Yleistä

Komissio ehdottaa yhdistelmälupadirektiiviin lukuisia muutoksia, joilla yksinkertaistetaan ja parannetaan EU:ssa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja suojelua. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa direktiiviehdotuksen tavoitteita ja pitää niitä tärkeinä ja tarkoituksenmukaisina.  

Euroopan väestö ikääntyy nopeasti ja Suomi on yksi väestöltään nopeimmin ikääntyviä EU-maita. Työperäinen maahanmuutto on todettu monimutkaiseksi, menettelyt tehottomiksi ja luvanhakijan oikeudet epäselviksi, mikä on omiaan vähentämään EU:n houkuttelevuutta työskentelyalueena verrattuna muihin vaihtoehtoisiin kohdealueisiin. Turvaamalla kolmannen maan kansalaisten yhdenvertaiset oikeudet jäsenmaiden kansalaisten kanssa ja kehittämällä laillisen maahanmuuton menettelyjä ja lupaprosesseja koko EU:n alueella turvataan osaltaan työvoiman saatavuutta.  

Ehdotetulla uudelleen laaditulla yhdistelmälupadirektiivillä pyritään sujuvoittamaan oleskelulupaprosessia myöntämällä yhdistetty työ- ja oleskelulupa kolmansien maiden kansalaisille. Tavoitteena on myös taata kolmansien maiden kansalaisille yhtenevät oikeudet jäsenvaltion kansalaisten kanssa.  

Valiokunta tähdentää ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaa sekä hyväksikäytön uhrien suojelua työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvissä uudistuksissa. Valiokunta huomauttaa, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi tarvitaan useita erilaisia toimia, joilla suojataan hyväksikäytölle alttiita työntekijöitä ja lisätään tietoisuutta työntekijän oikeuksista, velvollisuuksista sekä menettelyllisistä takeista.  

Komissio ehdottaa valtioneuvoston kirjelmän mukaan, että direktiivissä säädettäisiin työnantajan määritelmästä. Työnantajalla tarkoitettaisiin jatkossa mitä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, sisältäen vuokratyövoimatoimistot, jonka johdon ja/tai valvonnan alaisena työtä tehdään. Ehdotuksen mukaan määritelmä lisää oikeusvarmuutta ja vahvistaa kolmansien maiden kansalaisten työntekijöiden suojelua. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että ehdotus vaatii vielä tarkentamista ja sen tarkastelua, onko säännös tarpeellinen. 

Lähetetyt työntekijät on rajattu yhdistelmälupadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle siitä riippumatta, mihin maahan tällaisen työntekijän työnantaja on sijoittautunut. Ehdotuksen mukaan direktiiviä sovelletaan jatkossa sellaisiin lähetettyihin työntekijöihin, joiden työnantajat ovat sijoittautuneet muuhun kuin jäsenvaltioon. Valiokunta pitää tärkeänä, että direktiivin soveltamisala suhteessa EU:n ulkopuolelta alihankinnan tai työvoiman vuokrauksen puitteissa lähetettäviin työntekijöihin selvitetään vielä perusteellisesti. 

Oikeus vaihtaa työnantajaa

Yhdistelmälupadirektiivin 11 artiklan 1 kohdan a—d alakohdissa säädetään yhdistelmälupaan liittyvistä oikeuksista, joita ovat maahantulo ja oleskelu jäsenvaltiossa ja esteetön pääsy jäsenvaltioon, oikeus harjoittaa myönnetyn luvan mukaista työtä ja oikeus saada tietoa omista oikeuksistaan. Työntekijöiden suojelun parantamiseksi artiklaan ehdotetaan otettavaksi uudet 2—4 kohdat. 

Ehdotettujen uusien 2 ja 3 kohtien mukaan jäsenvaltioiden on jatkossa luvan voimassaoloaikana sallittava kolmannen maan kansalaisen vaihtaa työnantajaa. Tällaisessa tilanteessa jäsenvaltio voi kuitenkin edellyttää, että vaihtamisesta ilmoitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle ja työnantajan vaihtamiselle voidaan asettaa 30 päivän odotusaika työmarkkinatilanteen tarkastamista varten (saatavuusharkinta). 

Ehdotetun 11 artiklan 4 kohdan mukaan voimassa olevaa oleskelulupaa ei saa peruuttaa ainakaan kolmen kuukauden aikana siitä, kun oleskeluluvan haltija on jäänyt työttömäksi. Oleskelu tulee lisäksi tuon ajan jälkeen sallia vähintään siksi ajaksi, joka menee 3 kohdassa tarkoitetun saatavuusharkinnan tekemiseen.  

Mahdollisuus vaihtaa yhdistelmäluvan voimassaoloaikana työnantajaa ja uuden työpaikan hankkiminen työttömyyden kohdatessa ovat valiokunnan mielestä tärkeitä ja tarkoituksenmukaisia uudistuksia. Valiokunta toteaa, että ehdotetut uudistukset paitsi parantavat ulkomaalaisen henkilön asemaa mahdollisissa hyväksikäyttötilanteissa myös mahdollistavat nykyistä tehokkaammin jo maassa olevan henkilön työpanoksen hyödyntämisen henkilön koko laillisen oleskelun ajan.