Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen syksyllä 2011 tekemään raamisopimukseen, jossa esitettiin työsuojelulainsäädäntöä täsmennettävän siten, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työntekijän työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen.

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on selvitettävä työstä, työtilasta ja muusta työympäristöstä sekä työolosuhteista työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat haitat ja vaarat sekä arvioitava niiden vaikutusta työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa tässä riskiarvioinnissa otetaan huomioon myös työajat. Työajat tulee ymmärtää laajasti, jolloin työ- ja lepoaikoihin liittyvien seikkojen lisäksi otetaan huomioon työntekijän tosiasiallinen työhön sidottuna oleva aika.

Valiokunta pitää työaikoihin liittyvien haittojen ja vaarojen selvittämistä ja arviointia sekä siihen liittyvää työaikakuormituksen vähentämistä erittäin tärkeinä ja tarpeellisina keinoina työterveyden ja -turvallisuuden parantamisessa. Valiokunta huomauttaa, että huonosta työaikojen hallinnasta aiheutuvat terveydelliset haitat ja tapaturmat muodostavat väestötasolla merkittävän kustannusten lisän ja pahimmassa tapauksessa ennenaikaisia eläköitymisiä. Ottamalla entistä paremmin huomioon työajoista johtuva kuormittuminen voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja tapaturmia sekä edistää työntekijän työssä jaksamista läpi työuran.

Työaikakuormitus

Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet merkittävästi kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, ja yhä useammat työntekijät altistuvat poikkeaville työajoille. Työtä tehdään epäsäännöllisinä työaikoina, ja viikonloppu-, ilta- ja yötöiden määrä on kasvanut. Erityisesti asiantuntijatehtävissä uusi teknologia mahdollistaa sen, että työn tekeminen ei ole sidoksissa yhteen paikkaan, vaan työtä voi tehdä kotona, työmatkoilla ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Työnantaja saattaakin edellyttää työntekijältä jatkuvaa tavoitettavissa oloa. Ns. harmaan ylityön tekeminen on yleistynyt, kun normaalin työajan ulkopuolella tehtävää työtä ei kirjata ja työajan seuranta on puutteellista tai sitä ei ole ollenkaan.

Työelämän muutos on lisännyt työhön sidoksissa olon kokonaisaikaa. Tämä aiheuttaa kuormittumista, jonka seuraukset ovat tutkitusti haitallisia. Tapaturmariski kasvaa, muistihäiriöt ja unihäiriöt lisääntyvät. Työn tuottavuus laskee, ja luova ote katoaa. Ääritapauksessa pitkään jatkuvasta työaikakuormituksesta on seurauksena työkyvyn menetys ja sitä seuraava ennenaikainen eläköityminen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että tosiasiallinen työhön sidoksissa olo huomioidaan työaikojen riskikartoituksessa ja että sen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia työntekijän työkykyyn vähennetään tehokkaasti.

Työaikaratkaisut

Myös vuorotyö aiheuttaa terveyshaittoja, kuten väsymystä ja unihäiriöitä, sekä lisää nykykäsityksen mukaan riskiä sairastua moniin eri sairauksiin, kuten syöpään ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Työtapaturmien ja onnettomuuksien riski kasvaa. Työntekijän vireys ja suoriutuminen heikkenevät erityisesti aikaisten aamuvuorojen sekä yövuorojen aikana ja tilanteissa, joissa ei ole ollut mahdollisuutta riittävään lepoon esimerkiksi sijastamisesta johtuvien tuplavuorojen vuoksi ennen seuraavaa työvuoroa. Palautumista edistävät tai sitä haittaavat tekijät ovat kuormittumisen kannalta siten yhtä merkittäviä kuin itse työvuoron tai työviikon pituus.

Tutkimusten mukaan hyvillä työaikaratkaisuilla voidaan merkittävästi parantaa ja turvata työntekijöiden terveyttä ja työturvallisuutta ja vähentää riskejä. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudella työaikoihin on todettu olevan yhteys parempana koettuun terveydentilaan ja vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Stressioireita on selvästi vähemmän silloin, kun on yksilöllisen jouston mahdollisuus ja työaikoihin voi itse vaikuttaa.

Työterveyslaitos on kehittänyt työaikaratkaisuja ja työajoista johtuvien haitta- ja vaaratekijöiden arviointia varten sekä yrityksille että julkisille sektorille soveltuvia menetelmiä, jotka ovat työpaikoilla vapaasti hyödynnettävissä. Onnistuneita ja hyviksi todettuja henkilökohtaista jaksamista edistäviä työaikaratkaisuja ovat mm. julkisissa organisaatioissa käytössä olevat vuoroergonomia- ja työaika-autonomiatoimintamallit, palvelusektorin työaikapankit ja teollisuuden piirissä kiertävät vuorojärjestelmät. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyviä työaikaratkaisuja ja malleja otetaan työpaikoilla laajasti käyttöön.

Yksilölliset ratkaisut

Työaikojen vaikutukset terveyteen ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevat elämäntilanteen mukaan, minkä vuoksi työajoista aiheutuvia haittoja tulee ehkäistä myös yksilöllisillä ratkaisuilla. Yksittäisen työntekijän kohdalla tämä saattaa edellyttää työajan lyhentämistä, sen sijoittamista sopivampaan ajankohtaan tai työn keventämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että yksilöllisten ratkaisujen löytämiseksi ja toisaalta työntekijöiden tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi työpaikalla pyritään yhdessä sovittaviin pelisääntöihin niin, että yksittäisen työntekijän työajoista ja niiden järjestelyistä ei aiheudu ristiriitoja eikä ylimääräistä kuormitusta.