Yleistä
Suomen talouden kasvun ennustetaan jatkuvan yli kahden prosentin vuosivauhdilla tulevina vuosina. Talouden nopea toipuminen ja vahvana jatkuva talouskasvu lisäävät työvoiman kysyntää. Työllisyyden nousun seurauksena myös yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyy. Kehyskauden loppuvuosina talouskasvun odotetaan jatkuvan hidastuen lähemmäs keskipitkän aikavälin kasvuvauhtia. Talouden ja väestörakenteen jo vuosia käynnissä ollut rakennemuutos ja erityisesti työikäisen väestön väheneminen vaikuttavat myös talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiin. Kaikki työllisyyttä parantavat ja käytettävissä olevan työvoiman määrää nostavat toimenpiteet ovat tärkeitä paitsi yksilöiden näkökulman myös julkisen talouden tasapainottamisen kannalta.
Valiokunnan näkemyksen mukaan panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, koulutukseen ja tki-toimintaan ovat kaikki investointeja tulevaisuuteen.
Vuonna 2020 työllisyysaste nousee valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 72,5 prosenttiin. Työllisyyden paraneminen voimistui vuodenvaihteen molemmin puolin, ja työllisyysasteen trendi on noussut jo 71 prosentin tuntumaan. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden alusta 90 000:lla.
Vuosien 2019—2022 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy menokehyksen puitteissa tehtyjä lisäpanostuksia kohdistuen etenkin työllisyyttä, eriarvoisuutta ja turvallisuutta koskeviin teemoihin. Työllisyyskokonaisuuden osalta määrärahalisäyksiä on kohdistettu mm. aktiivimallin toimeenpanoon sekä lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseen.
Tällä hetkellä ei ole vielä riittävää tilastotietoa sen arvioimiseksi, kuinka paljon aktiivimallin käyttöönotto on tosiasiallisesti lisännyt työnhakijoiden aktiivisuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että aktiivimallin tuloksia seurataan pitkäjänteisesti ja että tietopohjan täsmentyessä ryhdytään tarvittaessa lisätoimenpiteisiin.
Tulevaisuudessa tulee todennäköisesti toteutettavaksi suuria kokonaisuudistuksia, kuten sosiaaliturvaa ja perhevapaita koskevien järjestelmien uudistukset, joilla on myös merkittäviä työvoimapoliittisia vaikutuksia. Reaaliaikaisen tulorekisterin käyttöönotto vuonna 2019 luo tulevaisuudessa pohjan työtulojen ja sosiaalietuuksien yhteensovittamiselle, joka mahdollistaa myös nykyistä paremmin sellaisten järjestelyiden luomisen, joilla lyhytaikaisetkin työt tulevat houkuttelevammiksi.
Panostukset koulutukseen ja osaamiseen
Työntekijöiden saatavuuteen liittyvät ongelmat rajoittavat talouden kasvua. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää erilaisten työvoiman saatavuuteen ja työn tarjontaan liittyvien kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseen tähtääviä toimenpiteitä tärkeinä. Valiokunnan näkemyksen mukaan ratkaisevassa asemassa ovat sellaiset uudistukset, jotka lisäävät työnteon taloudellista houkuttelevuutta.
Työelämä on enenevässä määrin aiempaa pirstaleisempaa, ja työn murrokseen liittyy myös se, että muutokset ovat jatkuvia ja nopeatahtisia. Tulevaisuuden työelämä edellyttää uudenlaisia taitoja. Osaavan työvoiman riittävä saatavuus on haaste, johon tulee voida vastata esimerkiksi riittävillä uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksilla. Myös opiskelijoiden tukeminen opinnoissa jaksamisessa ja pyrkimys opintojen keskeyttämisprosenttien minimoimiseen edistävät työelämän tarpeisiin vastaamista.
Työvoiman osaamisen kehittämisen tulee olla keskeisimpiä työllisyyspolitiikan painopisteitä myös jatkossa. Osaamisen muuntamisen tarpeisiin on pystyttävä vastaamaan nykyistä ketterämmin. Tärkeää on myös riittävän nopea reagointi eri alueilla syntyviin erilaisiin työvoimatarpeisiin. Mainitut tavoitteet edellyttävät mm. eri hallinnonalojen viranomaisten tiivistä yhteistyötä ja mahdollisesti myös uudenlaisten ja innovatiivisten ratkaisujen hakemista.
Valiokunta suhtautuu myönteisesti työttömyysturvalain muuttamista koskevaan ehdotukseen työttömän omaehtoisesta opiskelusta työttömyysetuudella. Valiokunta toteaa kuitenkin, että uudistuksessa tarkoitettu opiskelu ei automaattisesti lisää suoritettujen opintojen määrää, mikäli koulutustarjonta ainoastaan jakaantuu nykyisestä poikkeavasti työttömyysetuudella tapahtuvan ja muun koulutuksen välillä. Lisäksi on mahdollista, että tätä uudistusta hyödyntävät erityisesti ne, joilla on jo aiemmin hankittu tutkinto. Valiokunta kantaakin tällä hetkellä erityistä huolta ilman ammatillista koulutusta olevien nuorten miesten työmarkkina-asemasta. Tämä syrjäytymisvaarassa olevan ryhmän osuus vaikuttaa kasvavan jatkuvasti. Asian korjaamiseksi tarvittaisiin toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla nuoria aikuisia voitaisiin tukea ammatillisen koulutuksen hankkimisessa ja oman paikan löytämisessä työelämässä. Valiokunnan näkemyksen mukaan esimerkiksi koulutussopimusten ja oppisopimuskoulutuksen aktiivista kehittämistä on jatkettava.
Työllisyysmäärärahojen käyttö
Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden 244 milj. euron määrärahassa vuodelle 2019 on otettu lisäyksenä huomioon aktiivimallin toimeenpanon edellyttämä 25 milj. euron lisäys ja 6 milj. euroa kotouttamiskoulutukseen. Lisäksi määrärahassa on otettu huomioon aiempina vuosina huomattavasti kasvaneiden siirtyvien määrärahojen johdosta 50 milj. euron kertaluonteinen vähennys.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkiset työvoima- ja yrityspalvelut -momentilta maksetaan merkittävä osa työvoimapolitiikan kustannuksista, kuten esimerkiksi palkkatukea, starttirahoja ja työvoimakoulutusta koskevia menoja. Palkkatukea voidaan nykyisin maksaa myös sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan kuuluvista työttömyysturvan määrärahoista.
Ns. kolmannelle sektorille maksettavaan palkkatukeen on vuoden 2018 talousarviossa asetettu 3 000 henkilön enimmäismäärä. Palkkatukea on haluttu kohdentaa erityisesti yrityksiin, koska niistä työllistytään paremmin avoimille työmarkkinoille kuin kolmannelta sektorilta. Yritykset ovat käyttäneet palkkatukea aiempaa enemmän, mutta osa niille varatuista palkkatukimäärärahoista on jäänyt käyttämättä. Valiokunta korostaa aiempien lausuntojensa mukaisesti järjestöjen palkkatukityön tärkeyttä kohdennettuna erityisesti sellaisille työttömille, joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille, ja toteaa edelleen, että yhdistysten ja säätiöiden osuus työllistämistukeen varatuista määrärahoista on pidettävä riittävänä.
Työsuojelun resurssit
Julkisen talouden suunnitelma ei sisällä erityistä mainintaa työsuojelun valvontaan varattavista resursseista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan henkilötyövuosikehykset ovat vuoden 2016 tason 431 htv:sta pudotettu 400 htv:een. Työn terveellisyyden ja turvallisuuden valvonnasta on jouduttu vähentämään suhteellisesti vielä enemmän resursseja. Harmaan talouden torjuntaan liittyvä työsuojeluviranomaiselle kuuluvan valvonnan hoitaminen on vaatinut työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen tarkoitettujen valvontaresurssien käyttöä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että työsuojeluviranomaiselle turvataan riittävät voimavarat siten, että määrärahoja on mahdollista kohdentaa myös työsuojeluvalvontatoiminnan kehittämiseen.
Alueelliset työllisyyskokeilut
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annettu laki (505/2017, myöhemmin kokeilulaki) on tullut voimaan 1.8.2017. Kokeilulain 4 §:n 1 momentti, jonka mukaan tiettyjen alueiden työ- ja elinkeinotoimistot ohjaavat työttömiä työnhakijoita kunnan asiakkaaksi, on voimassa 30.9.2018 saakka. Muilta osin kokeilulaki on voimassa 31.12.2018 saakka.
Valiokunta on jo kokeilulakiehdotusta käsitellessään pitänyt lain voimassaoloajan lyhyyttä sekä kokeilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen että kokeilun vaikuttavuuden arvioinnin kannalta ongelmallisena. Valiokunta katsoo edelleen, että maakuntauudistuksen täysimääräistä toteutumista edeltävän siirtymäkauden aikana tarvitaan kokeilusta saatavia kokemuksia ja näkemyksiä erityisesti kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Kokeilulain voimassaoloajan jatkaminen olisi perusteltua myös tarkoituksenmukaisuussyistä, jotta asiakkaiden ja henkilöstön ei tarvitsisi siirtyä kokeilun piiristä pois yhden vuoden ajaksi ennen siirtymistä maakuntahallinnon organisaation piiriin. Näillä perusteilla työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää kokeilukauden jatkamista ja riittävien määrärahojen varaamista sellaisiin kokeiluihin, jotka ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja jotka tukevat tulevia uudistushankkeita. (Valiokunnan kannanottoesitys)
Sukupuolivaikutusten arviointi
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on useissa julkisen talouden suunnitelmista ja valtion talousarvioista antamissaan lausunnoissa kiinnittänyt huomiota esitysten ja selontekojen puutteellisiin sukupuolivaikutusten arviointeihin (ks. esim. TyVL 2/2017 vp, TyVL 3/2016 vp, TyVL 2/2015 vp, TyVL 3/2014 vp ja TyVL 9/2014 vp) ja edellyttänyt sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten selvittämistä ja huomioon ottamista.
Valiokunta on aiemmissa julkisen talouden suunnitelmista antamissaan lausunnoissa katsonut, että sukupuolivaikutusten arviointi on ollut keskeinen työkalu sukupuolten tasa-arvon edistämisessä Suomen valtionhallinnon päätöksenteossa. Valiokunta on huomauttanut, että päätöksiä tulee aina tarkastella siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat naisiin, miehiin ja tasa-arvoon eri elämän osa-alueilla ja miten naisten ja miesten keskinäiset erot ja niihin liittyvät tasa-arvo-ongelmat tulee ottaa huomioon. Vaikutusten arviointi tulee tehdä jo päätöksiä valmisteltaessa, jotta voidaan varmistua, ettei yhteiskunnallinen päätöksenteko heikennä sukupuolten tasa-arvoa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019—2022 ei edelleenkään mainita eri sukupuolia tai sukupuolten tasa-arvoa, vaikka valiokunta on huomauttanut asiasta jo lukuisia kertoja.
Valiokunta on edellisten julkisen talouden suunnitelmien käsittelyn yhteydessä ehdottanut harkittavaksi, että talousarvioon ja mahdollisesti myös julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetään erillinen tasa-arvoliite samaan tapaan kuin Ruotsissa tehdään tulo- ja menoarvion yhteydessä. Valiokunta toistaa tältä osin aikaisemmin esittämänsä.