöriskien hallinnan kannalta. Näiden tavoitteiden lisäksi sääntelyssä ja sen mukaisissa hallinnollisissa prosesseissa on tärkeää varmistaa ympäristön- ja luonnonsuojelun korkea taso ja johdonmukaisuus unionin muihin ympäristötoimiin ja ympäristötavoitteisiin nähden. Valiokunta toteaa, että EU:n lupaprosesseja koskeva sääntely on hajautettu useaan eri säädökseen ja lakialoitteeseen. Sen vuoksi on varmistettava, että eri lakialoitteisiin ja olemassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvät sääntelyt ovat yhdenmukaisia.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä ehdotuksen mukaista mahdollisuutta sovittaa yhteen eri menettelyjen ympäristövaikutusten arvioinnit. Niin ikään osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä maanomistajien oikeuksien asianmukainen huomioiminen on olennaista hankkeiden paikallisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi. Tämä edellyttää jäsenmaiden hallinnollisiin menettelyihin liittyvien erityispiirteiden sekä maantieteellisten, alueellisten ja paikallisten eroavuuksien huomioimista niin, että jäsenvaltioille jätetään riittävästi liikkumavaraa kehittää ja nopeuttaa kansallisia lupamenettelyjään. Talousvaliokunta huomauttaa, että kaavoituksesta ja luvituksesta ehdotetaan säädettäväksi parlamentin ja neuvoston asetuksella, jolloin säännökset olisivat jäsenmaissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Tämä voi osaltaan vaikeuttaa mahdollisuuksia ottaa sääntelyssä ja sen täytäntöönpanossa huomioon jäsenmaiden kaavoitus- ja lupamenettelyjen erityispiirteitä.
Valtioneuvoston kirjelmän mukaan ehdotuksen mukaiset määräajat eivät rajoita unionin oikeudesta ja kansainvälisestä oikeudesta johtuvia velvoitteita eivätkä jäsenmaiden hallinnollisia muutoksenhakumenettelyjä tai oikeudellisia muutoksenhakukeinoja tuomioistuimessa. Valiokunta pitää tätä lähestymistapaa oikeana. Valiokunta huomauttaa, että muutoksenhakumenettelyt voivat olla eri jäsenmaissa hyvinkin erilaiset, ja pitää erittäin tärkeänä, että ehdotuksen suhde kansallisiin muutoksenhakumenettelyihin on selkeä. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston tapaan huomiota ehdotuksen 11 artiklaan, jonka nojalla komissiolle voi siirtyä toimivaltaa strategisista nettonollahankkeista päätettäessä. Lisäksi valiokunta suhtautuu kriittisesti ehdotettuun strategisten nettonollahankkeiden tunnustamista koskevien hakemusten automaattiseen hyväksymismenettelyyn, joka voi olla ongelmallinen kansallisten muutoksenhakukeinojen käyttämisen näkökulmasta. Jatkoneuvotteluissa tulee selkeyttää ehdotukseen liittyviä toimivaltakysymyksiä sekä niiden suhdetta kansalliseen muutoksenhakuun.
Asetusehdotuksen mukaan kaavoituksessa sekä muissa alueidenkäyttöä koskevissa suunnitelmissa kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten tulee tarvittaessa ottaa huomioon nettonollateknologioiden ja strategisten nettonollateknologioiden tuotantohankkeiden kehittäminen. Talousvaliokunta suhtautuu ehdotuksen kaavoitusta koskevaan sääntelyyn varauksellisesti. Valiokunta katsoo, että säännös on epäselvä ja siksi ehdotuksen vaikutuksia jäsenvaltioiden kaavoitusta koskeviin menettelyihin on vaikea arvioida. Jos asetukseen valiokunnan varauksellisesta kannasta huolimatta sisällytetään kaavoitusta koskevia säännöksiä, valiokunta pitää välttämättömänä, että säännöksiä ja niiden vaikutuksia eri toimijoiden osalta selkeytetään ja arvioidaan huolellisesti niiden vaikutukset kuntien harkintavaltaan kaavoitusta koskevissa asioissa.
Ehdotetut nettonollateknologiahankkeita koskevat lupamenettelyt ja kaavoitusta koskevat ehdotukset ovat merkityksellisiä myös kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Talousvaliokunta arvioi ehdotusta toimialansa kannalta eikä sen vuoksi tarkastele yksityiskohtaisesti ehdotuksen suhdetta kunnalliseen itsehallintoon. Valiokunta kuitenkin toteaa, että kaavoitusta, lupamenettelyjä ja viranomaisten tehtävien järjestämistä koskevilla ehdotuksilla on merkitystä kuntien toiminnan ja kuntien itsehallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisen kannalta. Valiokunta katsoo, että ehdotusta tulisi tältä osin arvioida myös suhteellisuusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta.
Ahvenanmaan toimivalta
Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat rakennus- ja kaavoitustointa, luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä elinkeinotoimintaa tietyin rajoituksin. Asetusehdotuksen 4 artiklassa säädetään jäsenmaiden velvollisuudesta perustaa yksi lupamenettelyjä koordinoiva keskitetty asiointipiste eli yhteysviranomainen, joka vastaa nettonollateknologioiden valmistushankkeisiin sovellettavien lupamenettelyjen helpottamisesta ja koordinoinnista sekä neuvonnasta. Yhdessä asiantuntijalausunnossa ehdotusta on pidetty ongelmallisena siltä osin, kun se koskee Ahvenanmaan itsehallintolain soveltamisalaan kuuluvia lupamenettelyjä.
Ehdotuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädetään mahdollisuudesta siirtää yhteysviranomaisen tehtävä toiselle viranomaiselle hankekohtaisesti. Asetusehdotuksen johdanto-osan kappaleessa 52 todetaan, että säännöksellä pyritään ottamaan huomioon yksittäisten jäsenmaiden sisäinen organisoituminen. Työ- ja elinkeinoministeriön 9.6.2023 päivätyn lisäselvityksen mukaan ehdotus tarkoittaa, että jäsenvaltion alueella voi toimia useita yhteysviranomaisia, kunhan kunkin yksittäisen hankkeen osalta osoitetaan yksiselitteisesti yksi vastuuviranomainen toimimaan yhteysviranomaisena ja vastaamaan ehdotuksen 4 artiklan mukaisista tehtävistä. Näin ollen ehdotus mahdollistaa sen, että yksinomaan Ahvenanmaata koskevissa hankkeissa toimivaltaiseksi yhteysviranomaiseksi nimetään jokin Ahvenanmaan viranomainen.
Muita huomioita
Julkiset hankinnat.
Ehdotuksen mukaan strategisten nettonollahankkeiden osalta hankinnan kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa on EU:n hankintalainsäädännön mukaisten arviointikriteerien ohella otettava huomioon myös paras hinta-laatusuhde sekä tarjouksen kestävyys- ja häiriönsietokyky. Talousvaliokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin varauksellisesti ehdotuksen julkisia hankintoja koskeviin säännöksiin, joissa tarjousten vertailulle asetettaisiin laadullisia, esimerkiksi tuotteiden alkuperämaahan liittyviä vaatimuksia. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, jonka mukaan ehdotuksessa tarkoitettujen kestävyys- ja häiriönsietokykykriteerien sisältöä ja käytännön toteutettavuutta tulee tarkentaa sekä varmistaa julkisia hankintoja koskevien säännösehdotusten yhdenmukaisuus WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen ja EU:n muiden kansainvälisten sitoumusten kanssa.
Säädösvallan delegointi.
Ehdotuksessa komissiolle delegoitaisiin säädösvaltaa esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoa koskevan yksityiskohtaisen sääntelyn osalta. Komissiolle siirrettäisiin myös toimivaltaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä. Talousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin välttämättömänä, että komissiolle siirrettäväksi ehdotettu toimivalta antaa delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä on oikeansuhtaista, täsmällistä ja hyvin perusteltua.
Euroopan nettonollafoorumi.
Ehdotuksella perustettaisiin komission ja jäsenmaiden edustajista koostuva Euroopan nettonollafoorumi, joka koordinoi asetuksen mukaisia toimia. Talousvaliokunta korostaa teollisuuden ja yritysten keskeistä roolia asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja pitää välttämättömänä, että niiden näkemykset huomioidaan nettonollafoorumin työssä riittävällä tavalla. Valiokunta katsoo, että nettonollafoorumin tulisi myös koordinoida kolmansien maiden kanssa solmittavia nettonollateollisuutta koskevia kumppanuuksia sekä huolehtia siitä, että vältetään päällekkäisyydet nettonollateknologiahankkeiden ja jo olemassa olevien EU:n teollisuuspoliittisten instrumenttien kanssa, joita ovat esimerkiksi teolliset allianssit ja IPCEI-hankkeet.
Kokoavia huomioita
Talousvaliokunta korostaa valtioneuvoston tavoin kokonaisvaltaista näkökulmaa teollisuuden tarvitseman puhtaan energian tuottamisessa tarvittavien teknologioiden kehittämiseen ja valmistukseen. Ratkaisuja tulisi hakea EU:n teollisuuden kilpailukykyä vahvistavilla sekä mahdollisimman vähän kilpailua ja sisämarkkinoiden toimintaa vääristävillä tavoilla. Valiokunnan näkemyksen mukaan tässä onnistutaan parhaiten panostamalla EU:n omiin vahvuuksiin sekä markkinoiden toimivuutta ja avointa kansainvälistä kauppaa kannustaviin keinoihin. Valiokunta katsoo, että näin voidaan parhaiten edistää ilmastotavoitteiden kannalta keskeisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa Euroopassa, turvata keskeisten arvo- ja toimitusketjujen häiriötön toiminta sekä vahvistaa EU:n resilienssiä ja Suomen huoltovarmuutta.
Valiokunnan näkemyksen mukaan nykyisessä energianmurroksessa ja geopoliittisessa tilanteessa EU:n ja Suomen kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että EU nähdään houkuttelevana investointikohteena sekä aktiivisesti uusia innovaatioita luovana, tulevaisuuden ratkaisuja kehittävänä, mahdollistavana ja hyödyntävänä toimijana. Tämä toteutuu parhaiten niin, että yrityksille luodaan ennakoitava, teknologianeutraaliin lähestymistapaan perustuva sekä innovaatioiden nopean kehittämisen ja markkinoille saattamisen mahdollistava toimintaympäristö.