Perustelut
Työhön palaaminen työkyvyttömyyseläkkeeltä
Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa
painotetaan erityisesti vammaisten henkilöiden yhteiskuntaan
ja työelämään osallistumisen tukemista.
Työ on hallitusohjelman mukaan paras keino syrjäytymisen
ehkäisemisessä ja köyhyyden torjumisessa.
Vammaisten henkilöiden työelämään
osallistuminen on tärkeää ja tarpeellista
myös työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Suomessa on tällä hetkellä työeläkelakien mukaisella
täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä noin
172 400 henkilöä, joista 16 500
henkilöä on osatyökyvyttömyyseläkkeellä.
Vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavista
5 prosenttia teki ansiotyötä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olijoista ansiotyötä teki
runsas kaksi kolmannesta, ja heistä valtaosalla työ oli
säännöllistä. Niistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista,
jotka eivät ole töissä, arvioidaan runsaan
32 000 henkilön haluavan ja pystyvän
työhön ainakin jonkin verran.
Työeläkelakien ja kansaneläkelakien
mukaisten työkyvyttömyyseläkkeiden tarkoituksena
on turvata henkilön toimeentulo silloin, kun hän
ei terveydentilansa vuoksi kykene omalla työllään ansaitsemaan
toimeentuloaan. Tämän vuoksi työkyvyttömyyseläkettä koskevissa
laeissa on työntekoa rajoittavia säännöksiä,
joiden ylittyessä työnteko ja siitä saadut
työansiot vaikuttavat henkilölle myönnettyyn
työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että nykyiset
työkyvyttömyyseläkkeiden työntekoa
rajoittavat säännökset vaikeuttavat huomattavasti työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
työllistymistä. Työeläkelakien
säännökset työansioiden 40 prosentin
ja 60 prosentin enimmäisansaintarajoista estävät
erityisesti sellaisten henkilöiden työllistymistä,
joiden työkyvyttömyyseläke ja sen perusteena
oleva vakiintunut keskiansio on pieni. Työhönpaluun
esteenä voi olla myös se, että työeläkelakien
mukaan eläkkeen lepäämään jättäminen
ei ole mahdollista. Kansaneläkelain mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön
hakeutumista rajoittaa erityisesti se, etteivät
kansaneläkelain työkyvyttömyyseläkkeen
lepäämäänjättämissäännökset
koske kuntoutustuella eikä työeläketulolla
vähennetyllä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia
henkilöitä. Myös eläkkeensaajan
asumistuen menettäminen eläkkeen lepäämässäolon
ajalta vähentää työhön
hakeutumista.
Työhönpaluun edistäminen
600 euron ansaintaraja
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työkyvyttömyyseläkettä saavat
voivat ansaita eläkkeensä rinnalla ainakin 600
euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa heidän
eläkkeeseensä. Tämä ehdotettu
600 euron ansaintaraja koskee sekä työeläkelakien
että kansaneläkelain mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä.
Ansaintarajaa ei sidota indeksiin, koska erityislaki on voimassa neljän
vuoden määräajan.
Kansaneläkelaitoksen täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavilla
henkilöillä on vuodesta 1999 saakka ollut oikeus
ansaita 588,66 euroa kuukaudessa ilman, että työtulo
vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen.
Säännöksen tarkoituksena on luoda eläkkeellä oleville
mahdollisuus kohentaa toimeentuloaan eläkkeen lisäksi ansaittavalla
työtulolla. Säädettyä tulorajaa
ei ole sidottu indeksiin, eikä se sen vuoksi ole seurannut
yleistä palkkojen ansiokehitystä. Jos säädettyyn
ansaintarajaan tehtäisiin indeksikorotus, se nostaisi ansiorajan
noin 700 euroon kuukaudessa. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että ilman indeksitarkistusta ehdotettu ansaintaraja
korottaisi kansaneläkelain mukaisella täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan
ansaintarajaa nykyisestä vain noin 11 euroa kuukaudessa,
ja toteaa, että ehdotettua korkeampi ansaintaraja kannustaisi
tehokkaammin työntekoon.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
ansaintarajan nostamisella 600 euroon pyritään
hallituksen esityksen mukaan edistämään
eläkkeellä olevien työllistymistä.
Valiokunta huomauttaa, että ehdotettu 600 euron kuukausiansaintaraja
saattaa kuitenkin joissakin tapauksissa tosiasiallisesti päinvastoin
vaikeuttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
työllistymistä. Tämä johtuu siitä,
että nykyisellä työehtosopimusten mukaisella
vähimmäispalkkatasolla päästään
jo noin 17—20 viikkotyötunnilla työansioon,
joka ylittää ehdotetun 600 euron ansaintarajan.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä on
johtanut jo nykyisillä työkyvyttömyyseläkkeitä koskevilla
ansaintarajoilla tilanteisiin, joissa eläkkeellä oleva
työntekijä on joutunut lyhentämään
työaikaansa tai kieltäytymään
sovituista palkan yleiskorotuksista. Työnantajan kannalta työtuntien
vähentäminen saattaa johtaa lisähenkilöstön
rekrytointitarpeeseen, mikä taas saattaa johtaa lyhyttä työpäivää tekevän
työkyvyttömyyseläkkeellä olevan
henkilön työsuhteen päättymiseen.
Valiokunta toteaa, että tällaisten tilanneiden
syntyminen saattaa entisestään vaikeuttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
työhönpaluuta, ja esittää, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta harkitsee ansaintarajan nostamista 700 euroon
kuukaudessa.
Eläkkeen lepäämään
jättäminen
Ehdotetun lain mukaan työkyvyttömyyseläkkeen
maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään
vähintään kolmen kuukauden ja enintään
kahden vuoden ajaksi, jos työkyvyttömyyseläkkeellä olevan
ansiot ylittävät säädetyn 600 euron
kuukausirajan. Lepäämään jätetty
eläke on oikeus saada takaisin säädetyn
kahden vuoden puitteissa ilman työkyvyn uudelleen arviointia,
kun henkilön ansiot vähenevät enintään
600 euron ansaintarajan suuruisiksi. Myös määräajaksi
myönnetty työkyvyttömyyseläke
on mahdollista jättää lepäämään.
Lepäämäänjättämiskertoja
ei ole rajoitettu, mutta eläkkeen voi saada uudelleen lepäämään
vain, jos henkilön työkyvyttömyyseläke
on ollut lepäämäänjättämiskertojen
välillä maksussa vähintään
kolme kuukautta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
pitää hyvänä hallituksen ehdotusta
siitä, että eläkkeen lepäämään
jättäminen ulotetaan koskemaan myös työeläkelakien
mukaisia eläkkeitä. Valiokunta kuitenkin huomauttaa,
että ehdotettu kahden vuoden lepäämäänjättämisaika
voi olla liian lyhyt erityisesti mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeellä
olevien
henkilöiden työllistymisen edistämisessä.
Turvallinen ja pitkäaikainen siirtymisvaihe eläkkeeltä työhön
on mielenterveyskuntoutujien työllistymisen kannalta ensiarvoisen
tärkeää. Epävarmuus eläkkeeseen
perustuvan toimeentulon jatkumisesta kahden vuoden työskentelyn
jälkeen heikentää terveydentilaa ja vaikeuttaa
työllistymistä entisestään.
Kahden vuoden siirtymisaika voi olla liian lyhyt myös muista
syistä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville.
Työkyvyttömyyden vuoksi työelämän
ulkopuolella olleelle ei edes kahden vuoden säännöllinen
työssäolo aina anna varmuutta työssä jaksamisesta,
mikä saattaa johtaa siihen, että eläkkeensä lepäämään
siirtänyt saattaa onnistuneenkin kahden vuoden työskentelyn
jälkeen pysyvän työllistymisen sijasta
siirtyä takaisin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Ehdotetussa laissa työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämiskertoja
ei ole rajattu, vaan työkyvyttömyyseläkkeelle
palannut voi jättää eläkkeensä uudelleen
lepäämään. Eläkkeen
lepäämään jättäminen
uudelleen edellyttää kuitenkin, että työkyvyttömyyseläkettä maksetaan
välillä vähintään kolmen
kuukauden ajalta. Tämä pakollinen kolmen kuukauden
eläkkeelläolo voi valiokunnan saaman selvityksen
mukaan johtaa tilanteisiin, joissa onnistunut työsuhde
joudutaan väliaikaisesti keskeyttämään
kolmeksi kuukaudeksi, koska työeläkettä saava
henkilö ei kahden vuoden työssäolon perusteella
uskalla luopua hänelle myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Työsuhteen katkaiseminen kolmen kuukauden ajaksi ei valiokunnan
käsityksen mukaan tällaisissa tapauksissa ole
työllistymistavoitteiden saavuttamisen kannalta mielekästä,
ja valiokunta katsookin, että eläkkeensaajan pyynnöstä eläkkeen
lepäämistä tulisi näissä tapauksissa
voida jatkaa ilman pakollista eläkejaksoa. Ennen päätöstä eläkkeen
jättämisestä uudelleen lepäämään
työkyvyttömyyseläkettä saavan
tilanne tulisi tarkistaa yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Pysyvän työllistymisen ja työelämään kiinnittymisen
kannalta neljän vuoden yhtäjaksoista eläkkeen
lepäämässäoloa voidaan pitää riittävänä.
Valiokunta esittää, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta harkitsee pakollisen kolmen kuukauden eläkejakson
tarpeellisuutta.
Työvoimapalvelut työkyvyttömyyseläkettä saavan
työllistymisen tukena
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että työttömyyseläkkeensä lepäämään
jättäneellä on nykyisen lainsäädännön
perusteella oikeus saada työvoimahallinnon palveluja työllistymisen
tukemiseksi. Työttömyysturvajärjestelmässä henkilöä ei
pidetä työkyvyttömänä sinä aikana,
kun hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on
lepäämässä. Työkyvyttömyyseläkettä saavien mahdollisuudesta
saada työvoimahallinnon palveluja työllistymisen
tukemiseksi hallituksen esityksessä ei arvioida. Valiokunta
pitää tätä puutteena ja toteaa,
että hallituksen esityksessä olisi tullut tarkemmin
arvioida työkyvyttömyyseläkettä saavien
ja eläkkeensä lepäämään
jättäneiden henkilöiden mahdollisuuksia
ja oikeuksia saada työvoimahallinnon palveluita.
Työkyvyttömyyseläkkeen saaja, joka
pyrkii takaisin työelämään ja
hakee töitä TE-toimistossa, kirjataan työnhakijaksi.
Henkilön mahdollisella työkyvyttömyydellä ei
siten ole merkitystä tutkittaessa työnhakijaksi
rekisteröitymisen edellytyksiä. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkettä saavan
henkilön kirjaaminen työttömäksi työnhakijaksi
edellyttää, että TE-toimisto arvioi henkilön
työkykyiseksi ja että henkilön työllistymistä voidaan
tukea tuloksellisesti julkisella työvoimapalvelulla. Työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään
jättänyttä ei pidetä työkyvyttömänä,
joten hänet voidaan kirjata työttömäksi
työnhakijaksi ilman erillistä arviointia. Työttömänä työnhakijana
työkyvyttömyyseläkettä saavat
ja eläkkeensä lepäämään
jättäneet ovat oikeutettuja palkkatukeen ja muihin
työllistymistä edistäviin toimiin.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja sitä koskevan
ohjeistuksen perusteella eläkkeen lepäämään
jättäneellä on oikeus palkkatukeen ja muihin
työllistymistä edistäviin toimiin. Lain
7 luvun 3 §:n mukaan palkkatukea ei kuitenkaan voida
myöntää, jos työsuhde, jota
varten tuki on tarkoitettu, on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on
tehty päätös. Käytännössä tämä saattaa
estää eläkkeen lepäämään
jättäneen henkilön työllistämisen
palkkatuettuun työhön, koska henkilö ei
voi jättää eläkettään
lepäämään, ennen kuin hänellä on
työtuloja ja hän on työsuhteessa.
Eläkkeen lepäämään
jättäminen voi muodostua merkittäväksi
työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
työllistymisen keinoksi, jos lepäämään jättämisjärjestelyyn
saadaan joustavasti liitetyksi palkkatuki, jolla madalletaan eläkkeeltä työhön
siirtyvän rekrytointikynnystä. Palkkatuki tulisi
olla mahdollista myöntää jo eläkkeen
voimassaolon aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että palkkatukea
koskevia säännöksiä selkiytetään
ja tarvittaessa muutetaan tältä osin siten, että työkyvyttömyyseläkettä saavien
ja eläkkeensä lepäämään
jättäneiden työllistämistä voidaan
edistää käyttämällä heidän
työllistämiseensä joustavasti myös
palkkatuettua työtä.
Lain vaikutusten seuranta
Ehdotetusta erillislaista huolimatta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
työllistyminen saattaa Suomen poikkeuksellisen huonosta
taloudellisesta tilanteesta johtuvan työttömyyden
kasvun vuoksi olla vaikeaa. On vaarana, että neljän
vuoden aikana lain vaikuttavuudesta ei tämän vuoksi
saada riittävästi tietoa, jonka perusteella pystyttäisiin
arvioimaan toistaiseksi voimassa olevan lain säätämisen
tarpeellisuus. Valiokunta pitääkin tärkeänä,
että poikkeuksellinen taloudellinen tilanne otetaan huomioon
harkittaessa toistaiseksi voimassa olevan lain tarpeellisuutta.
Lisäksi valiokunta katsoo, että tarvittaessa tulee harkita
määräaikaisen lain voimassaolon jatkamista
neljän vuoden jälkeen.
Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
henkilöiden mahdollisuuksia osallistua työkykynsä mukaan työelämään
ja luoda nykyistä paremmat mahdollisuudet satunnaisten
ja lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta pitää hallituksen esityksen
tavoitteita ja esitettyjä toimenpiteitä merkittävinä ja
oikeansuuntaisina. Valiokunta kuitenkin toteaa, että esitetyt
toimenpiteet eivät yksinään ole riittäviä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
työhönpaluun edistämisessä,
ja katsoo, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
työllistymisen edistämiseksi tulee edelleen harkita
myös muita toimia.