Perustelut

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2011 tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Euroopan unionin taloudellisesta asemasta ja varainhoitovuoden toimien tuloksista ja rahavirroista. Tulojen ja sitoumusten virhetaso ei ollut olennainen (olennaisuusraja on 2 %). Sen sijaan unionin maksujen virhetaso oli olennainen. EU:n koko talousarvion osalta maksujen arvioitu virhetaso oli 3,9 %, kun vastaavasti vuonna 2010 virhetaso oli 3,7 %.

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tarkastetuilla valvontajärjestelmillä kyetään varmistamaan tilien perustana olevien maksujen laillisuus ja asianmukaisuus osittain vaikuttavasti. Lukuun ottamatta kahta menoalaa (ulkoiset toimet ja hallinto) kaikkien erikseen arvioitujen menoalojen virhetaso oli olennainen.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden (13,9 mrd. euroa) osalta menojen virhetasoksi 7,7 %, ja virheiden esiintyvyys oli 57 % (riskialttein menoala). Samoin aluepolitiikan, energian ja liikenteen (34,8 mrd. euroa) virhetaso on pysynyt korkeana (6 %), ja virheiden esiintyvyys oli 59 %.

Tilintarkastustuomioistuin päätyy maksuja koskevilta osin kielteiseen lausumaan ja katsoo kuvattujen tekijöiden merkittävyyden perusteella, että varainhoitovuoden 2011 tilien perustana olevien maksujen virhetaso on olennainen.

Tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota Euroopan unionin talousarviosta tehtyjen maksamatta olevien sitoumusten määrään, joka on noussut yhteensä 207 mrd. euroon ja josta koheesiopolitiikan (rakennerahastot) osuus on 136 mrd. euroa. Määrä on huomattavasti suurempi kuin vastaavana ajankohtana edellisellä unionin ohjelmakaudella. Maksamatta olevien sitoumusten määrän kasvu johtuu unionin koheesiopolitiikan alaan kuuluvien ohjelmien käynnistymisen viivästymisestä ja toimeenpanon vaikeuksista jäsenvaltioissa. Sitoumusten kasvun ja suuren määrän taustalla ovat taloushallinnon ongelmat ja se, että unioni ja sen jäsenvaltiot eivät kykene hyödyntämään unionin rahoitusta tarkoitetulla tavalla. Kyseiset rahamäärät ovat suuria ja finanssipoliittisesti erittäin merkittäviä. Ne mahdollistaisivat osaltaan jäsenvaltioiden talouskasvua ja kilpailukykyä parantavat uudistukset.

Valiokunnan mielestä unionin taloudenhoidon heikkoa tasoa on parannettava ja talousarvion määrärahoja on käytettävä nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin, jolloin lisäarvoa ja hyötyä unionin toimista syntyy myös kansalaisten kannalta.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että julkisia hankintoja koskevien säännösten noudattamisessa havaitut puutteet ovat merkittävä virheiden syy monilla toimintalohkoilla ja etenkin aluepolitiikassa. Valiokunnan mielestä jäsenvaltioiden sitoutumista julkisia hankintoja koskevien säännösten noudattamiseen on parannettava ja samalla on huolehdittava hankintalainsäädännön selkeydestä ja yksinkertaisuudesta.

Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmia koskevien sääntöjen mukaan edunsaajien menoilmoituksiin on tietyissä tapauksissa liitettävä riippumattoman tilintarkastusyrityksen antama tarkastuslausunto. Tilintarkastustuomioistuimen tekemässä valvontajärjestelmien tarkastuksessa havaittiin virheitä 81 %:ssa sellaisia tarkastettuja hankkeita, joista oli annettu myönteinen tilintarkastajan lausunto. Valiokunta pitää tarkastuksen tulosta erikoisena ja erittäin huolestuttavana.

Suomea koskevat havainnot varainhoitovuodelta 2011 keskittyivät EU:n talousarvion menojen osalta maatalouden markkinatoimenpiteisiin ja suoraan tukeen sekä maaseudun kehittämiseen. Suomen kohdalla tilintarkastustuomioistuin on pitänyt maataloustukien ja maaseudun valvontajärjestelmiä vain osittain vaikuttavina. Lisäksi ilmeisen virheen käsite havaittiin liian laajaksi, jolloin se mahdollistaa virheen korjaamisen ilman sanktiota. Maaseutuvirasto on antanut ilmeisen virheen käsitteen soveltamisesta tarkentavan ohjeen heinäkuussa 2012. Myös viranomaisille kohdistuvassa koulutuksessa tullaan korostamaan ilmeisen virheen soveltamiseen liittyviä menettelyjä.

Valiokunta on aiemmassa lausunnossaan (TrVL 1/2012 vp — E 102/2011 vp) pitänyt erityisen tärkeänä osa-alueena maatalouden peltolohkokarttojen ja niiden mittausaineistojen ja mittaustapojen kehittämistä. Esimerkiksi peltojen pinta-alojen laskennassa sovellettavasta mittaustavasta johtuvat poikkeamat ja mittausvirheet ovat johtaneet maanviljelijöiden kannalta kohtuuttomiin seuraamuksiin sekä taloudellisiin menetyksiin ja takaisinperintöihin. Valiokunnan mielestä kysymys on myös hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisesta ja viranomaistoiminnan uskottavuudesta viljelijöiden kannalta. Valiokunta pitää edelleen välttämättömänä monimutkaisten ja vaikeaselkoisten unionin tuki- ja rahoitussääntöjen yksinkertaistamista.

Valiokunnan mielestä Suomen tulisi myös nykyistä enemmän hyödyntää Euroopan unionilta saatavan lisärahoituksen mahdollisuuksia äkillisten rakennemuutosten tukemisessa (näin myös K 17/2012 vp — TrVM 9/2012 vp). Globalisaatiorahastosta on myönnetty rahoitusta muissakin EU-maissa tapahtuneille vastaaville rakennemuutoksille. Valiokunta toteaa, että Suomen nettomaksuosuus EU:lle oli vuonna 2011 yhteensä 652 milj. euroa enemmän, kuin mitä Suomi sai maksuja unionilta

Valiokunta kiinnittää huomiota julkisen tilivelvollisuuden ja julkistalouden valvonnan ja tarkastuksen tarpeeseen ja välttämättömyyteen finanssikriisin seurauksena luoduissa uusissa rahoitusjärjestelyissä (esim. ERVV ja EVM). Julkista rahaa käytettäessä (suoraan tai välillisesti) tulee siihen sisältyä aina riittävä läpinäkyvyys, tilivelvollisuus ja julkinen valvonta.