Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 2007 hyväksymän kalastusalan työtä koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on turvata kalastusalan tasapuoliset toimintaedellytykset ja varmistaa kalastajille asianmukaiset työ- ja elinolot. Sopimuksen taustalla on ILOn helmikuussa 2006 hyväksytty merityötä koskeva yleissopimus, jonka ulkopuolelle rajattiin kalastusalan työ.

Yleissopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin kalastajiin, myös itsenäisinä yrittäjinä toimiviin kalastajiin, ja kalastusaluksiin, jotka harjoittavat kaupallista kalastusta. Sopimusta on sovellettava kokonaisuudessaan vähintään 24 metriä pitkiin kalastusaluksiin, jotka viipyvät pyyntimatkalla kauemmin kuin seitsemän päivää. Sääntelyn ulkopuolelle voidaan kansallisesti sulkea kalastusaluksia ja kalastajaryhmiä, jotka ovat sopimuksen soveltamisen kannalta ongelmallisia. Sopimuksella on merkitystä erityisesti niissä maissa, joissa on suuria kalastusaluksia, joilla on paljon työsuhteisia kalastajia ja jotka viipyvät kalastusalueilla pitkään.

Kalastus on maatalouden ja rakennus- ja kaivostyön ohella yksi maailman vaarallisimmista ammateista. Arvioiden mukaan kalastajia on maailmassa noin 41 miljoonaa, joista 93 prosenttia toimii kehitysmaissa. Kalastustyön vaarallisuuden vuoksi kalastusalan työtä koskeva yleismaailmallinen yhteistyö ja sopimustoiminta ovat erittäin tärkeitä. Kalastajat erityisesti kehitysmaissa tarvitsevat erityistä suojaa, ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn hyväksymät sopimukset ovat merkittäviä pyrittäessä luomaan kalastusalalle yleismaailmalliset vähimmäissäännöt, joita tulee noudattaa kaikilla aluksilla ja kaikkialla maailmassa. Valiokunta pitää yleissopimuksen kansainvälistä voimaansaattamista kalastusalan toimintaedellytysten ja kalastajien vähimmäistyöehtojen turvaamisen kannalta tärkeänä.

Suomessa on arviolta 2 500 kalastajaa, joista noin 1 000 henkilöä harjoittaa kalastusta päätoimisina ammatinharjoittajina. Työsuhteisia kalastajia arvioidaan olevan noin 20—100. Kalastusaluksia meri- ja sisävesillä on yhteensä 3500. Suurin osa on pieniä aluksia, joiden kalastusmatkat ovat lyhytkestoisia ja joilla kalastetaan omistajavoimin. Vuonna 2007 rekisterissä oli ainoastaan 16 vähintään 24 metrin mittaista kalastusalusta.

Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin kaupallista kalastusta harjoittaviin kalastajiin, myös itsenäisiin ammatinharjoittajiin. Sopimuksen sääntelyn ulkopuolelle voidaan kuitenkin jättää erikseen määriteltyjä kalastaja- ja kalastusalusryhmiä, jos sopimuksen soveltaminen näihin ryhmiin on ongelmallista. Suomen kalastuselinkeinon erityispiirteiden vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto selvittää ennen sopimuksen ratifioimista missä määrin itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat kalastajat olisi mahdollista sulkea sopimuksen määräysten ulkopuolelle.

Hallituksen esityksen mukaan Suomen lainsäädäntö on pääosin yleissopimuksen vaatimusten mukainen. Sopimuksen hyväksyminen edellyttää kuitenkin muutoksia ja tarkennuksia erityisesti laivatyötä ja työsuojelua koskeviin säännöksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin lainsäädännöllisten ja käytännöllisten esteiden poistamiseksi, niin että yleissopimus voidaan ratifioida mahdollisimman pian.