Euroopan tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ja siihen sisältyvä tarkastuslausuma EU:n varainhoidosta muodostavat perustan vastuuvapausmenettelylle, jossa neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta EU:n parlamentti tekee poliittisen päätöksen siitä, onko komissio täyttänyt hyväksyttävästi velvollisuutensa talousarvion toteuttajana. 

Tilintarkastustuomioistuin antaa jälleen puhtaan tarkastuslausunnon EU:n varainhoitovuoden 2018 tilien luotettavuudesta, kuten se on antanut vuodesta 2007 lukien. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan vuoden 2018 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EU:n taloudellisesta tuloksesta ja sen varoista ja vastuista vuoden lopussa. Myös vuoden 2018 tulot olivat aiempien vuosien tapaan kokonaisuutena tarkasteltuna lailliset ja sääntöjenmukaiset. 

EU:n talousarviosta vuonna 2018 suoritetuista maksuista tilintarkastustuomioistuin antaa varauman sisältävän lausunnon. Maksujen arvioitu kokonaisvirhetaso (2,6 prosenttia) on hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna (2,4 prosenttia), ja se ylittää kahden prosentin olennaisuusrajan. Myönteistä on kuitenkin se, että pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna virhetasot ovat olleet laskussa. Vuonna 2016 kokonaisvirhetasoksi arvioitiin 3,1 prosenttia ja vuonna 2015 3,8 prosenttia. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan nyt noin puolessa tarkastetuista menoista virhetaso ei ollut olennainen. Tämä on perusteena tilintarkastustuomioistuimen lausunnolle, joka on kolmantena vuonna perättäin varauman sisältävä eli myönteisempi kuin aiempina vuosina annettu kielteinen lausunto maksujen sääntöjenmukaisuudesta. 

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset varainhoitovuodelta 2018 vahvistavat aikaisempina vuosina (2016 ja 2017) tehdyt havainnot siitä, että menojen korvaamisperuste vaikuttaa virheriskiin. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan havaitut virheet liittyvät enimmäkseen suurriskisiin menoihin, joissa on kyse siitä, että EU:n talousarviosta korvataan edunsaajille aiemmin aiheutuneita kuluja. Tämän tyyppiset menot muodostivat noin 51 prosenttia tarkastuksen perusjoukosta, ja niiden arvioitu virhetaso oli 4,5 prosenttia (vuonna 2017 3,7 prosenttia ja vuonna 2016 4,8 prosenttia). Korkeimmat virheriskit liittyivät tutkimushankkeisiin, koheesiopolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että komissio tehostaa riskien arviointiaan ja jatkaa toimenpiteitä kulujen korvaamiseen liittyvien menojen virhetason pienentämiseksi.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että virheiden määrä vaihtelee suuresti paitsi jäsenmaittain myös menoaloittain. Esimerkiksi taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ‑menoalan virhetasoksi tilintarkastustuomioistuin on arvioinut 5 % (vuonna 2017 3,0 %), kun taas kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky -menoalan virhetasoksi on arvioitu 2,0 % (vuonna 2017 4,2 %). Jotta tarkastusten tuloksellisuutta voitaisiin lisätä ja samalla vähentää tarkastustoiminnan hallinnollista taakkaa niissä maissa, joissa hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat, tulee tarkastuksia kohdentaa jatkossa painottaen virheriskejä ja virheiden syitä. Valiokunta korostaa myös jäsenmaiden omaa vastuuta komission kanssa yhteisesti hallinnoitujen virheiden ennaltaehkäisyssä ja valvontajärjestelmien kehittämisessä. Valiokunta pitää merkittävänä puutteena sitä, että joidenkin jäsenvaltioiden tarkastustoiminnan kyky havaita virheitä on heikko. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio -menoalan 220 tapahtuman tarkastuksissa 36 sellaista virhettä, jotka jäsenmaiden tarkastusviranomaiset olivat jo tarkastaneet. 

Valiokunta kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavan muutokseen, minkä seurauksena raportoituja virhetasoja ei voida pitää täysin vertailukelpoisina edellisvuosiin nähden. Tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut pyrkivänsä siirtymään kohti varmentavaa tarkastustapaa, jossa se tukeutuu enemmän muiden tarkastajien tekemään työhön. Samalla sääntöjenmukaisuuden tarkastuksesta ollaan siirtymässä kohti laadullisempaa tuloksellisuuden arviointia. Valiokunta pitää tärkeänä, että komissio seuraa tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavan muutosten vaikutuksia tarkasti. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston selvityksessä esitettyyn kantaan, jonka mukaan on tärkeää saada tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen avulla jatkossakin riippumaton, kattava ja mahdollisimman vertailukelpoinen kuva EU:n talousarvion toimeenpanosta ja varainhoidon tilasta. 

Valiokunta painottaa sitä, että EU:n varainhoitoa on parannettava edelleen kaikilla EU:n politiikka-aloilla ja tässä yhteydessä on huomioitava myös lainsäädännön ja hallinnoinnin yksinkertaistaminen ja valvonnan kustannustehokkuus. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan virheriski on suuri, kun menoihin sovellettavat säännöt ovat monimutkaisia. Tärkeää on myös kiinnittää enemmän huomiota varainkäytön tuloksellisuuteen. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan EU:n talousarvioon tällä hetkellä sovellettavat tuloksellisuusindikaattorit eivät aina anna oikeaa kuvaa siitä, miten poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa on tosiasiallisesti edistytty. Ohjelmissa käytetyt indikaattorit painottivat usein panoksia ja tuotoksia tulosten ja vaikutusten sijasta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös tapauksia, joissa indikaattorit olivat EU-rahoituksen vaikutusten kannalta lähes kokonaan epätarkoituksenmukaisia. Tavoitteiden osalta tilintarkastustuomioistuin toteaa, että monet niistä eivät olleet riittävän kunnianhimoisia. 

Valiokunta on erittäin huolestunut EU:n talousarvion maksamatta olevien maksusitoumusten jatkuvasta kasvusta, mikä lisää maksumäärärahoihin kohdistuvia paineita tulevina vuosina. Vuoden 2018 lopussa maksamattomien sitoumusten määrä oli 281 miljardia euroa (vuoden 2017 lopussa 267 miljardia euroa). Maksamatta olevien maksusitoumusten suuri määrä johtuu lähinnä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hitaasta täytäntöönpanosta, mutta myös sitoumusten ja maksujen vuosittaisesta erosta sekä EU:n talousarvion kasvusta. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston selvityksessä esitettyyn kantaan, jonka mukaan tilanteen tasapainottamiseksi olisi tarkennettava varojen vapauttamista koskevia sääntöjä ja tarkasteltava maksusitoumusmäärärahojen tasoa.