2.2
Menot
Komission mukaan, sen talousarvioesityksen tavoitteena on vastata tämän hetkisiin merkittäviin haasteisiin, muun muassa EU:n talouden elpymisen tukeminen sekä Ukrainalle osoitettavan tuen jatkaminen. Talousarvioesityksellä edistettäisiin lisäksi voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen prioriteetteja, kuten siirtymää kohti vihreää, digitaalista ja kestävää Eurooppaa. Talousarvioesityksen otsakkeessa 1 pääpaino olisi digitalisaation ja tutkimuksen tukemisessa. Kestävää rakennemuutosta ja vihreää kasvua tuettaisiin erityisesti otsakkeiden 2 ja 3 rahoitusohjelmilla. Talousarvioesityksen otsakkeiden 4 ja 5 ohjelmat koskevat muun muassa muuttoliiketoimia ja turvallisuutta. Otsakkeen 6 ohjelmat sisältävät rahoitusta EU:n ulkosuhteisiin.
Vuoden 2024 talousarvioesityksen sitoumusten kokonaistaso olisi rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvien ohjelmien osalta 187 780,1 miljoonaa euroa (1,06 % EU27:n BKTL:sta). Maksujen osalta kokonaistaso olisi talousarvioesityksen mukaan 141 682 miljoonaa euroa (0,8 % EU27:n BKTL:sta). Kun mukaan lasketaan rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, talousarvioesityksen kokonaissumma olisi sitoumuksina 189 341 miljoonaa euroa (1,07 % EU27:n BKTL:sta) ja maksuina 143 053,4 miljoonaa euroa (0,81 % EU27:n BKTL:sta). Kokonaisuutena sitoumukset kasvaisivat +1,4 % ja maksut vähenisivät -15,2 % vuoteen 2023 verrattuna. Talousarvioesityksessä kokonaistason ja rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi (marginaali) olisi sitoumusten osalta 367,9 miljoonaa euroa ja maksujen osalta 30 608,3 miljoonaa euroa. Edellä mainitut luvut eivät sisällä elpymisvälineestä kohdentuvan rahoituksen maksumäärärahoja.
Erityisrahoitusvälineillä voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja ne otetaan käyttöön tarvittaessa, silloin kun menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman rahoituskehyksen otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Erityisrahoitusvälineet ovat rahoituskehyksen ulkopuolisia välineitä. Komissio esittää rahoituskehyksen ulkopuolisiin temaattisiin erityisrahoitusvälineisiin (Euroopan globalisaatiorahasto, solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ja Brexit-mukautusvaraus) sitoumuksina 1 560,9 miljoonaa euroa ja maksuina 1 371,4 miljoonaa euroa. Vuoteen 2023 verrattuna temaattisten erityisrahoitusvälineiden sitoumukset vähenisivät 1 294,3 miljoonaa euroa (-45,3 %) ja maksut 1 308,4 miljoonaa euroa (-48,8 %). Lisäksi komissio ehdottaa joustovälineen käyttöönottoa sitoumuksina 1 635,5 miljoonaa euroa ja maksuina 1 747,3 miljoonaa euroa otsakkeissa 2b ja 5, sekä yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttöönottoa sitoumuksina 549,4 miljoonaa euroa otsakkeissa 2b ja 7.
Alla on komission talousarvioesityksessään esittämä taulukko sitoumusten ja maksujen kehittymisestä otsakkeittain varainhoitovuosina 2023 ja 2024. Vuoden 2023 luvut sisältävät myös lisätalousarviot nro 1/2023 ja nro 2/2023.
Taulukko 1: Talousarvioesitys 2024 |
Maksusitoumus- (MSM) ja maksumääräraha (MM), miljoonaa euroa käyvin hinnoin |
| Talousarvioesitys 2024 | Talousarvio 2023 ml. lisätalousarvio 1/2023 ja 2/2023 | Osuus talousarvioesityksestä 2024 (%) | Ero 2024‒2023 | Ero 2024/2023 (%) |
| (1) | (2) | (3) | (1 ‒ 2) | (1 / 2) |
| MSM | MM | MSM | MM | MSM | MM | MSM | MM | MSM | MM |
1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous | 21 431,4 | 20 916,2 | 21 595,1 | 20 898,1 | 11,3 % | 14,6 % | -163,7 | 18,1 | -0,8 % | 0,1 % |
Rahoituskehyksen katto | 21 598,0 | | 21 727,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 166,6 | | 131,9 | | | | | | | |
2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot | 74 979,4 | 34 186,0 | 70 586,7 | 58 058,7 | 39,6 % | 23,9 % | 4 392,7 | -23 872,6 | 6,2 % | -41,1 % |
josta joustovälineellä | 1 335,4 | | 182,2 | | | | | | | |
josta yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä | 372,8 | | 280,0 | | | | | | | |
Rahoituskehyksen katto | 73 289,0 | | 70 137,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 17,8 | | 12,5 | | | | | | | |
josta Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio (2 a) | 64 665,2 | 24 155,7 | 62 926,5 | 50 875,0 | 34,2 % | 16,9 % | 1 738,7 | -26 719,3 | 2,8 % | -52,5 % |
josta Palautumiskyky ja arvot (2 b) | 10 314,2 | 10 030,4 | 7 660,2 | 7 183,7 | 5,4 % | 7,0 % | 2 653,9 | 2 846,7 | 34,6 % | 39,6 % |
3. Luonnonvarat ja ympäristö | 57 388,9 | 54 232,6 | 57 263,4 | 57 457,3 | 30,3 % | 37,9 % | 125,5 | -3 224,7 | 0,2 % | -5,6 % |
Rahoituskehyksen katto | 57 449,0 | | 57 295,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 60,1 | | 31,6 | | | | | | | |
josta Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet | 40 602,1 | 40 590,3 | 40 692,2 | 40 698,2 | 21,4 % | 28,4 % | -90,1 | -107,9 | -0,2 % | -0,3 % |
4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus | 3 896,7 | 3 258,0 | 3 727,3 | 3 038,4 | 2,1 % | 2,3 % | 169,4 | 219,6 | 4,5 % | 7,2 % |
Rahoituskehyksen katto | 4 020,0 | | 3 814,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 123,3 | | 86,7 | | | | | | | |
5. Turvallisuus ja puolustus | 2 304,2 | 2 028,4 | 2 116,6 | 1 208,4 | 1,2 % | 1,4% | 187,5 | 820,0 | 8,9 % | 67,9 % |
josta joustovälineellä | 300,2 | | 170,6 | | | | | | | |
Rahoituskehyksen katto | 2 004,0 | | 1 946,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | | | | | | | | | | |
6. Naapurialueet ja muu maailma | 15 830,0 | 15 111,2 | 17 211,9 | 13 994,9 | 8,4 % | 10,6 % | -1 381,9 | 1 116,2 | -8,0 % | 8,0 % |
josta joustovälineellä | | | 882,9 | | | | | | | |
Rahoituskehyksen katto | 15 830,0 | | 16 329,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | | | | | | | | | | |
7. EU:n yleinen hallinto | 11 949,6 | 11 949,6 | 11 313,1 | 11 313,1 | 6,3 % | 8,4 % | 636,5 | 636,5 | 5,6 % | 5,6 % |
josta yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä | 176,6 | | | | | | | | | |
Rahoituskehyksen katto | 11 773,0 | | 11 419,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | | | 105,9 | | | | | | | |
Määrärahat yhteen-sä otsakkeet 1-7 | 187 780,1 | 141 682,0 | 183 814,1 | 165 968,9 | 99,2 % | 99,0 % | 3 966,0 | -24 286,9 | 2,2 % | -14,6 % |
josta joustovälineellä | 1 635,5 | 1 747,3 | 1 235,7 | 948,1 | | | | | | |
josta yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä | 549,4 | | 280,0 | | | | | | | |
Rahoituskehyksen katto | 185 963,0 | 170 543,0 | 182 667,0 | 168 575,0 | | | | | | |
Liikkumavara | 367,9 | 30 608,3 | 368,6 | 3 554,2 | | | | | | |
Menot % BKTL:sta | 1,06 % | 0,80 % | 1,09 % | 0,98 % | | | | | | |
Temaattiset erityisrahoitusvälineet | 1 560,9 | 1 371,4 | 2 855,2 | 2 679,8 | 0,8 % | 1,0 % | -1 294,3 | -1 308,4 | -45,3 % | -48,8 % |
Yhteensä kaikki | 189 341,0 | 143 053,4 | 186 669,3 | 168 648,7 | 100% | 100% | 2 671,7 | -25 595,3 | 1,4 % | -15,2 % |
Menot % BKTL:sta | 1,07 % | 0,81 % | 1,10 % | 1,00 % | | | | | | |
Otsake 1: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous
Otsake 1 on keskeisessä asemassa innovaatioiden, sisämarkkinoiden kehittämisen, strategisten investointien ja digitalisaation mahdollistajana. Otsakkeeseen kuuluvat muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, strategisten investointien keskeinen ohjelma Verkkojen Eurooppa -väline sekä investointiohjelma InvestEU. Otsakkeesta 1 rahoitettavia tärkeimpiä hajautettuja virastoja ovat muun muassa Euroopan Unionin avaruusohjelmavirasto, Euroopan kemikaalivirasto ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto.
Komissio esittää otsakkeeseen 1 sitoumusmäärärahoina 21 431,4 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina 20 916,2 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Tämä tarkoittaisi sitoumusmäärärahoihin -0,8 % laskua ja maksumäärärahoihin +0,1 % nousua vuoteen 2023 verrattuna. Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi noin 167 miljoonaa euroa.
Komissio esittää lisäksi elpymisvälineen rahoituksesta kohdentuvinamaksuina 2 797 miljoonan euron lisäystä otsakkeeseen 1. Elpymisvälineestä kohdentuvan rahoituksensitoumukset on tehtävä vuoden 2023 loppuun mennessä.
Horisontti Eurooppa
Otsakkeen 1 ylivoimaisesti suurin ohjelma on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa. Horisontti Euroopan avulla rahoitetaan tärkeää tutkimusta esimerkiksi strategisen autonomian, Euroopan ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden palauttamisen, palautumiskyvyn sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation aloilla. Lisäksi ohjelmasta rahoitetaan ukrainalaisten tutkijoiden pääsyä hyödyntämään eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria ja tuetaan ukrainalaisten kaupunkien integroimista ilmastoneutraaliuteen niiden jälleenrakentamisessa. Komissio esittää ohjelmalle sitoumuksina 12 812,1 miljoonaa euroa (+ 3,7 % vrt. vuoteen 2023) ja maksuina 11 832,8 miljoonaa euroa (-0,6 %).
Komission Horisontti Eurooppaan esittämät määrärahat sisältäisivät aiempien sitoumusten uudelleen käyttöönottamista EU:n varainhoitoasetuksen (VHA) 15 (3) artiklan nojalla 95,3 miljoonan euron edestä vuodelle 2024, mikä on linjassa rahoituskehyssovun kanssa.
Lisäksi talousarvioesitys sisältää rahoituskehysasetuksen (neuvoston asetus EU, Euratom N:o 2020/2093) 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen Horisontti Eurooppa -ohjelmalle 460,5 miljoonalla eurolla. Määrärahojen lisäys toteutetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti.
Euroopan strategiset investoinnit
Otsakkeen 1 muut merkittävimmät ohjelmat ovat Euroopan strategiset investoinnit –osioon kuuluvat investointiohjelma InvestEU, strategisten yhteyksien ohjelma Verkkojen Eurooppa -väline(CEF) ja digitaalisaation erityisohjelma Digitaalinen Eurooppa.
InvestEU-ohjelman tavoitteena on täydentää avustusmuotoista rahoitusta ja mobilisoida yksityistä rahoitusta takausten avulla EU:n poliittisilla painopistealueilla, kuten vihreä ja digitaalinen siirtymä, tutkimus ja innovaatiot, terveyssektori sekä strategiset teknologiat. Komissio esittää vuodelle 2024 InvestEU-ohjelmaan sitoumuksina 347,5 miljoonaa euroa (+2 % vrt. vuoteen 2023) ja maksuina 346,7 miljoonaa euroa (- 11,1 %). Myös InvestEU:n määrärahat sisältävät rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen ohjelmalle 153,5 miljoonalla eurolla vuonna 2024.
Verkkojen Eurooppa -välineeseen ehdotetaan 2 699,8 miljoonaa euroa sitoumuksina (-9,9 % vrt. vuoteen 2023) ja maksuina 3 011,4 miljoonaa euroa (+4 %). Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan ehdotetaan puolestaan 1 265,9 miljoonaa euroa sitoumuksina (-3,1 %) ja maksuina 1 149,7 miljoonaa euroa (-10,5 %).
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 2: Talousarvion otsake 1 | | |
milj. euroa käyvin hinnoin | | |
Otsake 1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous | Talousarvioesitys 2024 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2024/2023 % |
Tutkimus ja innovaatio | 13 649,60 | 1,10 % |
Horisontti Eurooppa | 12 812,10 | 3,70 % |
Euratom tutkimus- ja koulutusohjelma | 281,2 | 1,70 % |
ITER-ohjelma | 556,30 | -33,80 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | p.m. | -100 % |
Euroopan strategiset investoinnit | 4 551,20 | -6,80 % |
InvestEU-rahasto | 347,5 | 2,00 % |
Verkkojen Eurooppa-väline (CEF) | 2 699,80 | -9,90 % |
Digitaalinen Eurooppa | 1 265,90 | -3,10 % |
Hajautetut virastot | 213,4 | 3,90 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 24,5 | -22,60 % |
Sisämarkkinat | 946,5 | 0,80 % |
Sisämarkkina-ohjelma | 602,2 | -0,10 % |
EU-petostentorjunta ohjelma | 25,5 | 2,60 % |
FISCALIS-ohjelma | 38,4 | 2,00 % |
CUSTOMS-ohjelma | 135,7 | 2,00 % |
Hajautetut virastot | 135,6 | 7,90 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 9 | -40,80 % |
Avaruus | 2 284,10 | 0,30 % |
Euroopan avaruusohjelma | 2 088,30 | 2,10 % |
Turvallisten yhteyksien ohjelma | 117,4 | -24,90 % |
Hajautetut virastot | 78,5 | 5,00 % |
Yhteensä | 21 431,40 | -0,80 % |
Rahoituskehyksen katto | 21 598,00 | |
Liikkumavara | 166,6 | |
Sitoumusten uudelleen käyttö (VHA 15.3. artikla) | 95,3 | |
Otsake 2:Koheesio, palautumiskyky ja arvot
Otsake 2 on isoin budjetin seitsemästä otsakkeesta ja se jakautuukin kahteen alaotsakkeeseen, joista 2a alaotsake kattaa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan. EU:n alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kasvua sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimia on myös painotettu. Lisäksi alue-ja rakennepolitiikan varoja hyödyntämällä on reagoitu eri kriiseihin, kuten Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan aiheuttamiin seurauksiin. Alaotsake 2a kattaa seuraavat rahastot: Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto+ ja Koheesiorahasto.
2b alaotsake sisältää palautumiskykyyn ja arvoihin liittyviä EU-budjetin rahastoja. Merkittäviä näistä ovat mm. Pelastuspalvelumekanismi (UCPM/RescEU), terveysohjelma (EU4Health), lähinnä nuorille suunnatut Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmat, kulttuuri- ja audiovisuaalisen alan Luova Eurooppa -ohjelma sekä oikeusalan ohjelmat.
Komissio esittää 2 otsakkeeseen 74 979,4 miljoonaa euroa sitoumuksina (+6,2 % vrt. vuoteen 2023) ja 34 186,0 miljoonaa euroa maksuina (-41,1 %). Komission esityksen mukaan otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 17,8 miljoonaa euroa, joten otsakkeen sitoumukset käytettäisiin talousarvioesityksen mukaan lähes täysimääräisesti. Komissio ehdottaa, että joustovälinettä käytettäisiin 1 335,4 miljoonalla eurolla ja yhtä ainoaa liikkumavaravälinettä 372,8 miljoonalla eurolla otsakkeessa 2.
Komissio ehdottaa ensi vuodelle elpymisvälineen rahoituksesta kohdentuvina maksuina otsakkeen 2 ohjelmiin 107 007,2 miljoonaa euroa. Elpymisvälineestä kohdentuvan rahoituksensitoumukset on tehtävä vuoden 2023 loppuun mennessä.
2a Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio
Otsakkeeseen 2a ehdotetaan kaikkiaan sitoumuksina 64 665,2 miljoonaa euroa ja maksuina 24 155,7 miljoonaa euroa. Sitoumukset kasvavat +2,8 % vuoteen 2023 verrattuna ja vastaavasti maksut pienenevät peräti -52,5 %. Maksujen pieneneminen johtuu erityisesti 2014-2020 ohjelmakauden ohjelmien loppumisesta. Edellisen kauden ohjelmille maksetaan enää pääasiassa ohjelmien loppumiseen liittyviä maksuja. Vastaavasti nykyisen ohjelmakauden ohjelmien osalta vuosi 2024 on vasta toinen täyden toimeenpanon vuosi, jolloin maksutarpeet ovat vasta asteittain kasvamassa. Maksujen tason lasku liittyy siis ohjelmakausien taitekohtaan, kun edellinen ohjelmakausi on päättymässä ja nykyinen vasta pääsemässä vauhtiin.
2a alaotsakkeen suurin ohjelma on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), johon esitetään talousarvioesityksessä sitoumuksina 39 434,5 miljoonaa euroa (+2,7 % vrt. vuoteen 2023) ja maksuina 13 079,4 euroa (-52,1 %). Toinen merkittävä ohjelma on Euroopan Sosiaalirahasto (ESR+), jonka avulla edistetään työllisyyttä ja osallisuutta, ja joka toimii EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin tärkeänä rahoitusvälineenä. Komissio ehdottaa Euroopan sosiaalirahastoon sitoumuksina 16 782,8 miljoonaa euroa (saman verran kuin 2023) ja maksuina 6 855,6 miljoonaa euroa (-47,4 %). Otsakkeessa on lisäksi Koheesiorahasto (KR), jonka sitoumusmäärärahat olisivat 8 448,0 miljoonaa euroa (+8,9 %) ja maksumäärärahat 4 216 miljoonaa euroa (- 60,0 %).
Lisäksi otsakkeeseen 2a ohjautuu rahoitusta maksuina REACT-EU-ohjelmasta osana elpymisvälineestä kohdentuvaa rahoitusta. Sitoumukset REACT-EU-ohjelmaan on tehty vuosina 2021-2022, joista maksuina vuodelle 2024 on komission esityksessä 10 690,9 miljoonaa euroa.
2b Palautumiskyky ja arvot
Talousarvion 2b Palautumiskyky ja arvot –alaotsakkeen rahoitusohjelmia ovat muun muassa Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), Teknisen tuen väline (TSI), Pelastuspalvelumekanismi (UCPM/RescEU), Terveysohjelma (EU4Health), Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot, Luova Eurooppa, Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot –ohjelma sekä Oikeusjärjestys-ohjelma. Otsakkeesta 2 b rahoitettavia, keskeisiä hajautettuja virastoja ovat Euroopan lääkevirasto, tartuntatautivirasto, Euroopan perusoikeusvirasto, EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön virasto ja Euroopan syyttäjänvirasto.
Komissio ehdottaa talousarvioesityksessä RFF-välineeseen ja TSI-välineeseen yhteensä 123,5 miljoonaa euroa sitoumuksina (+2 % vrt. vuoteen 2023) ja 104,7 miljoonaa euroa maksuina (-8,9 %). Elpymisvälineen rahoituskuluihin ehdotetaan sitoumuksina ja maksuina 3 870 miljoonaa euroa vuonna 2024 (+194,1 %). Komissio perustelee tätä nopeasti ja huomattavasti nousseilla koroilla. Alkuperäisessä vuoden 2024 rahoitussuunnitelmassa rahoituskustannusten enimmäismäärä oli 2 071 miljoonaa euroa. Kohonneiden korkokustannusten vuoksi otsakkeessa ehdotetaan käytettävän yhtä ainoaa liikkumavara välinettä, sekä joustovälinettä. Komissio voi päivittää rahoituskustannuksia koskevaa ehdotustaan oikaisukirjelmässä, kun korkoennusteet päivittyvät.
Talousarvioesitys sisältää rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen terveysohjelmalle (EU4Health) 445,7 miljoonalla eurolla, Erasmus+-ohjelmalle 261,3miljoonalla eurolla, Luova Eurooppa -ohjelmalle 92,1 miljoonalla eurolla ja Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot-ohjelmalle 122,9 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti.
Komissio esittää lisäksi elpymisvälineen rahoituksesta kohdentuvinamaksuina 96 316,3 miljoonan euron lisäystä otsakkeeseen 2b. Elpymisvälineen rahoituksensitoumukset on tehtävä vuoden 2023 loppuun mennessä.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 3: Talousarvion otsake 2 | | |
milj. euroa käyvin hinnoin | | |
Otsake 2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot | Talousarvioesitys 2024 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2024/2023 % |
Alaotsake 2a Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio | 64 665,2 | 2,8 % |
Euroopan aluekehitysrahasto | 39 434,5 | 2,7 % |
Koheesiorahasto | 8 448,0 | 8,9 % |
Euroopan sosiaalirahasto Plus | 16 782,8 | 0,0 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | p.m. | - |
Alaotsake 2 b Palautumiskyky ja arvot | 10 314,2 | 34,6 % |
Alueellinen kehitys ja koheesio | 34,3 | 2,0 % |
Turkkilais-kyproslaisen yhteisön tuki | 34,3 | 2,0 % |
Palautuminen ja resilienssi | 5 239,9 | 98,6 % |
Elpymis- ja palautumistukiväline RRF ja Teknisen tuen väline TSI | 123,5 | 2,0 % |
Euron väärentämisen vastainen ohjelma Perikles IV | 0,9 | 2,0 % |
Elpymisvälineen rahoituskustannukset | 3 870,0 | 194,1 % |
Pelastuspalvelumekanismi/rescEU | 230,3 | 22,5 % |
Terveysohjelma EU4Health | 753,8 | 2,0 % |
Hajautetut virastot | 249,3 | -4,5 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 12,1 | 0,8 % |
Investoiminen ihmisiin, sosiaaliseen koheesioon ja arvoihin | 5 040,0 | 1,0 % |
Työllisyys ja sosiaaliset innovaatiot EaSI | 93,5 | - |
Erasmus+ | 3 736,1 | 1,8 % |
Euroopan solidaarisuusjoukot | 144,0 | -0,1 % |
Luova Eurooppa | 331,8 | -0,3 % |
Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot | 215,0 | -0,1 % |
Oikeusjärjestys | 41,8 | -1,0 % |
Hajautetut virastot ja Eurooppalainen syyttäjävirasto EPPO | 288,8 | 6,6 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 189,0 | -14,6 % |
Yhteensä | 74 979,4 | 6,2 % |
josta joustovälineellä | 1 335,4 | |
josta yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä | 372,8 | |
Rahoituskehyksen katto | 73 289,0 | |
Liikkumavara | 17,8 | |
Otsake 3: Luonnonvarat ja ympäristö
Otsake 3 sisältää yhteisen maatalouspolitiikan menot, maaseudun kehittämismenot, yhteisen kalastuspolitiikan menot sekä keskeisiä ympäristö- ja ilmastotoimien menoja, kuten oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi. Otsakkeen toimilla vastataan keskeisesti EU 2030 ilmasto- ja energiatavoitteisiin, joiden avulla pyritään kasvuhuonekaasupäästöjen 55 % vähennystavoitteeseen. Lisäksi se on keskeinen otsake biodiversiteetti-strategian, Pellolta pöytään –strategian ja Kestävän kehityksen tavoitteiden osalta. Otsakkeen tärkeimpiä hajautettuja virastoja ovat Euroopan ympäristövirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto ja Suomeen sijoitettu Euroopan kemikaalivirasto. Lisäksi otsakkeessa on vuodesta 2023 alkaen ollut sisällytettynä myös hiilirajamekanismin (CBAM) toimeenpanoon liittyvät menot.
Komission vuoden 2024 talousarvioesityksessä otsakkeeseen esitetään yhteensä 57 388,9 miljoonaa euroa sitoumuksina (+0,2 % vrt. vuoteen 2023) ja 54 232,6 miljoonaa euroa maksuina (-5,6 %). Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 60,1 miljoonaa euroa. Lisäksi komission mukaan otsakkeeseen ohjautuisi elpymisvälineen kautta 3 049,9 miljoonaa euroa maksuina. Elpymisvälineen rahoituksen sitoumukset on tehtävä vuoden 2023 loppuun mennessä.
Maatalous- ja meripolitiikan ohjelmat
Maatalous- ja meripolitiikan ohjelmat koostuvat Euroopan maatalouden tukirahastosta (EAGF), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EAFRD) sekä Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMFAF). Maaseudun kehittämisen ohjelmaan tulee maksuja myös elpymisvälineen kautta.
Maataloustukirahaston menot ovat pääasiassa viljelijöille maksettavaa suoraa tulotukea. Vuodelle 2024maataloustukirahaston sitoumukset olisivat komission esityksen mukaan yhteensä 40 602,1 miljoonaa euroa (-0,2 % vrt. vuoteen 2023) ja maksut 40 590,3 miljoonaa euroa (-0,3 %). Sitoumusten osalta luvussa on otettu huomioon -1 046,9 miljoonan euron nettosiirto maataloustukirahaston ja maaseudun kehittämisrahaston välillä. Komission esitys maataloustukirahaston määrärahoiksi vuodelle 2024 on 505,5 miljoonaa euroa pienempi kuin se olisi, mikäli vastaavaa summaa ei osoitettaisi maataloustukirahastoon käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona. Varainhoitoasetuksen mukaan tietyt maatalouspolitiikan alaiset toiminnot, kuten virheiden korjaukset, tuottavat tuloa, jotka osoitetaan takaisin tukirahastoon kattamaan sen tarpeita.
Maaseudun kehittämisen (EAFRD) määrärahat vuonna 2024 olisivat komission ehdotuksen mukaan 13 155,8 miljoonaa euroa sitoumuksina (+ 1,7 % vrt. vuoteen 2023) ja 11 991,9 miljoonaa euroa maksuina (-20,5 %). Maaseudun kehittämisen osalta rahoitettava määrä elpymisvälineestä olisi maksuina 1 805,6 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisen ohjelmaan ei enää kohdistu elpymisvälineestä rahoitettavia sitoumuksia.
Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahaston sitoumukset vuonna 2024 olisivat komission esityksen mukaan 1 069,7 miljoonaa euroa (-3,0 % vrt. vuoteen 2023) ja maksut 780,6 miljoonaa euroa (-12,1 %).
Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmat
LIFE-ohjelma tukee tärkeitä EU:n poliittisia tavoitteita, erityisesti luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelua sekä siirtymää kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa ilmastoneutraalia taloutta. Ohjelmaan esitetään sitoumuksina 744,9 miljoonaa euroa vuodelle 2024 (-1,5 % vrt. vuoteen 2023) ja 571,4 miljoonaa euroa maksuina (+9,2 %).
Toinen keskeinen vihreän kehityksen ohjelman puitteissa rahoitettu kokonaisuus on oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi (JTM), mikä koostuu oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), InvestEU:n sisäisestä siirtymäohjelmasta sekä julkisen sektorin lainajärjestelystä. Näistä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on osa otsaketta 3. Sen sitoumukset olisivat 1 489,9 miljoonaa euroa ja maksut 3,3 miljoonaa euroa vuonna 2024. Oikeuden mukaisen siirtymän –ohjelmaa rahoitetaan myös elpymisvälineestä kohdentuvalla rahoituksella. Vuonna 2024 rahoitus olisi maksuina 1 243,4 miljoonaa euroa. Elpymisvälineen rahoituksensitoumukset on tehtävä vuoden 2023 loppuun mennessä.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 4: Talousarvion otsake 3 milj. euroa käyvin hinnoin | | |
Otsake 3. Luonnonvarat ja ympäristö | Talousarvioesitys 2024 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2024/2023 % |
Maatalous- ja meripolitiikka | 55 020,2 | 0,2 % |
Euroopan maatalouden tukirahasto | 40 602,1 | -0,2 % |
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto | 13 155,8 | 1,7 % |
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto | 1 069,7 | -3,0 % |
Kestävät kalastussopimukset ja alueelliset kalastusorganisaatiot | 162,8 | 0,5 % |
Hajautetut virastot | 29,9 | 1,1 % |
Ympäristö- ja ilmastotoimet | 2 368,7 | 1,2 % |
Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (LIFE) | 744,9 | -1,5 % |
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto | 1 489,9 | 1,6 % |
Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin alainen julkisen sektorin lainajärjestely | 50,0 | n.a. |
Hajautetut virastot | 67,6 | 14,6 % |
Yhteensä | 57 388,9 | 0,2 % |
Rahoituskehyksen katto | 57 449,0 | |
Liikkumavara | 60,1 | |
Otsake 4: Muuttoliike ja rajaturvallisuus
Talousarvion otsakkeesta 4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus ohjataan jäsenvaltioille taloudellista ja teknistä tukea turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan, rajavalvonnan, viisumipolitiikan ja tullitarkastusten aloilla. Otsakkeesta 4 rahoitettavia hajautettuja virastoja ovat EU:n turvapaikkavirasto (EUAA), Frontex ja tietojärjestelmävirasto eu-LISA. Komissio esittää vuodelle 2024 otsakkeeseen kokonaistasoksi yhteensä 3 896,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (+4,5 % vrt. vuoteen 2023) ja 3 258,0 miljoonaa euroa maksuina (+7,2 %). Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 123,3 miljoonaa euroa.
Maahanmuuton alalla keskeinen ohjelma on Turvapaikka-, muuttoliike- ja kotouttamisrahastoAMIF. Talousarvioesityksessä vuodelle 2024 esitetään AMIF:iin 1 500,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (+3,2 % vrt. vuoteen 2023) ja 1 354,1 miljoonaa euroa maksuina (+1,8 %).
Rajaturvallisuuden alalla keskeinen ohjelma on Integroitu Rajaturvallisuusrahasto (IBMF). Talousarvioesityksessä vuodelle 2024 esitetään IBMF:n rajaturvallisuus ja viisumit (BMVI) -osaan 1 000,8 miljoonaa euroa sitoumuksina (+4,6 % vrt. vuoteen 2023) ja 503,7 miljoonaa euroa maksuina (+26,9 %). IBMF-välineen toisesta osasta (CCEi) ohjataan varoja tullitarkastuksiin liittyviin laitteistoihin siten, kuin alla olevassa taulukossa on esitetty.
Komission talousarvioesitys sisältää rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen IBMF-ohjelman BMVI-osiossa 154miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 5: Talousarvion otsake 4 milj. euroa käyvin hinnoin |
Otsake 4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus | Talousarvioesitys 2024 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2024/2023 % |
Maahanmuutto | 1 668,8 | 2,6 % |
Turvapaikka- ja muuttoliikerahasto AMIF | 1 500,7 | 3,2 % |
Hajautetut virastot | 168,1 | -2,4 % |
Rajavalvonta | 2 227,9 | 6,1 % |
Integroitu rajaturvallisuusrahasto (IBMF) – Rajaturvallisuus- ja viisumiväline (BMVI) | 1 000,8 | 4,6 % |
Integroitu rajavalvontarahasto IBMF – Rahoitustukiväline tullivalvontavälineistöön (CCEi) | 143,8 | 2,0 % |
Hajautetut virastot | 1 083,3 | 8,0 % |
Yhteensä | 3 896,7 | 4,5 % |
Rahoituskehyksen katto | 4 020,0 | |
Liikkumavara | 123,3 | |
Otsake 5: Turvallisuus ja puolustus
Otsakkeen 5 avulla pyritään vastaamaan sisäisen turvallisuuden haasteisiin sekä jäsenmaiden kohtaamiin kompleksisiin turvallisuusuhkiin, joihin niiden olisi haastavaa vastata yksin. Komissio esittää otsakkeeseen 5 sitoumusmäärärahoina 2 304,2 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina 2 028,4 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi sitoumusmäärärahoihin +8,9 % lisäystä ja maksumäärärahoihin +67,9 % lisäystä vuoteen 2023 verrattuna. Otsakkeeseen ei jäisi lainkaan liikkumavaraa. Otsakkeesta rahoitettavan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) määrärahoja ehdotetaan lisättävän 14,5 miljoonaa euroa sitoumuksina (+83 %) EU:n huumevirastoa koskevasta asetusehdotuksesta saavutetun sovun mukaisesti.
Osakkeen 5 Turvallisuus-osioon esitetään 725,8 miljoonaa euroa sitoumuksina (+5,4 % vrt. vuoteen 2023) ja 727,4 miljoonaa euroa maksuina (+30,1 %). Kyseiseen osioon sisältyy muun muassa Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), josta tuetaan viranomaisten yhteistyötä, sekä ydinturvallisuuden rahastot. Sisäisen turvallisuuden rahastoon komissio esittää sitoumuksina 314,9 miljoonaa euroa (+1,6 %) ja maksuina 230,6 miljoonaa euroa (+18 %).
Otsakkeen 5 Puolustus-osioon esitetään sitoumuksina 1 578,4 miljoonaa euroa (+10,5 % vrt. vuoteen 2023) ja maksuina 1 301,1 miljoonaa euroa (+100,4 %). Puolustus-osioon sisältyy Euroopan puolustusrahasto(EDF), joka jakautuu tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksiin. Puolustusrahastoon ehdotetaan yhteensä 638 miljoonaa euroa sitoumuksina (-32,5 %) ja 750,3 miljoonaa euroa maksuina (-44,8 %). Rahaston tavoitteena on lisätä Euroopan puolustusteollisuuden tehokkuutta, kilpailukykyä ja innovaatiokapasiteettia. Sotilaalliseen liikkuvuuteen komissio ehdottaa yhteensä 241,4 miljoonaa euroa sitoumuksina (-18,2 %) ja 261,7 miljoonaa euroa maksuina (+98,7 %). Turvallisten yhteyksien ohjelmaan komissio ehdottaa 96 miljoonaa euroa sitoumuksina (+220 %) ja 110 miljoonaa euroa maksuina (+266,7 %).
Komissio julkaisi 19.7.2022 asetusehdotuksen Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen (EDIRPA) perustamisesta. Lyhyen aikavälin välineellä pyritään vastaamaan Ukrainan sodan aiheuttamiin kiireellisimpiin ja kriittisimpiin tarpeisiin. EDIRPA-välineeseen ehdotetaan yhteensä 260 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 100 miljoonaa euroa maksuina. Komissio julkaisi 3.5.2023 uuden puolustusteollisuuden ampumatarviketuotantoa koskevan asetusehdotuksen (ASAP). Asetusehdotukseen sisältyy rahoitusväline, jonka tarkoituksena on tuotantokapasiteetin vahvistaminen. Komissio on esittänyt välineen rahoitusta uudelleenkohdennuksin Puolustusrahastosta sekä EDIRPA-välineestä. ASAP-rahoitusvälineeseen ehdotetaan yhteensä 343 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 78,5 miljoonaa euroa maksuina vuodelle 2024. Mikäli uudet rahoitusvälineet EDIRPA ja ASAP tulisivat hyväksytyiksi, edellyttäisi niiden rahoitus joustovälineen käyttöä yhteensä 300,2 miljoonalla eurolla.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 6: Talousarvion otsake 5 milj. euroa käyvin hinnoin |
Otsake 5. Palautumiskyky, turvallisuus ja puolustus | Talousarvioesitys 2024 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2024/2023 % |
Turvallisuus | 725,8 | 5,4 % |
Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF | 314,9 | 1,6 % |
Ydinlaitosten käytöstäpoisto (Liettua) | 74,6 | 8,4 % |
Ydinturvallisuus ja käytöstäpoisto (ml. Bulgaria ja Slovakia) | 62,3 | 8,9 % |
Hajautetut virastot | 251,1 | 9,0 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 22,9 | 2,0 % |
Puolustus | 1 578,4 | 10,5 % |
Euroopan puolustusrahasto | 419,8 | -33,0 % |
Euroopan puolustusrahasto (tutkimus) | 218,2 | -31,7 % |
Sotilaallinen liikkuvuus | 241,4 | -18,2 % |
Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamiseksi yhteishankintojen avulla –väline (EDIRPA) | 260,0 | 65,6 % |
Puolustusteollisuuden ampumatarviketuotannon vahvistamisväline (ASAP) | 343,0 | 100,0 % |
Turvallisten yhteyksien ohjelma | 96,0 | 220,0 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | p.m. | |
Yhteensä | 2 304,2 | 8,9 % |
josta joustovälineellä | 300,2 | |
Rahoituskehyksen katto | 2 004,0 | |
Liikkumavara | | |
Otsake 6: Naapurialueet ja muu maailma
EU:n ulkosuhderahoituksen painopisteitä on lukuisia, mm.: Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten kuten ruokakriisin lievittäminen, Ukrainan tukeminen, Global Gateway -aloite yhteyspolitiikan alalla sekä demokratian tukeminen. Komissio esittää vuodelle 2023 otsakkeen 6 sitoumuksiin yhteensä 15 830,0 miljoonaa euroa (-8,0 % vrt. vuoteen 2023) ja maksuihin 15 111,2 miljoonaa euroa (+8,0 %). Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 0 euroa eli liikkumavaraa ei jäisi lainkaan ennakoimattomien tilanteiden varalle.
Otsakkeen 6 Ulkosuhderahoitus-osion merkittävin ohjelma on Naapuruus- ja ulkosuhdeväline (NDICI – Global Europe). Komissio ehdottaa vuodelle 2024 NDICI-välineeseen 11 373,9 miljoonaa euroa sitoumuksina (-7,2 % vrt. vuoteen 2023) ja 10 743,8 miljoonaa euroa maksuina (+20,1 %). NDICI-väline sisältää mm. maantieteellisiä ja temaattisia ohjelmia. Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa sekä Syyrian pakolaisia avustettaisiin tästä välineestä edelleen vuonna 2024.
Toinen keskeinen ulkosuhderahoituksen ohjelma on Humanitaarisen avun väline (HUMA). Komissio ehdottaa HUMA-välineeseen 1 660,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (-6,5 % vrt. vuoteen 2023) ja 1 737,4 miljoonaa euroa maksuina (-5,3 %). Komission mukaan humanitaarisen avun tarve maailmanlaajuisesti tulee pysymään suurena vuonna 2024. Muita ulkosuhderahoituksen kohteita ovat Eurooppalainen ydinturvallisuusväline (INSC), Merentakaiset maat ja alueet (OCT) ja Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (CFSP). Lisäksi EU-budjetista ulkosuhderahoituksesta katetaan osa Ukrainalle myönnetyistä MFA+-lainoista aiheutuneista korkokuluista. Komissio ehdottaa tähän varattavan 5 miljoonaa euroa sitoumuksina ja maksuina vuonna 2024.
Otsakkeesta 6 rahoitetaan vielä EU-jäsenvaltioksi liittymisen valmistelua. Liittymistä valmistelevasta välineestä (IPA III) ohjataan rahoitusta hakijamaille ja mahdollisille hakijamaille eri tarkoituksiin. Komissio ehdottaa IPA III-välineeseen sitoumuksina 2 116,5 miljoonaa euroa (-16,4 % vrt. vuoteen 2023) ja maksuina 1 974,6 miljoonaa euroa (-23,8 %). Tukea on tarkoitus edelleen vuonna 2024 ohjata mm. Länsi-Balkanille.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 7: Talousarvion otsake 6 milj. euroa käyvin hinnoin |
Otsake 6. Naapurialueet ja muu maailma | Talousarvioesitys 2024 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2024/2023 % |
Ulkosuhderahoitus | 13 713,5 | -6,6 % |
Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline NDICI – Global Europe | 11 373,9 | -7,2 % |
Eurooppalainen ydinturvallisuusväline INSC | 41,8 | 4,6 % |
Merentakaiset maat ja alueet OCT (ml. Grönlanti) | 71,4 | 2,0 % |
Humanitaarinen apu HUMA | 1 660,7 | -6,5 % |
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka CFSP | 384,7 | 3,5 % |
Ukrainan makrotaloudellinen apu plus (MFA+) | 5,0 | |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 176,1 | 2,7 % |
Liittymisvalmistelu | 2 116,5 | -16,4 % |
Liittymistä edeltävä tuki IPA III | 2 116,5 | -16,4 % |
Yhteensä | 15 830,0 | -8,0 % |
Rahoituskehyksen katto | 15 830,0 | |
Liikkumavara | | |
Otsake 7: EU:n yleinen hallinto
Otsake 7 kattaa komission ja muiden toimielinten hallintomenojen ohella eläkemenot ja Eurooppa-koulujen menot. Hajautettujen virastojen menot ja suoraan tiettyihin ohjelmiin liittyvät hallinto- ja tukimenot on sijoitettu talousarviossa asianomaisten otsakkeiden alle. Hallintomenoihin esitetään yhteensä 11 949,6 miljoonaa euroa. Määrärahat kasvaisivat +5,6 % vuoteen 2023 verrattuna. Määrärahoissa ovat mukana eläkkeet sekä Eurooppa-koulut (sisältäen myös rahoitusosuudet eri instituutioiden niin sanottuihin kakkostyypin Eurooppa-kouluihin). Eläkemenot (kaikki instituutiot) kasvaisivat 223,5 miljoonaa euroa (+9,5 %) vuodesta 2023. Eurooppa-koulujen menot kasvaisivat edellisestä vuodesta 21,6 miljoonaa euroa (+9,6 %).
EU:n toimielinten hallintomenojen suuruudeksi esitetään yhteensä 9 137 miljoonaa euroa sitoumuksina (+4,5 % vrt. vuoteen 2023). Komission määrärahojen osuus tästä kokonaisuudesta olisi yhteensä 4 221,4 miljoonaa euroa, jolloin sen määrärahat kasvaisivat vuoteen 2023 verrattuna 4 %. Muiden toimielinten määrärahat olisivat puolestaan 4 915,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi 4,9 % kasvua. Talousarvioesityksen mukaan Euroopan parlamentin määrärahat kasvaisivat 108,5 miljoonaa euroa (+4,8 %) ja neuvoston 28,9 miljoonaa euroa (+4,5 %). Komissio on leikannut talousarvioesityksessään kaikkien toimielinten omia talousarvioesityksiä.
Yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä katettaisiin yhteensä 176,6 miljoonaa euroa otsakkeen 7 määrärahoista. Otsakkeeseen ei jäisi lainkaan liikkumavaraa. Komissio perustelee otsakkeen määrärahakasvua korkealla inflaatiolla, jolla on suoravaikutus muun muassa palkkoihin, eläkkeisiin, toimitilakustannuksiin ja energiahintoihin. Komissio on asettanut muiden kuin palkkakustannusten nousun maksimissaan 2 % kaikkien toimielinten osalta.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 8: Talousarvion otsake 7 milj euroa käyvin hinnoin |
Otsake 7. EU:n yleinen hallinto | Talousarvioesitys 2024 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2024/2023 % |
Eurooppa-koulut ja eläkkeet | 2 812,6 | 9,5 % |
Eläkkeet | 2 565,5 | 9,5 % |
Eurooppa-koulut | 247,2 | 9,6 % |
Toimielinten hallintomenot | 9 137,0 | 4,5 % |
Komissio | 4 221,4 | 4,0 % |
Muut toimielimet | 4 915,6 | 4,9 % |
josta Euroopan parlamentti | 2 354,9 | 4,8 % |
ja Eurooppa-neuvosto ja neuvosto | 676,8 | 4,5 % |
Yhteensä | 11 949,6 | 5,6 % |
josta yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä | 176,6 | |
Rahoituskehyksen katto | 11 773,0 | |
Liikkumavara | | |
Erityisvälineet
Neuvoston asetuksessa vuosia 2021–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (EU, Euratom N:o 2020/2093) on määräykset erityisrahoitusvälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka otetaan käyttöön tarvittaessa, silloin kun menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman rahoituskehyksen otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä.
Rahoituskehysasetuksen mukaisia temaattisia erityisrahoitusvälineitä ovat solidaarisuus- ja hätäapuvaraus (SEAR), Euroopan globalisaatiorahasto (EGF) sekä Brexit-mukautusvaraus (BAR). Muita kuin temaattisia erityisrahoitusvälineitä ovat yksi ainoa liikkumavaraväline (SMI) sekä joustoväline (FI). Näiden välineiden pl. yksi ainoa liikkumavaraväline, määrärahat sijoitetaan monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittujen enimmäismäärien ulkopuolelle sekä maksuissa että sitoumuksissa.
Komissio esittää vuodelle 2024 temaattisiin erityisrahoitusvälineisiin kaikkiaan 1 560,9 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 1 371,4 miljoonaa euroa maksuina. Tästä Euroopan globalisaatiorahaston osuus on 209,5 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 20 miljoonaa euroa maksuina ja solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen osuus on 1 351,4 miljoonaa euroa sitoumuksina ja maksuina. Tästä 50 miljoonaa euroa otetaan välittömästi käyttöön ja loppu 1 301,4 miljoonaa euroa asetetaan budjettivaraukseen, josta se otetaan käyttöön tarvittaessa. Lisäksi mahdolliset vuonna 2023 käyttämättä jääneet varat siirretään vuodelle 2024.
Brexit-mukautusvaraukseen ei oteta sitoumusmäärärahojamäärärahoja vuoden 2024 talousarvioon. Välineen ennakkomaksut on maksettu vuosien 2021-2023 talousarvioissa ja jäljellä olevat varat on sovittu jaettavan vuonna 2025.
Komissio ehdottaa joustovälineen käyttöönottoa sitoumuksina 1 635,5 miljoonaa euroa otsakkeissa 2b ja 5 sekä 1 747,3 miljoonaa euroa maksuina. Otsakkeessa 2b joustovälinettä käytettäisiin 1 335,4 miljoonan euron edestä kattamaan elpymisvälineen lainojen takaisinmaksun kasvaneita korkokustannuksia ja otsakkeessa 5 komissio ehdottaa joustovälineen käyttöä 300,2 miljoonalla eurolla uuden Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamiseksi yhteishankintojen avulla -välineen (EDIRPA) sekä uuden puolustusteollisuuden ampumatarviketuotannon vahvistamisvälineen (ASAP) hyväksi.
Komissio esittää sitoumusten osalta myös yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttöönottoa vuoden 2024 talousarviossa. Yksi ainoa liikkumavaraväline mobilisoitaisiin otsakkeessa 7 (hallinto) 176,6 miljoonan euron edestä kohonneiden hallintokustannusten kattamiseen, koska otsakkeen liikkumavara on kokonaan käytetty eikä kaikkia tarpeita kyetä kattamaan. Otsakkeessa 2b yhtä ainoa liikkumavaravälinettä käytettäisiin 372,8 miljoonan euron edestä kattamaan elpymisvälineen lainojen takaisinmaksun kasvaneita korkokustannuksia.
Lisäksi rahoituskehysasetuksen artikla 11 (1)(b) mukaisesti, komissio on ottanut huomioon vuoden 2022 jäljelle jääneen maksujen marginaalin ja mukauttanut automaattisesti yhden ainoan liikkumavaravälineen kautta maksujen enimmäismäärien tasoa vuosina 2025, 2026 ja 2027. Vuonna 2022 jäljelle jäänyt marginaali (4 024 miljoonaa euroa) on jaettu ko. vuosille tasaisesti siten, että vuoden 2025 osuus on 1 424 miljoonaa euroa, vuoden 2026 osuus on 1 452 miljoonaa euroa ja vuoden 2027 osuus on 1 481 miljoonaa euroa. Vastaavasti vuoden 2022 maksujen enimmäismäärää on laskettu tuon 4 024 miljoonan euron verran. Luvut ovat käyvin hinnoin, jolloin ne on mukautettu kunkin vuoden hintaan käyttämällä kiinteää 2 % muuntokerrointa (deflaattori). Tällä mukautuksella ei ole vaikutusta vuoden 2024 talousarvioon.
Taulukko 9: Erityisvälineet | |
milj euroa käyvin hinnoin | |
Temaattiset erityisrahoitusvälineet | Talousarvioesitys 2024 milj. euroa sitoumuksina |
Euroopan globalisaatiorahasto EGF | 209,5 |
solidaarisuus- ja hätäapuvaraus SEAR | 1 351,4 |
Brexit-mukautusvaraus BAR | 0,0 |
Temaattiset yhteensä | 1 560,9 |
Muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet | |
yksi ainoa liikkumavara SMI | 549,4 |
joustoväline FI | 1 635,5 |
Ei-temaattiset yhteensä | 2 184,9 |
Yhteensä kaikki (temaattiset+ei-temaattiset) | 3 745,8 |
2.3 Elpymisväline (Next Generation EU; European Union Recovery Instrument)
Elpymisväline on poikkeuksellinen ja kertaluonteinen väline, jonkarahoituksen avulla tuetaan jäsenmaiden elpymistä Covid-19-kriisin aiheuttamista taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista sekä samalla tuetaan investointeja vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.
Elpymisväline on talousarvion ulkopuolella: kyse on ulkoisista käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista (external assigned revenue). Elpymisvälineellä rahoitettavat määrärahat ohjelmiin on selostettu komission talousarvioesityksessä, mutta elpymisvarat on selkeästi eroteltu tavanomaisista EU-budjetin määrärahoista. Elpymisvälineen rahoituksen sitoumukset tulee olla sidottuna vuoden 2023 loppuun mennessä (pl. marginaalinen osuus hallintokustannuksia), mutta välineestä rahoitettavia maksuja voidaan tehdä vuoden 2026 loppuun saakka. Elpymisvälineen rahoituksesta syntyvät korkokustannukset sen sijaan katetaan EU:n talousarviosta. Korkokustannukset ovat otsakkeessa 2b ja niiden määrästä vuoden 2024 talousarviossa on selostettu tarkemmin tämän muistion otsaketta 2b käsittelevässä kohdassa.
Vuonna 2024 elpymisvälineen rahoitusta ennakoidaan kohdistuvan maksuina yhteensä noin 112,9 miljardia euroa. Maksuista suurin osa (noin 96 miljardia) euroa kohdistuu Elpymis- ja palautumistukiväline RRF:ään.
Kaikkiaan maksuja kohdistuu – talousarvion normaalin rahoituksen ohella – seuraaviin ohjelmiin: Horisontti Eurooppa, InvestEU-väline, REACT-EU-koheesioväline, Elpymis- ja palautumistukiväline RRF (avustukset), Pelastuspalvelu/rescEU, maaseudun kehittäminen (EAFRD) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). Elpymisvälineen rahoituksestaohjautuvat varat kohdistuvat RRF:n vuoksi etenkin talousarvion alaotsakkeeseen 2b. Lainat mukaan lukien elpymisvälineen rahoituksesta kohdistuvat varat vuodelle 2024 nousevat enintään noin 338,5 miljardiin euroon.
2.4 Tulot
Komission antaman vuoden 2024 talousarvioesityksen tulojen kokonaissumma on tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaismäärä eli 143 053,4 miljoonaa euroa. Tuloista katettaisiin omilla varoilla 137 050,1 miljoonaa euroa ja sekalaisilla tuloilla 6 003,3 miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 talousarvioesityksen tuloihin sisältyy myös Britannian rahoitusosuus, yhteensä 3 871,7 miljoonaa euroa, johtuen Britannian EU-jäsenyyden aikaisista rahoitusvelvoitteista, kuten mm. edelliseltä rahoituskehyskaudelta periytyneistä maksamattomista sitoumuksista.