Hallituksen esityksen keskeinen sisältö ja tavoitteet.
Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa ympäristöllisten lupa-asioiden käsittelyä. Tähän pyritään yhdistämällä eräitä lupia ja yhteensovittamalla ajallisesti tietyt toiminnan aloittamista edeltävät lupaprosessit.
Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi ns. yhden luukun palvelu, jossa ympäristö-, vesitalous- ja luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa ovat myönnettävissä yhdellä päätöksellä. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annettua lakia: YVA-arviointiselostus ja ympäristölupahakemus voidaan kuuluttaa ja tietyin edellytyksin kuulla samanaikaisesti. Lisäksi ehdotetaan sovitettavaksi yhteen YVAn ja ympäristöluvan selvitystarpeita.
Talousvaliokunta pitää näitä lähtökohtia erittäin kannatettavina ja puoltaa ehdotetun lainsäädännön hyväksymistä seuraavin huomautuksin.
Viitekehys.
Talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen mukaiset muutokset rakentuvat osittain vielä eduskunnassa vireillä olevien muutoshankkeiden toteutumisen varaan. Koska uusia rakenteita koskeva lainsäädäntö on vielä avoinna, talousvaliokunta ei tässä lausunnossaan ota kantaa ehdotetun sääntelyn hallinnollisiin ratkaisuihin, kuten maakuntarakenteeseen tai Luova-viraston perustamiseen, vaan keskittyy arvioimaan lupaprosessien sujuvoittamista näistä rakenteista irrotettuna.
Talousvaliokunta on tarkastellut ehdotettua säädöskokonaisuutta toimialansa mukaisesti erityisesti elinkeinonharjoittajan näkökulma huomioiden.
Yleisiä huomioita sääntelyn kehityssuunnasta.
Talousvaliokunta pitää sääntelyn kehitystä oikeansuuntaisena epätarkoituksenmukaisiksi koettujen, päällekkäisten selvitysvelvoitteiden ja kuulemisvaiheiden vähentämiseksi: uudessa sääntelyssä pyritään tarkastelemaan lupien kokonaisuutta yksittäisten lupien sijaan. Talousvaliokunta katsoo, että luvituksen osatekijöiden tarkasteleminen kokonaisuutena edesauttaa myös viranomaisen työn tarkoituksenmukaista organisointia. Hakijan kannalta eräs lupaprosessin merkittävä elementti on sen ennustettavuus: viranomaislinjausten pysyvyys ja ennakkotiedot prosessien vaatimista ajoista. Valiokunta arvioi uuden lähestymistavan edesauttavan myös tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Vaikka talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä oikeansuuntaisena, on sen asiantuntijakuulemisessa tullut esille myös seikkoja, joiden valossa ehdotetut muutokset näyttäytyvät lähtökohtaisesta kannatettavuudestaan huolimatta riittämättöminä. Ehdotetun sääntelyn (1. lakiehdotuksen 8 §) mukaan lakia soveltavat viranomaiset arvioivat yhteistyössä lupahakemusten tavoitteellisen käsittelyajan ja esittävät sen perusteella päätöksensä antamisajan. Talousvaliokunta suhtautuu varauksellisesti näin väljästi määritellyn tavoitteen tarkoituksenmukaisuuteen ja esittää, että ympäristövaliokunta tarkentaisi sanottua 8 §:n sääntelyä velvoittavammaksi. Tavoitteena tulee olla yksivaiheinen, YVAn sisältämä prosessi.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin myös viranomaisen ohjausroolin ja neuvonnan merkitys. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että hakijalla olisi oikeus pyynnöstä tavata lupaviranomaisen edustaja ohjauksen saamiseksi.
Talousvaliokunta toteaa, että viranomaisen itselleen asettaman määräajan käsittelylle tulee olla sitova, jotta sillä olisi tosiasiallista vaikutusta hakijan kannalta. Talousvaliokunta muistuttaa esimerkiksi palveludirektiivin mukaisen menettelyn (Laki palveluiden tarjoamisesta 12 ja 13 §:t) toimivuudesta: Jollei hakemusta saada ratkaistua arvioidussa käsittelyajassa, toimivaltaisen viranomaisen on ennen arvioidun ajan päättymistä asetettava käsittelylle lisäaika. Jos hakemusta ei ole käsitelty tarkoitetussa määräajassa eikä määräaikaa ole jatkettu, lupa katsotaan myönnetyksi.
Talousvaliokunta katsoo, että vaikka palveludirektiiviin perustuva sääntelyratkaisu ei ole kaikin osin omaksuttavissa ympäristöllisten lupien menettelyyn, voisi määräajan sitovuus toimia kannustimena myös viranomaisiin nähden toimintojen tehokkaaksi järjestämiseksi. Myös digitalisaation nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen palvelisi hallinnon asiakkaiden lisäksi myös viranomaisia.
Yleinen etu.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys luvanvaraisten hankkeiden muiden asianosaisten oikeusasemasta ja yleisen edun suojaamiseksi säädetystä viranomaisten oikeudesta hakea muutosta toisen viranomaisen päätöksiin. Valiokunta katsoo, että muutosta hakevan viranomaisen ajama yleinen etu voidaan ottaa huomioon jo varsinaisen lupapäätöksen menettelyissä ja lupaehdoissa, eikä pidä ehdotettua sääntelyä tältä osin ongelmallisena.
Lopuksi.
Talousvaliokunta huomauttaa, että esitykseen ei sisälly sääntelyä nyt muutoksen kohteena olevan lupakokonaisuuden ja kaavoituksen välisestä suhteesta, vaikka juuri kaavaratkaisut ovat usein ennakkoedellytyksenä luvanvaraisten hankkeiden toteuttamisessa. Lainsäädännön uudistusten yhteydessä tulisi sovittaa yhteen toisiaan sivuavien säädösten menettelyt ja sisällölliset vaatimukset vähintään niiden muutosten osalta, jotka ovat eduskunnan arvioitavana samanaikaisesti, joskin erillisillä hallituksen esityksillä. Olennaista on, ettei hakemusten laatimisessa tai viranomaiskäsittelyssä tehdä päällekkäistä työtä ja ettei sääntelyn yhteisvaikutuksena tulla luoneeksi tilanteita, joissa samaan toimijaan kohdistuu ristiriitaisia velvoitteita ja oikeuksia.