Yleisperustelut
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään
jäljempänä mainituin korjauksin, täydennyksin
ja muutoksin. Ne ovat teknisluonteisia, eikä niillä muuteta
hallituksen esityksen sisältöä.
Voimassa olevaa luottolaitostoiminnasta annettua lakia on muutettu
ja täydennetty lukuisia kertoja, jonka johdosta laista
on tuullut vaikeaselkoinen. Valiokunta pitää myönteisenä,
että luottolaitostoiminnasta säädetään
nyt kokonaan uusi laki, jonka rakennetta on selkeytetty, samalla
kun laki saatetaan vastaamaan nykyisiä tarpeita.
Sääntelyn perusta
Hallituksen esityksessä on keskeistä vakavaraisuusvaatimusten
uudistaminen. Kansainvälisen järjestelypankin
alaisuudessa toimiva Baselin pankkivalvontakomitea antoi vuonna
2004 luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista uudet suositukset,
joilla on pyritty harmonisoimaan vakavaraisuusvaatimuksia maailmanlaajuisesti. EU
antoi kaksi suosituksiin perustuvaa direktiiviä luottolaitosten
ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista. Hallituksen
esityksellä saatetaan direktiivit kansallisesti voimaan.
Luottolaitosten vakavaraisuusvaatimusten uudistus on laaja ja
tärkeä rahoitusmarkkinoita koskeva kansainvälinen
hanke. Uusissa vakavaraisuusvaatimuksissa otetaan nykyistä tarkemmin
huomioon luottolaitosten liiketoiminnan riskit, ja uudistus kannustaa
luottolaitoksia kehittämään riskienhallintamenetelmiään.
Direktiiveissä annetaan kansallisille viranomaisille
harkintavaltaa säätää poikkeuksia
direktiivin vaatimuksiin. Hallituksen esityksen valmistelussa lähtökohtana
on ollut saavuttaa mahdollisimman yhdenmukainen sääntely
muiden Pohjoismaiden kanssa. Ainoa merkittävä kansallisesti
tiukempi sääntely Suomessa koskee liikekiinteistövakuuden
ottamista huomioon luottoriskiä vähentävänä vakuutena.
Tiukemmalla sääntelyllä korostetaan varovaisuutta
riskinotossa vakavaraisuuden näkökulmasta.
Luottolaitoksista
Luottolaitoslaissa tarkoitettu luottolaitos voi olla talletuspankki,
luottoyhteisö tai maksuliikeyhteisö. Talletuspankki
voi ottaa vastaan yleisöltä talletuksia ja muita
takaisinmaksettavia varoja. Se voi tarjota myös luottoja
ja muuta rahoitusta sekä hoitaa maksujenvälitystä ja
laskea liikkeeseen sähköistä rahaa. Luottoyhteisö ei
saa ottaa vastaan talletuksia, mutta muutoin se saa harjoittaa talletuspankille
sallittua toimintaa. Maksuliikeyhteisö saa hoitaa vain
maksujenvälitystä ja laskea liikkeeseen sähköistä rahaa.
Luottolaitos tarvitsee toimintaansa varten toimiluvan, jonka myöntää Rahoitustarkastus.
Suomessa luottomarkkinoilla toimivia yhteisöjä talletussuojarahasto
ja vakuusrahasto mukaan lukien on noin 370. Niistä valtaosa
on talletuspankkeja. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomen rahalaitosten
myöntämät euromääräiset lainat
euroalueen yleisölle ovat yhteensä lähes 123
miljardia euroa, ja niihin euroalueelta tehdyt euromääräiset
yleisön talletukset ovat vajaat 83 miljardia euroa.
Asiakasriskeistä
Uuden luottolaitoslain 67 §:ssä säädetään
asiakasriskeistä ja 79 §:ssä konsolidoiduista
asiakasriskeistä.
Voimassa olevan osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista
luottolaitoksista annetun lain 7 §:n mukaan asiakasriskejä laskettaessa osuuspankkien
yhteenliittymä rinnastetaan luottolaitokseen. Pykälässä säädetään
asiakasriskin enimmäismääristä.
Pykälän 4 momentin mukaan osuuspankkien keskusyhteisö voi
myöntää jäsenluottolaitokselle
ja sen konsolidointiryhmälle luvan poiketa yksittäistä asiakasriskiä koskevasta
rajoituksesta. Asiakasriski ei saa kuitenkaan ylittää 50
prosenttia jäsenpankin omista varoista. Pykälän
5 momentin mukaan keskusyhteisö ei saa myöntää poikkeuslupaa,
jos lupa saattaisi johtaa jäsenluottolaitoksen vakavaraisuuden
alenemiseen alle säädetyn vähimmäistason.
Mainittuun 7 §:ään tehdään
nyt lisäyksiä, mutta hallituksen esityksen perustelujenkin mukaan
pykälän uudet 3 ja 4 momentit vastaavat edellä mainittuja
4 ja 5 momentteja. Hallituksen esityksellä ei siis muuteta
keskusyhteisön asiakasriskejä koskevien poikkeuslupien soveltamisalaa
ja luvan myöntämisedellytysten harkintaa. Lain
mukaan keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset vastaavat
toistensa veloista ja sitoumuksista. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että yhteisvastuusta
huolimatta keskusyhteisö noudattaa varovaisuutta poikkeuslupia
myöntäessään. Poikkeuslupien
luonteeseen kuuluu, että ne ovat määräaikaisia.
Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan vuoden 2007 aikana aloitetaan
osuuspankkien yhteenliittymää koskevien säännösten
uudistamisen valmistelu. Tässä yhteydessä tulee
pohtia poikkeuslupamenettelyä paitsi vakavaraisuushallinnan
myös kilpailun näkökulmasta, kun yhteenliittymään
kuuluu hyvin erikokoisia pankkeja sekä osuuspankkien keskusrahalaitoksena
toimiva liikepankki, joka on pörssiyhtiö.
Yksityiskohtaiset
perustelut
1. Laki luottolaitostoiminnasta
25 §.
Pykälää, jossa säädetään
toimiluvan myöntämisestä eurooppayhtiölle,
on täydennetty säännöksellä eurooppaosuuskunnista
(HE 54/2006 vp — EV 99/2006 vp).
35 §.
Pykälän 2 momenttiin on lisätty
uuden osakeyhtiölain säädöskokoelman
numero (624/2006).
43 §.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan pykälä vastaa
voimassa olevan lain 19 §:ää.
Pykälän 2 momenttiin on lisätty voimassa
olevaa lakia vastaavasti emoyritys.
48 §.
Pykälän 7 ja 8 momenteissa on korjattu virheelliset
momenttiviittaukset.
49 ja 63 §.
Pykälissä olevia direktiiviviittauksia on
täydennetty direktiivien numeroilla ja antopäivämäärillä.
78 §.
Pykälässä säädetään
konsolidoidun vakavaraisuuden hallinnasta. Pykälässä tarkoitettu velvollisuus
huolehtia konsolidoidun vakavaraisuuden hallinnasta koskee hallituksen
esityksen mukaan yksinomaan konsolidointiryhmän emoyritystä,
joka esityksessä ehdotetun 73 §:n mukaisesti voi
olla joko emoluottolaitos tai omistusyhteisö. Käytännössä voi
kuitenkin esiintyä konsernirakenteita, joissa konsolidointiryhmän emoyrityksenä oleva
omistusyhteisö käyttää konsernissa
ainoastaan omistajavaltaa mutta ei osallistu konsernin operatiivisen
toiminnan ohjaukseen. Tällaisissa tilanteissa on tarkoituksenmukaisempaa,
että pykälässä säädetty
vaatimus konsolidoidun vakavaraisuuden hallintaa koskevista riittävistä periaatteista
ja menettelytavoista koskee omistusyhteisön sijasta sitä omistusyhteisön
tytärluottolaitosta, joka 72 §:n 2 momentin mukaan
rinnastetaan emoluottolaitokseen.
Pykälän 2 ja 3 momenttia on edellä olevan vuoksi
muutettu siten, että mainittuja momentteja sovelletaan
joko konsolidointiryhmän emoyritykseen tai 72 §:n
2 momentissa tarkoitettuun, emoluottolaitokseen rinnastettavaan
omistusyhteisön tytärluottolaitokseen. Se, kumpaan
yritykseen momentteja sovelletaan kussakin konsolidointiryhmässä,
määräytyy 2 momentissa olevan yleisen
periaatteen mukaisesti, jonka mukaan momentissa tarkoitettujen periaatteiden
ja menettelytapojen on oltava riittävät suhteessa konsolidointiryhmän
rakenteeseen ja toiminnan luonteeseen.
79 §.
Pykälän 2—4 momenttiin lisätyillä viittauksilla
nämä momentit ulotetaan yhdenmukaisesti 78 §:ään
tehtyjen muutosten kanssa koskemaan emoyrityksen lisäksi
emoluottolaitokseen 72 §:n 2 momentin mukaan rinnastettavaa
tytärluottolaitosta.
81 ja 84 §.
Pykälien 5 ja 2 momenteissa säädetyt
ilmoitusvelvollisuudet on 78 §:n kohdalla mainituista syistä ulotettu
koskemaan emoyrityksen lisäksi emoluottolaitokseen 72 §:n
2 momentin mukaan rinnastettavaa luottolaitosta.
92 §.
Pykälän 1 momentissa on korjattu virheelliset
direktiiviviittaukset.
119 §.
Pykälässä säädetään
tuen myöntämisestä vakuusrahaston varoista.
Pykälän 1 momentissa ollut vaatimus, että pääomalainan
merkitsemiselle on pyydettävä Rahoitustarkastuksen
lupa, on poistettu. Tällainen vaatimus ei ole tarpeen, koska
momentissa tarkoitetun pääomalainan ehdoille on
45 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan joka tapauksessa haettava
Rahoitustarkastuksen hyväksyminen.
135 §.
Pykälän virheellinen numero on korjattu.
150 §.
Lain 82 §:ssä säädetään
velvollisuudesta julkistaa direktiivin edellyttämät
vakavaraisuustiedot pykälässä tarkemmin
säädetyllä tavalla. Mainittu pykälä koskee
kuitenkin pääsääntöisesti
ainoastaan konsolidointiryhmän emoyrityksen velvollisuutta
julkistaa konsolidoituja vakavaraisuustietoja. Tämän
vuoksi pykälään on lisätty vaatimus
vakavaraisuuslaskelman sisällyttämisestä toimintakertomukseen.
Vakavaraisuuslaskelmassa on annettava tiedot laissa tarkoitetuista
omien varojen määrästä ja vähimmäismäärästä.
160 §.
Luottolaitoksen rinnalle on lisätty sen omistusyhteisö,
joka myös kuuluu Rahoitustarkastuksen valvottaviin. Viittaus
osakeyhtiölakiin on muutettu vastaamaan uutta osakeyhtiölakia.
166 §.
Pykälään on lisätty viittaukset
eurooppaosuuskuntaan (HE 54/2006 vp — EV
99/2006 vp).
167 §.
Pykälän 2 momentissa on sama viittaus kahteen
kertaan, joten toinen viittaus on tarpeettomana poistettu.
168 §.
Pykälässä säädetään
luottolaitosrikoksesta. Sen 2 momenttia on muutettu niin, että se vastaa
rangaistussäännöksiltä edellytettävää täsmällisyyttä.
171 §.
Pykälässä säädetään
rangaistus luottolaitoksen selvitystilaa koskevien säännösten
rikkomisesta. Säännöstä on muutettu
vastaamaan rangaistussäännöksissä yleisesti
omaksuttua käytäntöä.
172 §.
Luottolaitoksen kirjanpitorikkomussäännökseen
on tehty rangaistusäännöksissä yleisesti
noudatettua käytäntöä vastaava
täsmennys.
177 §.
Pykälän 5 momentissa on korjattu virheellinen
artiklaviittaus.
178 §.
Pykälän 1 momentissa on korjattu virheellinen
artiklaviittaus. Lisäksi momenttiin on selvyyden vuoksi
lisätty momentissa mainitun artiklan 14 kappaletta vastaava
virke, jonka mukaan luottolaitokseen, johon sovelletaan momentissa
tarkoitettua siirtymäaikaa, ei sovelleta direktiivin 152
artiklan 14 kappaleessa mainittuja artikloja vastaavia tämän
lain säännöksiä. Kyseiset säännökset
koskevat vakavaraisuuden hallintaa ja sen valvontaa, lisäpääomavaatimusta sekä vakavaraisuustietojen
julkistamisvelvollisuutta.
179 §.
Pykälän 6 momentissa on korjattu virheellinen
viittaus.
185 §.
Lakiin on lisätty uusi vakuusrahastoja koskeva siirtymäsäännös.
Muutettaessa vakuusrahastosuojaa lailla 1229/1997 lakiin
otettiin siirtymäsäännökset,
joissa säädetään purettavaksi
päätettyjen vakuusrahastojen varojen jakamisesta.
Koska siirtymäsäännöksissä tarkoitettuja varoja
on edelleen jakamatta, siirtymäsäännökset
on tältä osin tarpeen säilyttää edelleen
voimassa.
2. Laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista
luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on täydennetty muutoslain säädöskokoelman
numero 642/2006.
1 §.
Pykälän 2 momenttiin on lisätty
uuden osakeyhtiölain säädöskokoelman
numero 624/2006.
4. Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista
annetun lain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on lisätty viittaus lakiin (HE
54/2006 vp — EV 99/2006
vp), jolla on muutettu 24 §:ää.
24 §.
Pykälään on lisätty eurooppaosuuskuntalain
johdosta uusi 4 ja 5 momentti voimassa olevaa liikepankeista ja
osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain 6 §:ää vastaavasti.
53 §.
Pykälässä on korjattu kirjoitusvirhe.
Siirtymäsäännös.
Lakiin tehdyistä muutoksista keskusyhteisölle
ja jäsenluottolaitoksille aiheutuvien hallinnollisten rasitteiden
vähentämiseksi lakiin on lisätty nykyisen
lain 61 §:ää vastaava siirtymäsäännös,
jonka mukaan keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen
on muutettava sääntönsä tai
yhtiöjärjestyksensä uusien säännösten mukaisiksi
viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta,
jollei niitä sitä ennen muusta syystä muuteta.
Ennen muutosten rekisteröintiä tämän
lain vastaisten sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen
sijasta noudatetaan tämän lain määräyksiä.
12. Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun
lain muuttamisesta
21 §.
Pykälän 1 momentista on poistettu virheellinen
viittaus ja 5 momenttiin on lisätty direktiivin numero
ja antopäivämäärä.
22 §.
Pykälän mukaiset asiakasriskejä koskevat rajoitukset
ovat samansisältöiset kuin luottolaitostoiminnasta
annettavassa laissa. Mainitun lain 92 §:n mukaan tarkemmat
säännökset asiakasriskejä koskevien
rajoitusten laskemisesta annetaan valtiovarainministeriön
asetuksella. Koska pykälässä tarkoitetut
asetuksen säännökset olisivat käytännössä samat
kuin mainitussa valtiovarainministeriön asetuksessa, momenttia on
muutettu siten, että myös momentissa tarkoitetut
tarkemmat säännökset voitaisiin antaa
valtiovarainministeriön asetuksella. Tällä tavoin vältetään
kahden samansisältöisen asetuksen antaminen. Lisäksi
momenttiin on lisätty nykyisen 22 §:n 4 momentin
4 kohdan mukainen periaate, jonka mukaan asiakasriskirajoitusten
ulkopuolelle saadaan jättää myös
saamiset sellaisilta ryhmittymän tytäryrityksiltä,
jotka ovat rahoitus- tai vakuutuslaitoksia.
14. Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta
6 §.
Pykälän 5 momenttia on täsmennetty
siten, että momentissa tarkoitetun, sijoituspalveluja tarjoavan
rahastoyhtiön vakavaraisuuteen sovelletaan kaikilta osin,
eikä pelkästään omien varojen
määrän osalta, samoja vaatimuksia kuin
sijoituspalveluyrityksiin.
Siirtymäsäännös.
Siirtymäsäännöksen 2 momenttiin
on lisätty viittaus luottolaitoslain 183 §:n
konsolidoitua vakavaraisuutta koskeviin vaatimuksiin, joita olisi,
kuten muitakin vakavaraisuusvaatimuksia, sovellettava sijoituspalveluja
tarjoaviin rahastoyhtiöihin samalla tavalla kuin sijoituspalveluyrityksiin.
15. Laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta
Johtolause.
Johtolauseeseen on lisätty muutoslain säädöskokoelmanumero
650/2006.
Siirtymäsäännös.
Siirtymäsäännöksen 2 momentissa
olevaan direktiiviviittaukseen on lisätty direktiivin numero
ja antopäivämäärä.
Samalla on korjattu virheelliset artiklaviittaukset.