2.1  Menot

Komission vuoden 2017 talousarvion keskeisimpinä painopisteinä säilyvät työllisyys, kasvu ja investoinnit sekä vaikuttava eurooppalainen vastaus muuttoliikkeen haasteisiin ja ulkorajojen valvonnan vahvistamiseen. Panostuksella työllisyyttä, investointeja ja kilpailukykyä edistäviin toimiin komissio pyrkii voimakkaasti tukemaan Euroopan talouden orastavaa kasvua. Tähän osaan talousarviota sijoittuvat monet komission keskeiset aloitteet, kuten investointeja tukeva Euroopan strategisten investointien rahasto. 

Toinen keskeinen painopiste on pakolaiskriisin ja sääntelemättömän maahanmuuton aiheuttamat toimet, joita vuosina 2015–2016 on EU:n talousarviosta rahoitettu yhteensä noin 10,5 mrd. eurolla. Vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä noin 5,2 mrd. euroa muuttoliikkeeseen kohdennettua rahoitusta (otsakkeissa 3 ja 4), jonka tavoitteena on vahvistaa politiikkatoimia unionin vapauden, oikeuden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Lisäksi panostuksella myös EU:n ulkopuolisiin toimiin pyritään edistämään demokratiaa, rauhaa, solidaarisuutta ja vakautta sekä vähentämään köyhyyttä investoimalla unionin naapurivaltioihin ja tukemalla EU-jäsenyyttä valmistelevia maita, sekä edistämällä EU:n perusarvoja maailmanlaajuisesti. 

Komission talousarvioesityksen kokonaissumma sitoumuksina on rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvien ohjelmien osalta 156 610,6 milj. euroa (1,04 % EU:n BKTL:sta). Maksuina esityksen kokonaistaso on 134 278,6 milj. euroa (0,89 % EU:n BKTL:sta). Kun mukaan lasketaan rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, komission talousarvioesityksen kokonaissumma on sitoumuksina 157 657,5 milj. euroa (1,05 % EU:n BKTL:sta). Vastaavasti maksuina komission esitys olisi ulkopuoliset välineet mukaan luettuna 134 898,6 milj. euroa (0,90 % EU:n BKTL:sta).  

Komission esityksessä kokonaistason ja rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi on maksujen osalta 9 608,5 miljoonaa euroa (erityisvälineet pois lukien) ja sitoumusten osalta 815,4 miljoonaa euroa. 

Sitoumusten osalta kasvua on kaikissa otsakkeissa, pois lukien otsake 2 (luonnonvarat), jonka sitoumukset pienenevät 5,7 %. Kasvua on kilpailukykymenoissa (otsake 1a) 11 %, koheesiomenoissa (otsake 1b) 5,4 %, turvallisuus ja kansalaisuusmenoissa (otsake 3) 5,4 %, ulkosuhdemenoissa (otsake 4) 2,9 % sekä hallintomenoissa (otsake 5) 4,1 % vuoden 2016 tasoon verrattuna. Kokonaisuutena sitoumukset kasvavat 1,7 %. 

Maksuina kasvavat eniten otsake 1a (+10,9 %), otsake 3 (+25,1 %) ja otsake 5 (+4,2 %). Otsakkeen 2 maksut kasvavat nimellisesti 0,2 %. Vastaavasti otsakkeen 1b maksut pienenevät 23,5 %, ja otsakkeen 4 maksut 8,5 % verrattuna vuoden 2016 tasoon. Kokonaisuutena maksut pienenevät 6,2 %, mikä johtuu ennen kaikkea 2007—2013 ohjelmakauden ohjelmien toimeenpanon loppumisesta sekä uuden ohjelmakauden 2014—2020 ohjelmien toimeenpanon hitaasta käynnistymisestä erityisesti otsakkeen 1b ohjelmien osalta. 

Kilpailukyky-otsakkeen määrärahojen kasvu selittyy pääosin jatkuneella vahvalla panostuksella Euroopan talouskasvuun, työllisyyteen ja investointeihin, johon kuuluvat muun muassa vuosi sitten perustettu Euroopan strategisten investointien rahasto sekä yritysten kilpailukykyä tukeva COSME-ohjelma. Turvallisuus ja kansalaisuusotsakkeen menojen kasvu on suoraa seurausta erityisesti muuttoliikkeen ja pakolaiskriisin aiheuttamista toimista Euroopassa ja sen lähialueilla. Näiden hallintaan sekä turvallisuuden edistämiseen tarkoitetut toimet muodostavat otsakkeen keskeisimmät menoerät (yhteensä noin 3,2 mrd. euroa). Komissio lähtee esityksessään siitä, että näihin toimiin vastaamiseksi on varauduttava vähintään vuoden 2016 tasolla. Tavoitteena on erityisesti tukea jäsenvaltioita niiden kohdatessa sääntelemätöntä muuttoliikettä, suojella EU:n ulkoisia rajoja sekä turvata Schengen-alueen eheys.  

Alla komission talousarvioesityksen yhteydessä esittämä taulukko sitoumusten ja maksujen kehityksestä otsakkeittain talousarviovuosina 2016—2017. Vuoden 2016 luvut sisältävät lisätalousarvion 1/2016 sekä lisätalousarvioesitykset 2/2016 ja 3/2016: 

Taulukko 1: Talousarvioesitys 2017 

Seuraavassa käydään esityksen sisältöä läpi otsakkeittain eli menolohkoittain keskittyen otsakkeiden sisällä keskeisimpiin kokonaisuuksiin. 

Otsake 1 a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky  

Komission vuoden 2017 talousarvion keskeisenä painopisteenä säilyy panostus työllisyyttä, kasvua ja investointeja edistäviin sekä kilpailukykyä vahvistaviin toimiin, mikä näkyy komission esityksessä otsakkeen 1a määrärahoissa.  

Panostuksella otsakkeen työllisyyttä, investointeja ja kilpailukykyä edistäviin toimiin komissio pyrkii voimakkaasti tukemaan Euroopan talouden orastavaa kasvua. Tähän osaan talousarviota sijoittuvat monet komission keskeiset aloitteet, kuten investointeja tukeva Euroopan Strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto) ja noin puolet otsakkeen määrärahoista kattava Horisontti 2020- tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma.  

Sitoumusten osalta otsakkeessa on kasvua 11 %, ja maksuissa 10,9 %. Komissio esittää otsakkeen kokonaistasoksi yhteensä 21 109,0 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 19 298,0 miljoonaa euroa maksuina. Otsakkeen sitoumusten liikkumavaraksi jää 81,0 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon, että otsakkeen alla esitetään sitoumusten kokonaisliikkumavarasta (Global Margin for Commitments) käyttöönotettavaksi 1 265,0 miljoona euroa, joka suunnataan jo aiemmin sovitun mukaisesti ESIR-rahastoon. 

Otsakkeen määrärahojen kasvu selittyy pääosin jatkuneella vahvalla panostuksella Euroopan talouskasvuun, työllisyyteen ja investointeihin, johon kuuluvat muun muassa vuosi sitten perustettu ESIR-rahasto sekä yritysten kilpailukykyä tukeva COSME-ohjelma. ESIR-rahaston maksujen osuus kasvaa peräti 341,3 % verrattuna edellisvuoteen, kattaen näin 12 % koko otsakkeen maksuista. Myös ESIR-rahaston sitoumukset kasvavat 29,5 %. Otsakkeen isoin ohjelma on Horisontti 2020, jossa on noin puolet kaikista otsakkeen sitoumuksista ja maksuista. Horisontin määrärahat vuoden 2017 talousarvioesityksessä ovat sitoumusten osalta 10 295,9 miljoonaa euroa ja maksuina 10 189,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa kasvua sitoumuksissa 7,9 % ja maksuissa 1,2 %. 

Horisontti 2020-ohjelman ja ESIR-rahaston lisäksi esityksen muita painopisteitä otsakkeessa 1a ovat Yritysten kilpailukykyä edistävä COSME-ohjelma (kasvua sitoumuksissa +1,4 % ja maksuissa +40,8 %), Erasmus+ (kasvua sitoumuksissa +16,2 % ja maksuissa +4,5 %) sekä otsakkeeseen myös kuuluvat suuret infrastruktuurihankkeet, kuten eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät EGNOS ja Galileo (kasvua sitoumuksissa +5,5 % ja maksuissa +28 %) ja Copernicus-maanseurantaohjelma (kasvua sitoumuksissa +3,6 % ja maksuissa +19,7 %). 

Otsake 1 b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio 

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja sekä edistämään koheesiota. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kasvua sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Tämän alaotsakkeen tukea saavat erityisesti heikoimmin kehittyneet alueet ja maat. 

EU:n koheesiopolitiikka perustuu kolmeen rakennerahastoon (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto). Tuen myöntäminen edellyttää kansallisen julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen panostusta. EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan rakennerahasto-ohjelmien avulla. Ohjelmat ja niiden tavoitteet on laadittu kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä Euroopan komission keskinäisenä yhteistyönä. 

Vuoden 2017 talousarvioesityksellä pyritään tukemaan tuottavia investointeja ja rakenneuudistuksia, missä koheesiovaroilla on keskeinen rooli. 

Talousarvioesityksessä esitetään rakennetoimiin 53 573,8 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 37 348,7 miljoonaa euroa maksuina. Sitoumukset kasvavat 5,4 % ja maksut pienenevät 23,5 %. Vähennykset aiheutuvat siitä, että rakennerahasto-ohjelmakauden (2007—13) toteutus on saatettu lähes loppuun. Se vähentää etenkin maksumäärärahojen tarvetta. Kauden 2014—2020 maksujen tarve on yli 27,7 % vuoden 2016 tasoon verrattuna. Siirtymäalueiden ja alueellisen yhteistyön määrärahat lisääntyvät merkittävästi. 

Komissio esittää käytettäväksi koheesiopolitiikkaan tarkoitetut sitoumukset lähes täysimääräisesti. Marginaaliksi jäisi 13,2 miljoonaa euroa. Konvergenssitavoitteen osuus kaikista otsakkeen sitoumuksista on 48,7 % ja koheesiorahaston osuus on 16,9 %.  

Komission esityksessä sitoumuksia esitetään varattavaksi Verkkojen Eurooppa -välineen tukeen 1 593,3 milj. euroa (vähennystä -33,0 %) ja vähävaraisten apuun 546,3 milj. euroa (kasvua +2,0 %). Ajallisesti etupainotteisesti määriteltyyn nuorisotyöttömyysaloitteeseen osoitetaan maksuja yht. 600,0 milj. euroa (vähennys -42,9 %). 

Otsake 2: Kestävä kasvu: luonnonvarat  

Otsake sisältää yhteisen maatalouspolitiikan menot, maaseudun kehittämismenot, yhteisen kalastuspolitiikan menot sekä eräät ympäristö- ja ilmastotoimien menot.  

Yleisen maatalouspolitiikan (CAP) tavoitteet rahoituskehyskaudella 2014—2020 ovat elinkykyisen ruoan tuotannon edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja EU:n maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Maataloustukirahaston rahoitus (pilari 1) liittyy markkinatoimiin ja suoriin tukiin ja maaseuturahaston rahoitus (pilari 2) maaseudun kehittämiseen.  

Maataloustukirahasto pyrkii parantamaan maataloussektorin kilpailukykyä ja lisäämään sen arvoa ruokaketjussa sekä vahvistamaan markkinoiden vakautta samoin kuin vastaamaan paremmin kuluttajien odotuksiin. Suorat tuet tukevat ja tasapainottavat maanviljelijöiden tuloja. Markkinatoimiin liittyvillä menoilla pystytään tasapainottamaan markkinoita häiriötilanteissa tai kriiseissä.  

Maaseuturahaston varoin rahoitetulla maaseudun kehittämispolitiikalla integroidaan Eurooppa 2020 –strategian politiikkatavoitteita älykkään, kestävän kasvun aikaansaamiseksi maaseutualueilla. Vuonna 2015 tapahtuneen ohjelmien hyväksymisen jälkeen tavoitteena on niiden täysimääräinen toimeenpano vuosittaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ja investointien aikaansaamiseksi. 

Komissio esittää 2 otsakkeen sitoumusten kokonaistasoksi 58 901,7 milj. euroa (vähennystä -5,7 %). Maksuihin 2 otsakkeen osalta esitetään 55 236,2 milj. euroa (kasvua +0,2 %). Sitoumusten osalta maatalouden tukirahaston menoihin esitetään 42 937,6 milj. euroa (kasvua +1,7 %) ja maaseudun kehittämiseen 14 365,5 milj. euroa (vähennystä -23,1 %). Liikkumavara sitoumuksissa vähenisi 1 139 milj. eurolla vuoden 2016 tasosta (1 777,8 milj. eurosta 639,3 milj. euroon). Maaseudun kehittämisen sitoumukset ja maksut vähenevät merkittävästi (vähennystä sitoumuksissa -23,1 % ja maksuissa -4,6 %) ja ympäristö- ja ilmastotoimien (LIFE+) sitoumukset ja maksut kasvavat jonkin verran (kasvua sitoumuksissa +6,7 % ja maksuissa +2,4 %). 

Komission esityksen mukaan maaseuturahaston sitoumusten merkittävä väheneminen 4 310,8 milj. eurolla (vähennystä -23,1 %) vuoteen 2016 nähden johtuu rahoituskehysten mahdollistamasta uudelleenohjelmoinnista, jossa vuoden 2014 sitoumuksista siirrettiin 8 705,3 milj. euroa vuosille 2015 ja 2016. Vuodelle 2016 siirretty 4 352,7 milj. euroa vaikeuttaa vuosien 2016 ja 2017 vertailua.  

Maataloustukirahaston sitoumusten mitoituksessa on otettu huomioon se, että käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen määrän arvioidaan pienenevän 1 100 milj. eurolla, erityisesti maitokiintiösakkojen poistumisen johdosta, minkä vuoksi sitoumuksiin esitetään lisäyksenä 717,2 milj. euroa (kasvua +1,7 %).  

Maatalousalan kriisivaraukseen esitetään määrärahaa 450,5 milj. euroa (441,6 milj. euroa vuonna 2016). Komissio arvioi, että vuonna 2017 ei tarvittaisi maatalouden interventiotoimien poikkeuksellista rahoitusta samalla tavoin kuin vuonna 2016, joskin määrärahoja on varattu rasvattoman maitojauheen interventioon sekä hedelmä- ja vihannesalan poikkeustoimien jatkamiseen.  

Komission esityksessä vähennetään otsakkeen 2 sitoumusten liikkumavarasta ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytön kompensaationa 650 milj. euroa, jolloin otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 639,3 milj. euroa. 

Otsake 3: Turvallisuus ja kansalaisuus 

Otsakkeen määrärahojen tavoitteena on vahvistaa politikkatoimia unionin vapauden, oikeuden ja turvallisuuden edistämiseksi. Muuttoliikkeen hallintaan liittyvät toimet sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimet lukeutuvat tämän otsakkeen alaisiin ohjelmiin.  

Komissio esittää otsakkeen kokonaistasoksi yhteensä 4 272,4 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 3 781,9 miljoonaa euroa maksuina. Sitoumukset kasvaisivat 5,4 % ja maksut 25,1 % vuoteen 2016 verrattuna. Maksujen kasvu on seurausta otsakkeen viime vuosien lisääntyneistä sitoumuksista. Komission ehdotuksen mukaan liikkumavaraa ei jäisi ollenkaan. 

Sitoumuksiin tarvittavien määrärahojen kattamiseksi komissio ehdottaa joustovälineen täysimääräistä käyttöönottoa vuodelle 2017 varatun määrän (530 milj. euroa) verran. Lisäksi komissio esittää ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran (contingency margin) käyttöönottoa 1 164,4 miljoonalla eurolla. Ehdotuksen mukaan tämä korvattaisiin vuoden 2017 käytettävissä olevasta liikkumavarasta otsakkeista 2 (650 milj. euroa) sekä 5 (514,4 milj. euroa).  

Pakolaiskriisiin ja sääntelemättömään muuttoliikkeen hallintaan sekä turvallisuuden edistämiseen tarkoitetut toimet muodostavat otsakkeen keskeisimmät menoerät (yhteensä noin 3,2 mrd euroa). Komissio lähtee esityksessään siitä, että näihin toimiin vastaamiseksi on varauduttava vähintään vuoden 2016 tasolla. Tavoitteena on erityisesti tukea jäsenvaltioita niiden kohdatessa sääntelemätöntä muuttoliikettä, suojella EU:n ulkoisia rajoja sekä turvata Schengen-alueen eheys.  

Komissio on ehdottanut kuluvan vuoden aikana useita edellä mainittuihin tavoitteisiin tähtääviä toimia, kuten mm. ehdotukset Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tarkistamiseksi, mukaan lukien Dublin-järjestelmän uudistaminen; ehdotus rajaturvallisuutta parantavaksi uudeksi maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmäksi sekä EU:n turvapaikkaviraston ja Euroopan raja- ja rannikkovartioston perustamisen. Uutena toimena varataan lisäksi 200 miljoonaa euroa hätätilanteen tuen antamiseen unionin sisällä.  

Myös maahanmuuttoa ja turvallisuusasioita hoitaviin erillisvirastoihin (Frontex, EASO, Europol, Cepol ja eu-LISA) kohdennetaan lisäresursseja. 

Otsake 4: Globaali Eurooppa 

EU:n ulkoisella toiminnalla pyritään edistämään demokratiaa, rauhaa, solidaarisuutta ja vakautta sekä vähentämään köyhyyttä investoimalla unionin naapurivaltioihin ja tukemalla EU-jäsenyyttä valmistelevia maita, sekä edistämällä EU:n perusarvoja maailmanlaajuisesti.  

Komissio esittää otsakkeen sitoumuksiin 9 432 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 2,9 % kasvua vuoteen 2016 verrattuna. Maksujen määräksi esitetään 9 289,7 miljoonaa euroa, mikä olisi 8,5 % vähemmän kuin vuonna 2016. Lasku selittyy vuoden 2016 epätavallisen korkeilla maksuilla, jotka ovat pääosin seurausta edellisen kauden sitoumuksista, mutta joiden arvioidaan palautuvan nyt tavanomaiselle tasolle. Komission esityksessä sitoumuksiin ei jää liikkumavaraa. 

Otsakkeen kasvu kohdistuu pakolaiskriisin ulkoisen ulottuvuuden hallintaan, mukaan lukien juurisyihin vaikuttamiseen. Taustalla on mm. helmikuussa pidetyssä Lontoon Syyria-konferenssissa tehdyt lupaukset.  

Kolmen suurimman politiikkainstrumentin (liittymistä valmisteleva väline (IPA II), eurooppalainen naapuruusinstrumentti (ENI) sekä kehitysyhteistyöinstrumentti (DCI)) osuus koko otsakkeen menoista kasvaa kaikkiaan 74,4 %:iin (7 013,3 milj. euroa). Tämä johtuu Turkin pakolaisavun koordinointivälineen (Turkey Refugee Facility) rahoittamisesta pääosin liittymistä valmistelevasta välineestä. Turkki-fasiliteetin 750 miljoonan euron varaukseen on sidottu myös muita otsakkeen 4 ohjelmia.  

Muita keskeisimpiä avun kohteita otsakkeen 4 ohjelmista ovat Syyria (160 milj. euroa) sekä Jordania ja Libanon (yhteensä 525 milj. euroa).  

Humanitaarisen avun osuus otsakkeen sitoumuksista on 10 % (945,4 milj. euroa). Odottamattoman humanitaarisen avun rahoitus on mahdollista myös kehyksen ulkopuolisesta hätäapuvarauksesta (315 milj. euroa). 

Otsake 5: Hallinto  

Otsakkeen 5 hallintomenot kattavat toimielinten hallintomenojen ohella eläkemenot ja Eurooppa-koulujen menot. Hajautettujen virastojen menot on sijoitettu talousarviossa asianomaisten otsakkeiden alle. 

Komission vuodeksi 2017 laatima talousarvioesitys sisältää viidennen peräkkäisen 1 %:n henkilöstövähennyksen toimielinten sopimuksen mukaisesti. Vähennys on osa tavoitetta, jossa komission ja muiden EU:n toimielimien tavoitteena on toteuttaa 5 %:n henkilöstövähennys vuosina 2013—2017. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan toimintaa tehostamalla ja henkilöstön uudelleenjärjestelyillä. EU-instituutioiden ehdotettu henkilöstömäärä on 39 353 vuodelle 2017, josta vähennystä vuodelle 2016 on 335 eli -0,8 %. Ehdotettu vähennys ei kuitenkaan täyttä kokonaisuudessaan vuosille 2013-2017 asetettua henkilöstövähennystavoitetta.  

Hallintomenoihin esitetään yhteensä 9 321,7 miljoonaa euroa. Määrärahat kasvavat 4,1 % vuoteen 2016 verrattuna. Määrärahoissa ovat mukana eläkkeet ja EU:n koulut, jotka ovat eri instituutioiden yhteisiä. Eläkemenot (kaikki instituutiot) kasvavat 130,3 miljoonaa euroa (+7,9 %) vuodesta 2016. Eurooppa-koulujen menot kasvavat edellisestä vuodesta 5,8 %:lla 185,8 miljoonaan euroon. 

Menoja kasvattavat lähinnä palkkoihin liittyvät sopimustarkistukset ja turvallisuuteen liittyvien järjestelmien rakentaminen. Lisäksi iirin kielen tulo EU:n viralliseksi kieleksi kasvattaa käännöspalveluihin liittyviä menoja. 

Otsakkeen liikkumavaraksi komission ehdotuksen mukaan jäisi 81,9 miljoonaa euroa, kun otsakkeen rahoituskehyksen katosta vähennetään 514,4 milj. euroa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytön vuoksi otsakkeessa 3.  

Esityksen mukaan hallintomenot jakaantuvat seuraavasti: 

Erityisvälineet 

Rahoituskehysasetuksen Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014—2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EYVL L 347, 20.12.2013, s. 884) 2 luvussa on sovittu erityisistä rahoitusvälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka tyypillisesti otetaan käyttöön tarvittaessa. Tarvittavat määrärahat on sijoitettu monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitun kehyskaton ulkopuolelle, sekä maksuissa että sitoumuksissa Erityisvälineiden maksujen osalta neuvostolla ja komissiolla on eriävät näkemykset siitä, mitä maksukaton tulisi sisältää: komissio katsoo, että rahoituskehyksen ulkopuolisten välineiden sekä sitoumukset että maksut ovat kehyskaton ulkopuolella. Neuvoston lopullinen kanta on vielä määrittelemätön, mutta monet jäsenvaltiot (ml Suomi) katsovat, että vaikka sitoumukset ovatkin sovitun kehyskaton ulkopuolella, tulisi yleisen maksukaton kattaa myös kaikkien kehyksen ulkopuolisten välineiden maksut. . 

Rahoituskehyksen ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin (hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan solidaarisuusrahasto) komissio esittää kaikkiaan maksuina 620 milj. euroa ja sitoumuksina 1 046,9 miljoonaa euroa. Vuoteen 2016 verrattuna sitoumukset kasvavat 522,3 miljoonaa euroa (99,6 %) ja maksut 231 miljoonaa euroa (59,4 %). Kasvu johtuu ennen kaikkea solidaarisuusrahaston alle esitetystä varauksesta, joka on 513 miljoonaa euroa sitoumuksina, ja jota vuonna 2016 ei ollut lainkaan.  

Komission ehdotus sisältää myös rahoituskehyksen mahdollistamien joustovälineiden käyttöönottoa. Komissio esittää, että erillinen joustoväline otetaan kokonaisuudessaan käyttöön otsakkeen 3 alla, mikä tarkoittaa 530,0 miljoonaa euroa sitoumuksia. Maksuina komissio esittää joustovälineelle 981,1 miljoonaa euroa.  

Komissio esittää myös rahoituskehysasetuksen mahdollistaman ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran (ns. contingency marginaali) käyttöönottoa siten, että sitoumuksina 1 164,4 miljoonaa euroa otetaan käyttöön otsakkeessa 3, ja vastaavasti sama summa vähennetään otsakkeiden 2 ja 5 sitoumuksista (650 miljoonaa euroa otsakkeesta 2 ja 514,4 miljoonaa euroa otsakkeesta 5). Näillä joustovälineiden avulla käyttöönotettavilla määrärahoilla pyritään vastaamaan ennen kaikkea muuttoliikkeen, pakolaiskriisin ja turvallisuustekijöiden muutosten aiheuttamiin määrärahatarpeisiin.  

Lisäksi sitoumusten kokonaisliikkumavarasta esitetään käyttöönotettavaksi 1 265 miljoona euroa sitoumuksina 1a otsakkeen alla, joka suunnataan jo aiemmin sovitun mukaisesti ESIR-rahastoon. 

2.2  Tulot

Komission talousarvioesityksen tulojen kokonaissumma on tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaismäärä eli 134 898,6 miljoonaa euroa. Tuloista katetaan omilla varoilla 133 188,5 miljoonaa euroa ja sekalaisilla tuloilla 1 710,1 miljoonaa euroa.