1  Ehdotuksen tausta ja tavoite

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (jäljempänä Iso-Britannia) toimitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 ilmoituksen aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista. Tästä käynnistyi eroneuvotteluille 50 artiklassa annettu kahden vuoden määräaika. Perussopimuksia ei enää sovelleta Isoon-Britanniaan 30 päivästä maaliskuuta 2019 alkaen, mikäli vähintään vuoden 2020 loppuun ulottuvan siirtymäkauden varmistava erosopimus ei tule tuolloin voimaan, tai mikäli Eurooppa-neuvosto ei päätä yhdessä Ison-Britannian kanssa yksimielisesti pidentää kyseistä kahden vuoden määräaikaa. Nyt ehdotettua asetustakin sovellettaisiin vain sopimuksettoman eron tilanteessa. 

Komission linjana on, että kaikissa EU:n toimissa, joilla varaudutaan sopimuksettomaan eroon, on samat yhteiset perusperiaatteet. Varautumistoimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on EU:n ja sen jäsenvaltioiden intressien turvaaminen, ja vain vakavimpien häiriöiden minimointi. Kyse on siis välttämättömistä ja määräaikaisista EU:n yksipuolisista toimenpiteistä, jotka toimisivat siltana pahimman yli. EU:n yleisenä lähtökohtana on, että sopimuksettoman eron toimenpiteet eivät voi vastata Ison-Britannian EU-jäsenyyden aikaista nykytilaa eivätkä ne voi korvata erosopimusta tai EU:n ja UK:n tulevaa suhdetta koskevia sopimuksia ja järjestelyjä. 

Euroopan komissio antoi rautatieliikenteen varautumista koskevan asetusehdotuksen 12 päivänä helmikuuta 2019 ja se täydentää aikaisempaa 19 päivänä joulukuuta 2018 annettua lainsäädäntöpakettia, jolla varaudutaan Ison-Britannian sopimuksettomaan eroon Euroopan unionista. Jos Iso-Britannia eroaa ilman erosopimusta, tällä on vaikutusta EU:n ja Ison-Britannian välillä kansainvälistä rautatieliikennettä varten rataverkon haltijoille myönnettyjen turvallisuuslupien voimassaoloon. Siksi ehdotuksessa esitetään, että myönnetyt turvallisuusluvat pysyisivät voimassa kolmen kuukauden ajan asetuksen voimaantulosta. 

2  Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Ehdotuksen mukaisella asetuksella pyritään turvaamaan EU:n ja Ison-Britannian välinen kansainvälinen rautatieliikenne ja se, että rataverkon haltijoille EU:n ja Ison-Britannian välisellä rataverkolla myönnetyt turvallisuusluvat ovat voimassa siirtymäajan. Tämä siirtymäaika kestäisi kolme kuukautta asetuksen voimaantulosta. Tänä aikana Ison-Britannian ja sen EU:n jäsenvaltion (Ranskan ja Irlannin), jonka rataverkolla on yhteys Iso-Britannian rataverkolle pitäisi neuvotella kahdenvälinen sopimus Ison-Britannian ja EU:n jäsenvaltion välisen kansainvälisen liikenteen edellyttämistä rataverkon hallintaa koskevista järjestelyistä. Näihin Iso-Britannian ja EU:n jäsenvaltion sopimiin kahdenvälisiin sopimusjärjestelyihin sovelletaan rataverkon haltijan turvallisuuslupavaatimusten osalta yhteisön rautateiden turvallisuudesta annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien (2004/49/EY ja (EU) 2016/798) mukaisia velvoitteita, jäljempänä rautatieturvallisuusdirektiivi. Siltä osin kuin Ison-Britannian rataverkkoa käytetään EU:n jäsenvaltioon ulottuvan kansainvälisen rautatieliikenteen harjoittamiseen, rataverkolla on noudatettava rautatieturvallisuusdirektiivin vaatimuksia ja sen nojalla annettuja turvallisuusstandardeja. Näin käytännössä Ison-Britannian rataverkon haltijalta edellytettäisiin jatkossakin turvallisuuslupaa, jos rataverkkoa käytetään EU:n jäsenvaltioon ulottuvan kansainvälisen rautatieliikenteen harjoittamiseen. 

Ehdotuksen mukainen asetus edellyttäisi myös jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten (kansalliset turvallisuusviranomaiset) yhteistyötä Ison-Britannian toimivaltaisten viranomaisten kanssa asetuksen soveltamista varten. Lisäksi asetuksen soveltamisessa avustaa komissiota rautatieturvallisuusdirektiivin 51 artiklassa tarkoitettu komitea (ns. rautatieturvallisuus- ja yhteentoimivuuskomitea, RISC). 

3  Ehdotusten oikeusperusta sekä suhde toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 91 artiklan 1 kohta. Ehdotukseen sovellettaisiin SEUT 294 artiklan mukaista tavallista lainsäätämisjärjestystä. Valtioneuvosto pitää ehdotusten oikeusperustaa asianmukaisena. 

4  Ehdotusten vaikutukset

Ehdotuksen mukaisella sääntelyllä turvataan kansainvälisen rautatieliikenteen järjestelyt siinäkin tilanteessa, että Iso-Britannia eroaa ilman sopimusta EU:sta, kun turvallisuusluvat pysyvät siirtymäkauden ajan voimassa. Tänä aikana Ison-Britannian on neuvoteltava kahdenväliset sopimukset rautatieliikenteestä Ranskan ja Irlannin kanssa, koska suoraa kansainvälistä rautatieliikennettä Isosta-Britanniasta on näihin maihin.  

Ehdotuksella ei ole suoria vaikutuksia Suomen rautatieliikenteeseen. Ranska ja Irlanti ovat pyytäneet Suomen ja Venäjän välillä solmittua sopimusta suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä (SopS 85/2016) malliksi, kun ne neuvottelevat maiden välille kahdenvälisen rautatieliikennesopimuksen.  

5  Ehdotusten kansallinen käsittely ja käsittely Euroopan unionissa

Valtioneuvoston kirjelmä on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä. Säädösehdotukset ja U-kirjelmäluonnos ovat olleet EU-asioiden komitean alaisen liikennejaoston kirjallisessa menettelyssä 19.2.-21.2.2019. 

Ehdotusten käsittely on tarkoitus aloittaa neuvoston maaliikennetyöryhmässä vielä helmikuun aikana. Euroopan parlamentin käsittelyaikataulusta ei ole vielä tietoa. 

6  Ahvenanmaan itsehallinto

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan rautatieliikenne kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan, mutta koska Ahvenanmaalla ei ole rautateitä, valtakunnan lainsäädäntö on voimassa sellaisenaan myös Ahvenanmaalla. 

7  Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja pitää ehdotusta hyväksyttävänä. Ehdotetulla sääntelyllä ei ole suoria vaikutuksia Suomen rautatieliikennejärjestelyihin.