Perustelut
Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan tarpeesta terävöittää EU:n
teollisuuspolitiikkaa koskevia linjauksia. Valtioneuvoston tavoin
valiokunta korostaa vahvan ja kilpailukykyisen eurooppalaisen teollisen
perustan merkitystä taloudellisen kasvun ja työllisyyden
kannalta. Nollakasvun aikana EU tarvitsee kunnianhimoisen ja aikaisempaa
selkeämmän vision elinkeino- ja innovaatiopolitiikasta,
joka kannustaa yrityksiä hakeutumaan kohti korkeamman arvonlisän
tehtäviä globaaleissa arvo- ja jakeluverkoissa.
Eurooppalaisen teollisuuden on löydettävä paikkansa
globaalissa työnjaossa, jotta EU pysyisi jatkossakin mukana
kasvavassa kansainvälisessä kilpailussa. Euroopan
teollista kilpailukykyä on rapauttanut tuottavuuden laskun
lisäksi myös strategisesti välttämättömien investointien
vähyys ja EU:n vahingoksi kasvanut energian hinnanero EU:n
ja sen keskeisten kauppakumppanien välillä.
Valiokunta katsoo, että parhaimmillaan EU on jäsenmaittensa
teollisen valmistuksen etuja vahvistava tekijä. Vaikka
komission tiedonanto luo pohjaa tuleville toimille, joilla Euroopan teollisuuden
kilpailukykyä voidaan vahvistaa, valiokunta arvioi, että komission
tavoitteleman kokonaisvaltaisen teollisuuspoliittisen toimintamallin
tosiasiallinen sisältö jää vielä tässä tiedonannossa
vaillinaiseksi.
Valiokunta toteaa, että Euroopan tulee luoda teollisuudelle
ja sitä ympäröivälle teknologialle ja
palveluliiketoiminnalle globaalisti kilpailukykyinen ympäristö.
Toimenpiteiden kohteena ei tule olla pelkästään
valmistava teollisuus, vaan myös teollisuuden verkottunut
luonne tulisi huomioida nykyistä paremmin. Komission esittämää valmistavan
teollisuuden 20 %:n BKT-tavoitetta tulee pitää vain
suuntaa antavana mittarina, koska tällainen määrällinen
tavoite itsessään ei ole omiaan takaamaan aitoa
tuottavuuden kasvua. Määrän ohella on
tavoiteltava laatua eli panostettava korkeaa arvonlisää tuottaviin
aloihin palvelusektori mukaan lukien. Valiokunta painottaa, että toimiva
palvelusektori on edellytys kilpailukykyiselle teolliselle pohjalle,
ja vastaavasti elinvoimainen teollinen pohja luo puitteet palvelusektorin
kasvulle. Tämä kytkös jää tiedonannossa
liian vähälle huomiolle.
Valiokunta toteaa, että eurooppalaisen teollisuuspolitiikan
keskeisenä tehtävänä on tarjota yrityksille
varmuus nykyistä selkeämmästä ja vakaammasta,
globaaliin muuttuvaan toimintaympäristöön
sopeutuvasta politiikasta. Ilman selkeätä näkemystä tulevasta
suunnasta vaarana on, että tuotannon ja investointien lisäksi
muutkin toiminnot — kuten tutkimus- ja kehitystoiminta
sekä suunnittelu — siirtyvät Euroopasta nopeasti
kasvaviin talouksiin. Teollisen tuotannon vähentyessä myös
TK-toiminnan toimintaedellytykset vaikeutuvat.
Valiokunta pitää myönteisenä sitä,
että valtioneuvoston tavoitteena on maaliskuun Eurooppa-neuvostossa
tiedonannon pohjalta käytävässä keskustelussa
nostaa ja terävöittää EU:n teollisuuspolitiikkaa
koskevaa tavoitetasoa. Yhtä tärkeätä on
vaikuttaa tulevan komission ohjelman sisältöön.
Tulevissa keskusteluissa valiokunta peräänkuuluttaa
laaja-alaista otetta innovaatiopainotukset mukaan lukien.
Valiokunta korostaa, että onnistunut eurooppalaisen
teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää EU:n
politiikkasektorien keskinäistä johdonmukaisuutta
ja keskitetympää päätöksentekoa
komissiossa. Kilpailukyvyn perusedellytyksiä ovat
myös tiukka kilpailu- ja valtiontukisääntely
sekä tasapuoliset globaalit kilpailuolosuhteet takaava
kauppapolitiikka ja jäsenvaltioiden omaa innovaatiotoimintaa
täydentävä innovaatiopolitiikka, jossa
innovaatiopainotukset tulisi kohdistaa nykyistä enemmän
puhtaisiin ja kestävää kehitystä tukeviin
ratkaisuihin, kuten cleantech ja biotalous, sekä muihin strategisesti
korkeaa arvonlisää tuottaviin aloihin, kuten luovat
alat, ICT ja digitaaliset palvelut.
Valiokunta ottaa erillisessä lausunnossaan kantaa valtioneuvoston
kirjelmiin E 17/2013 vp (ilmasto-
ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020—2030) ja E 18/2014 vp (energian
hinnat ja kustannukset Euroopassa), mutta korostaa tässä EU:n
teollisuuspolitiikan tulevaa suuntaa koskevassa lausunnossaan tarvetta
huomioida keskeisesti teollisuuden kilpailukyky ilmasto- ja energiapoliittisia
linjauksia tehtäessä ja päästökaupasta
päätettäessä. Lisäksi
EU tarvitsee tarkoituksenmukaisempaa, vakaampaa ja innovaatiomyönteisempää lainsäädäntöä,
joka huomioi nykyistä paremmin myös työllisyyden
kannalta keskeiset pk-yritykset. Sääntelytaakkaa
on seurattava säännöllisesti ja sitä on
oltava valmius myös purkaa. Myös inhimilliseen
pääomaan, osaamiseen ja ammattitaitoon tulee panostaa
ja työntekijöiden tarpeista lähteviä joustojärjestelmiä kehittää.