Perustelut

Perussuomalaiset ovat pettyneitä valtioneuvoston selontekoon maamme EU-politiikasta. Selonteko on hajuton ja mauton, "leikkaa ja liimaa" -raportti. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio on todennut selonteosta antamassaan lausunnossa seuraavaa: "Selonteko on yhdentekevä, latteudessaan masentava asiakirja, joka antaa huonon — mutta samalla ehkä realistisen — kuvan hallituksen tahtotilasta ja kyvykkyydestä." Tähän on valitettavan helppo yhtyä.

Selonteon tekstistä vaikuttaa kokonaisten osioiden olevan kopioitu lähes suoraan komis-sion tai neuvoston tiedotteista. Selonteon yleinen ilme onkin lähes julistuksenomainen, ja sitä leimaa täysi kritiikittömyys unionia kohtaan. Selonteosta huokuu ajatus, että unioni tai komissio ei tee mitään väärin ja mahdolliset ongelmat ovat ennen kaikkea sellaisten jäsenmaiden syytä, jotka eivät ole noudattaneet komission ohjeistusta. Käsittämättömänä voidaan pitää sitä, että selonteossa ei sanallakaan mainita sitä erittäin laajaa kritiikkiä, jota EU on ansaitusti saanut eurokriisin hoidosta. Puhutaan vain reilusta integraatiosta.

Selonteko ei sisällä minkäänlaista visiota siitä, mikä olisi maallemme edullisin kurssi luovia läpi EU:n historian syvimmän kriisin. Selonteossa ei myöskään analysoida toteutetun EU-politiikan onnistumista tai vaikutuksia. Maamme EU-politiikka on myötäillyt — ennen kaikkea eurokriisin hoidossa mutta myös muuten — Saksaa. Kataisen hallitus ilmeisesti kuvittelee, että EU-politiikassa Saksan etu ja Suomen etu ovat keskeisin kohdin yhteneviä. On kuitenkin vaikea nähdä, miten Euroopan keskiössä sijaitsevan Euroopan suurvallan ja pienen pohjoisen reunavaltion intressit kohtaisivat kovinkaan usein. Hallituksen EU-politiikka on tuuliajolla.

Suomen viiteryhmä on kansainvälisessä yhteistyössä perinteisesti ollut muut Pohjoismaat. Kuitenkin maamme syvempään integraatioon uskonkappaleen tavoin nojaava EU-politiikka poikkeaa merkittävästi muiden Pohjoismaiden pragmaattisemmasta, enemmän kansallista etua ajavasta linjasta. Eurooppalaista liittovaltiota rakennetaan ennen kaikkea euromaiden kesken. Suomi on ainoana Pohjoismaana valuuttaunionin jäsen, joten ilman EU-politiikkamme suunnanmuutosta ajaudumme väkisin yhä kauemmas pohjoismaisista kumppaneistamme. Meidän on valittava, onko tulevaisuutemme viiteryhmä kansainvälisessä yhteistyössä edelleen muut Pohjoismaat vai Ranska, Kreikka, Italia, Portugali ja muut euroalueen maat. Tämä ei ole pelkästään taloudellinen valinta, vaan ennen kaikkea arvovalinta.

Perussuomalaiset ovat erittäin pettyneitä, ettei hallituksen selonteko kykene antamaan selkeää vastausta keskeiseen kysymykseen siitä, mitkä ovat hallituksen mielestä Suomen tavoitteet integraation syventämisessä. Missä menee raja? Yhteinen velka, yhteinen budjetti sekä EU:n laaja kontrolli työmarkkinoihin, eläkepolitiikkaan ja sosiaaliturvaan ovat esimerkkejä asioista, jotka nousevat jatkuvasti esille euroalueen suurmaiden integraatiotavoitteissa. Euroalueen suunnan päättävät suurmaat, ei Suomi. Suomi kyllä istuu niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään, mutta kuunteluoppilaana ilman todellista valtaa. Selonteossa ei mainita, miten Suomi toimii, jos euroalueen suunta on toinen kuin toivottu ja selkeästi etujemme vastainen.

Perussuomalaista EU-politiikkaa

Perussuomalaisten EU-linja on rakentava ja kriittinen. Haluamme vähemmän mutta parempaa EU:ta. EU on nykyisellään byrokraattinen organisaatio, joka polkee jäsenmaittensa demokratiaa. EU:n tulee olla jäsenmaidensa kansojen palvelija, joka kunnioittaa jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta.

EU:n kehittäminen liittovaltioksi on torjuttava. Emme hyväksy rahan ja vallan keskittämistä Brysseliin emmekä tulonsiirtojen kasvattamista jäsenmaiden välillä. EU on parhaimmillaan itsenäisten valtioiden löyhänä talous- ja vapaakauppaliittona. Kannatamme kaupan esteiden purkamista ja kauppaliiton vahvistamista.

Yhdentymisen syventäminen ei voi olla itsetarkoitus. EU:n kehittämisen lähtökohdaksi ei voida ottaa selonteon linjaamaa reilua ja oikeudenmukaista integraatiota. Tämä näkökulma pitää syvenevää yhdentymistä ja vallan luovutusta Brysseliin itsestäänselvyytenä. Puhe reilusta integraatiosta on käytännössä liittovaltion tukemista.

EU on väline jäsenmaiden yhteisen edun palvelemiselle, ei itseisarvo. EU on poliittinen projekti, ja siitä irtautuminen on nähtävä yhtenä mahdollisena vaihtoehtona, mikäli unionin katsotaan aiheuttavan Suomelle enemmän haittaa kuin etua.

Perussuomalaiset hyväksyy Suomen eurojäsenyyden toistaiseksi olemassa olevana tosiasiana, joka kuitenkin voi muuttua. Toisin kuin muut puolueet, emme ole poliittisesti sitoutuneita euroon, vaan ainoastaan Suomen etuun.

Perussuomalaiset vastustaa jyrkästi tukipakettipolitiikkaa, joka aloitettiin keskustan pääministerikaudella ja jota on kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien johdolla jatkettu. Tukipakettipolitiikka on moraalitonta, järjetöntä ja EU:n perussopimuksen vastaista.

Suomalaisten veronmaksajien rahojen laaja kierrättäminen Brysselin kautta ei ole maamme edun mukaista. Huomattava osa rahoista uppoaa hallintoon, ja lisäksi myönnetyt tuet ovat tehottomia ja huonosti kohdennettuja, myös Suomessa. Kaiken lisäksi tukien hakuprosessit ovat varsinkin pienempien yritysten kannalta kohtuuttoman byrokraattisia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijan Mika Malirannan arvion mukaan EU:lta saatu tukieuro on Suomen talouskasvun kannalta vain 50 sentin arvoinen. Tulonsiirtoja eri jäsenmaiden välillä pitääkin pienentää ja unionin budjettia leikata. Unionille ei tule myöskään antaa verotusoikeutta eli niin kutsuttuja omia varoja.

EU:ta on uudistettava vähemmän byrokraattiseen suuntaan. Perussuomalaiset haluavat käynnistää EU:ssa byrokratian leikkaustalkoot, joissa EU-hallinnon eri osa-alueille annetaan tiukka tuottavuusohjelma, joka sisältää vähintään määräyksen jäädyttää menojen kasvu tai mieluummin höylätä niitä alaspäin.

Linjamme johdonmukaisena osana Perussuomalaiset vastustavat niin yhteisvastuumekanismeja (kuten Euroopan vakausmekanismia) kuin niitä täydentävää jäsenmaiden talousohjausta (kuten six-packia ja two-packia). Yhteisvastuu kasvattaa talouspolitiikan moraalikatoa, ja EU:n talousohjaus taas kaventaa jäsenmaiden itsenäisyyttä. Talouskurin omaksuminen on asenne eikä sopimus, ja sen omaksuminen on jokaisen jäsenmaan omalla vastuulla niin oman kuin yhteisenkin edun takia. Myös löysän talouskurin seurausten kantaminen on jäsenmaiden omalla vastuulla.

Yhdentymisen aiheuttamia ongelmia yritetään edelleen ratkaista lisäämällä yhdentymistä. Tämä on viemässä EU:ta kohti liittovaltiota. Suunta on käännettävä ja ongelmaruuhka torjuttava ongelmia aiheuttanutta sääntelyä purkamalla.

Energia-, teollisuus- ja ympäristöpolitiikka

EU:n tulee kaikin keinoin pitää kiinni teollisuutensa kilpailukyvystä. EU-maat tarvitsevat teollisuuden työpaikkoja noustakseen talouskriisistä ja turvatakseen hyvinvointinsa.

Kilpailukykyinen teollisuus edellyttää kohtuuhintaista energiaa. EU:n on pyrittävä kohottamaan energiaomavaraisuuttaan, ja perussuomalaiset ovat valmiita tutkimaan kaikkia ratkaisuja tämän tavoitteen edistämiseksi. Puollamme kotimaisten energialähteidemme hyödyntämistä.

Ilmastopolitiikassa päästöjen minimointi on päätavoite. Nykyisenkaltaisella päästökauppajärjestelmällä ja määrällisellä päästötavoitteiden pienenemisellä tämä tavoite ei kuitenkaan toteudu mielekkäästi. Näillä tavoitteilla hidastetaan talouden kasvua ja aiheutetaan työttömyyttä teollisuudelle. Samalla ulkoistamme saastuttavaa teollisuutta vähemmän säännellyille markkinoille, mikä globaalisti vain pahentaa ympäristöongelmia. EU:n ilmastopäätöksillä ollaan myös horjuttamassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, koska korkeammat energiahinnat rokottavat eniten vähävaraisia.

Perustelut

Kataisen hallitus antoi EU-selonteon eduskunnan käsiteltäväksi tärkeällä hetkellä. Talouskriisi syö ihmisten luottamusta Euroopan kykyyn turvata työllisyys ja hyvinvointi. Maailmantalouden muutokset sekä kärjistyvät globaalit ongelmat haastavat unionin kyvyn toimia uusissa oloissa. Unionin yhtenäisyys, sen ulkoinen toimintakyky ja demokraattisten mekanismien kestävyys ovat koetuksella.

Keskusta suhtautuu myönteisesti maltilliseen, käytännönläheiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön, josta on hyötyä Suomelle ja koko Euroopalle. Suomen tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen EU:n jäsen ja hakea liittolaisia erilaisissa kysymyksissä aktiivisesti.

On valitettavasti todettava, että sisällöllisesti hallituksen EU-selonteko on pettymys. Siinä ei ole selkeitä tavoitteita eikä priorisointia. Pikemminkin se on epämääräinen listaus asioista, jotka ovat unionin esityslistalla.

Hallituksen EU-selonteko ei sisällä merkittäviä uusia politiikkalinjauksia. Hallituksen harjoittaman EU-politiikan tavoitteet ja keinot on kuvattu epämääräisesti, ja jopa analyysi unionin nykytilasta puuttuu. Selonteosta puuttuu myös syvällinen analyysi siitä, mitä euroalueen ongelmat ja vahvistuva unioninvastaisuus eri puolilla Eurooppaa voivat eteemme lähivuosina tuoda ja miten eurooppalaisten vastuullisten voimien yhteistyöllä ongelmiin voidaan löytää kestäviä ratkaisuja.

Eurokriisin synnyssä sääntöjen noudattamatta jättäminen oli keskeisessä roolissa. Rahaliiton menestyminen voidaan lunastaa vain yhteisten ja alkuperäisten sääntöjen tiukalla noudattamisella. Unioni on ottanut merkittäviä askeleita talous- ja rahaliiton vahvistamiseksi, mutta samalla vaarana on kansallisen budjettivallan kaventuminen ja yhteisvastuullisten taloudellisten riskien kasvaminen. Keskusta ei hyväksy hallituksen viitoittamaa polkua kohti yhteistä velkaa ja tulonsiirtounionia. Siihen suuntaan Suomea on nykyisen hallituksen aikana hivutettu.

Kataisen hallitus kannattaa pankkiunionin nopeaa voimaansaattamista. Keskusta kannattaa pankkivalvonnan tehostamista, mutta emme voi kuitenkaan kaikilta osin tukea pankkiunionin rakentamiseksi esitettyä mallia ja etenemistapaa. Keskusta ei hyväksy pankkien suoraa pääomittamista kriisirahastosta, sillä menettely irrottaa pankin kotimaan vastuusta suhteessa kriisirahastoon ja siirtää velkoja-velallinensuhteen pankin ja kriisirahaston osakkaiden eli muiden eurovaltioiden väliseksi.

Olemme myös pettyneitä hallituksen saamattomuuteen EU:n koheesiopolitiikassa. EU:n alueohjelmien rahoitus Suomessa leikkautuu peräti yhdellä kolmanneksella. Suomi maksaa ensi vuoden alusta lukien EU:n yhteisen aluepolitiikan rahoituksesta noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja saa siitä oman aluepolitiikkamme rahoittamiseen noin 170 miljoonaa euroa.

Hallituksen EU-selonteon heikkous on euroalueen tulevaisuusanalyysin puuttumisessa ja erilaisten vaihtoehtojen vaikutusten ja riskien arvioinnissa. Hallituksen on kyettävä tuottamaan eduskunnan käyttöön riittävä kokonaiskuva euroalueen tilanteesta huomioiden myöskin Euroopan keskuspankin kautta syntyvät riskit ja vastuut. Nykymenolla Suomi seilaa ajopuuna kohti integraation tuntemattomia vesiä.

Unionin on nyt syytä keskittyä tässä ajassa olennaiseen: kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden kohentamiseen. Hallitus on käyttänyt paljon energiaa eurokriisin hoitoon samalla, kun kestävää kasvua aikaansaavien toimenpiteiden edistäminen on jäänyt puolitiehen. Eurokriisin ratkaisemisen lisäksi on kehitettävä sisämarkkinoiden toimivuutta. Energiamarkkinoiden, palvelumarkkinoiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen voivat tarjota tuntuvia hyötyjä myös suomalaisille yrityksille ja kuluttajille.

Pidämme tärkeänä myös, että EU on aktiivinen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tässä asiassa kivihiilen ja öljyn käytön vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ovat avainasemassa. Keskusta on valmis myös nykyistä kunnianhimoisempiin päästövähennystavoitteisiin uusiutuvien käyttöä lisäämällä. Tämä loisi Suomelle myönteisiä biotalouden mahdollisuuksia.

Keskusta pitää tärkeänä EU-tason sääntelyn yksinkertaistamista, lainsäädännön yrityksille aiheuttaman hallinnollisen ja taloudellisen rasituksen purkamista ja tarpeettomien lainsäädäntöehdotusten perumista. Keskustan mielestä Suomen on osallistuttava aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti Euroopan unionin lainsäädännön virtaviivaistamisesta ja toimivaltajaosta käytävään keskusteluun Alankomaiden ja Ison-Britannian hallitusten käynnistämien esimerkkien pohjalta.

Keskustan mielestä Suomen EU-politiikan vaikuttavuutta pitää lisätä. Tältä osin selonteko sisältää myös oikeansuuntaisia kehittämistarpeita. Suomi ei vaikuta EU:n kaikkeen päätöksentekoon riittävän varhaisessa vaiheessa. Selonteossa ei myöskään ole sisäistetty Euroopan parlamentin kasvanutta valta-asemaa. Selonteon EU-vaikuttamisosiossa ei mainittu parlamenttia yhtään kertaa. Jos tämä kuvaa hallituksen EU-vaikuttamislinjaa, edessämme on jälleen uusia tappioita tärkeissä neuvottelukysymyksissä. Keskusta haluaa parantaa Suomen EU-politiikan vaikuttavuutta kaikilla tasoilla.