3
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Keskeiset ehdotukset
1 artikla
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/102/EY yhtiöoikeuden alalla yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä muuttamisesta
Direktiivin 3 artikla ehdotetaan korvattavaksi uudella siten, että varmistetaan se, että direktiviissä tarkoitetun yhdenmiehen yhtiön osakkaan henkilöllisyys julkistetaan aina yritysrekisterissä ja tieto asetetaan saataville rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä.
2 artikla
Ehdotus direktiiviin (EU) 2017/1132 tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista muuttamisesta
Direktiivin 1 artiklassa säädetään niistä osa-alueista, joihin direktiiviä sovelletaan. Kyseisestä artiklaa muutettaisiin siten, siihen lisättäisiin uusia osa-alueita, joilla ehdotuksessa otettaisiin käyttöön toimenpiteitä. Näitä olisivat ennakolliseen valvontaan ja henkilöyhtiöihin liittyvät uudet säännöt.
Direktiivin 7 artikla koskee yleisiä säännöksiä ja yhteisvastuullisuutta. Sen 1 kohtaan, joka koskee yhteensovittamistoimenpiteitä, lisättäisiin henkilöyhtiöt, joiden osalta viitataan liitteeseen IIB. Suomen osalta liitteessä IIB olisivat mainittuna kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö.
Voimassa olevan direktiivin 10 artiklassa säädetään perustamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen vahvistamisesta virallisesti oikeiksi asiakirjoiksi. Artikla korvattaisiin uudella säännöksellä. Siinä otettaisiin käyttöön vaatimus, jonka mukaan sekä osakeyhtiöiden että henkilöyhtiöiden perustamiskirjan osalta on toteutettava hallinnollinen tai oikeudellinen ennakkovalvonta sekä laillisuustarkistus, kun yhtiö perustetaan täysin sähköisesti, osittain sähköisesti tai muuten kuin sähköisesti. Jos henkilöyhtiöllä ei ole perustamiskirjaa, laillisuustarkistus koskee sellaisia asiakirjoja, joissa annetaan samat tiedot kuin perustamiskirjassa.
Kolmannen luvun otsikko muutettaisiin käsittämään sähköisten menettelyjen (perustaminen, rekisteröinti ja ilmoittaminen) lisäksi myös muita kuin sähköisiä menettelyjä. Kolmas luku käsittää lisäksi julkistamista ja rekistereitä koskevat säännökset
Muutetussa 13 artiklassa otettaisiin henkilöyhtiöt direktiivin (EU) 2017/1132 1 ja 1 A jakson soveltamisalaan, jos asiaa koskevissa säännöksissä niin täsmennetään.
Muutettu 13 a artikla sisältää määritelmät, jotka liittyisivät uuteen 14 b artiklaan, joka koskee konserneja, ja uuteen 16 d artiklaan, joka koskee vapautusta laillistamisvaatimuksesta.
Direktiivin 13 b artiklaa muutettaisiin sen mukauttamiseksi eIDAS-asetuksen tarkistukseen, joka koskee eurooppalaista digitaalisen identiteetin lompakkoa.
Direktiivin 13 c artiklaa muutettaisiin sen varmistamiseksi, että asiakirjojen tai tietojen aitoutta, virheettömyyttä, luotettavuutta ja asianmukaista oikeudellista muotoa koskevat kansalliset säännöt eivät estä niiden uusien säännösten soveltamista, jotka koskevat EU-yhtiötodistusta, digitaalista EU-valtakirjaa, laillistamisvaatimuksesta tai apostille-todistuksesta vapautettuja asiakirjoja sekä näiden asiakirjojen kääntämistä.
Tiedotusvaatimuksia koskeva muutettu 13 f artikla kattaisi nyt myös tiedot henkilöyhtiöitä koskevista säännöistä, ilmoittamismääräaikoja koskevista säännöistä ja menettelyistä sekä muista säännöistä, jotka koskevat rekisterin tietojen pitämistä ajan tasalla.
Direktiivin 13 g artiklaa muutettaisiin siten, että siihen sisällytetään yhden kerran periaate, jonka mukaan yhtiön ei tarvitse toimittaa omassa rekisterissään jo olevia tietojaan uudelleen perustaessaan yhtiön toiseen jäsenvaltioon. Sen sijaan rekisterit vaihtavat nämä tiedot, jolloin sen jäsenvaltion rekisteri, jonne yhtiö on tarkoitus perustaa, hakee tiedot perustajayhtiön rekisteristä. Vaatimus koskee myös muita kuin sähköisesti vireillepantuja ilmoituksia. Artiklaa 13g muutettaisiin myös niin, että yrityksen toimialan ja nimen laillisuuden todentaminen ei olisi enää vapaaehtoista.
Artikla 13 h, joka koskee malleja yhtiön sähköistä perustamista varten, poistettaisiin 2 kohdan 1 alakohdan toinen virke, joka on koskenut malleja käytettäessä poikkeusta perustamisasiakirjan vahvistamisesta viralliseksi asiakirjaksi tilanteessa, jossa ei ole ennakollista valvontaa. Näin ollen se vastaisi muutettua 10 artiklaa.
Artiklaa 13 j, joka koskee yhtiötä koskevien asiakirjojen ja tietojen sähköistä toimittamista, muutettaisiin siten, että se on linjassa artiklojen 10 ja 15 kanssa. Artiklan 1 kohdassa ei enää viitattaisi jäsenmaan kansalliseen lainsäädäntöön perustuviin määräaikoihin ilmoituksen tekemisen osalta. Kohdassa 4 säädettäisiin siitä, että 10 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 13 g artiklan 2–5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asiakirjojen ja tietojen sähköiseen toimittamiseen. Lisäksi artiklaan lisättäisiin uusi 6 kohta, jonka mukaan edellä mainittuja kohtia sovellettaisiin myös muutoin kuin sähköisesti jätettyihin ilmoituksiin liitteissä II ja IIB tarkoitettujen yhtiöiden osalta.
Artiklaan 14 koskee yhtiöiden toimesta julkistettavia asiakirjoja ja tietoja. Sen otsikkoa muutettaisiin siten, että se koskee osakeyhtiöitä. Julkistettaviksi uusiksi tiedoiksi tulisi keskushallinnon sijaintipaikka sekä päätoimipaikka, mikäli tällainen paikka eroaa jäsenvaltiosta, jossa yhtiöllä rekisteröity sääntömääräinen kotipaikka.
Direktiiviin lisättäisiin uusi 14 a artikla, joka koskisi henkilöyhtiöistä julkistettavia tietoja. Direktiivissä ei ole aikaisemmin edellytetty henkilöyhtiöiden tietojen julkistamista.
Uudessa 14 b artiklassa otettaisiin käyttöön konsernitietoja koskeva julkistamisvaatimus. Sekä koko konsernin emoyhtiön että tytäryhtiön olisi täytettävä tämä vaatimus. Jos koko konsernin emoyhtiö on sijoittautunut kolmanteen maahan, jäsenvaltiossa olevan väliyhtiönä toimivan emoyhtiön olisi täytettävä julkistamisvaatimus. Jos mihinkään väliyhtiönä toimivaan emoyhtiöön ei sovelleta jäsenvaltion lainsäädäntöä, jäsenvaltion lainsäädännön alaisen tytäryhtiön olisi julkistettava vaaditut tiedot. Jäsenvaltiossa olevan koko konsernin emoyhtiön, väliyhtiönä toimivan emoyhtiön taikka tytäryhtiön on julkistettava tiedot, jotka koskevat sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella sijaitsevia konsernin tytäryhtiöitä. Nämä tiedot olisi myös jaettava tytäryhtiöiden rekistereiden kanssa. Havainnollinen esitys konsernirakenteesta asetetaan saataville rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta.
Konsernista julkistettavia tietoja olisivat a) tytäryrityksen nimi ja oikeudellinen muoto, b) rekisteröintivaltio ja rekisterinumero, c) EUID tunnus jäsenmaissa olevista tytäryrityksistä, d) konsernin nimi, jos eroaa emoyhtiöstä sekä e) jokaisen tytäryhtiön asema konsernirakenteessa. Tiedot tulisi tarkastaa ainakin kerran vuodessa ja muuttuneet tiedot tulisi ilmoittaa kahdessa viikossa. Tällaiset tiedot tulisi saattaa maksuttomasti saataville. Määräysvallan osalta noudatetaan, mitä säädetään tilinpäätösdirektiivin (2013/34/EU) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/34/EU, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta artiklan 22 kohdissa 1–5.
Artikla 15, jossa säädetään asiakirjojen ja tietojen muutoksista, korvattaisiin kokonaisuudessaan siten, että se koskisi rekisterien ajantasaisuutta. Artiklassa säädetään määräajasta muutosten ilmoittamiselle rekisteritietojen muuttuessa. Pääasiallisesti muutokset tulisi ilmoittaa 15 työpäivän kuluessa. Lisäksi edellytetään, että rekisteröinti tapahtuu viiden työpäivän kuluessa, kun kaikki tarvittava selvitys on saatavilla. Lisäksi artiklassa edellytetään, että rekisteritiedot tarkistetaan kalenterivuosittain ja että jäsenvaltioilla on välineitä tietojen pitämiseksi rekisterissä ajan tasalla. Tällaisiin välineisiin kuuluu yrityksen poistaminen rekisteristä, mikäli laiminlyöntejä ei korjata.
Artikla 16, joka koskee tietojen julkistamista rekisterissä, muutettaisiin siten, että se koskee soveltuvin myös henkilöyhtiöitä ja konsernirakenteita. Samoin 16 a artikla, joka koskee pääsyä julkistettuihin tietoihin, ulotettaisiin koskemaan henkilöyhtiöitä ja konsernirakenteita. Edelleen jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että rekisteristä peräisin olevat sähköiset jäljennökset ja otteet asiakirjoista ja tiedoista ovat yhteensopivia eurooppalaisesta digitaalisen identiteetin lompakosta annetun ehdotuksen kanssa.
Uudessa 16 b artiklassa säädettäisiin harmonisoidusta EU-yhtiötodistuksesta (EU Company Certificate). Yhtiötodistuksen, joka sisältäsi direktiivissä tarkoitetut tiedot, tulisi toimia todistuksena yrityksen perustamisesta ja direktiivissä tarkemmin määritellyistä tiedoista jokaisessa jäsenmaassa. Todistus olisi mahdollista saada niin osakeyhtiöistä kuin henkilöyhtiöistä.
Uudessa 16 c artiklassa säädettäisiin digitaalisen EU-valtakirjan vakiomallista, jota voidaan käyttää direktiivin (EU) 2017/1132 soveltamisalaan kuuluvissa rajatylittävissä menettelyissä. Vaikka valtakirja olisi laadittava ja peruutettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti, säännöksessä otetaan käyttöön joitakin laatimisvaiheessa tehtäviä pakollisia tarkistuksia. Valtakirja olisi toimitettava yhtiön kaupparekisteriin, ja kolmansilla osapuolilla, joiden oikeutettua etua asia koskee, olisi oltava oikeus tutustua siihen.
Direktiivissä säädettäisiin vaatimuksista sekä yhtiötodistuksen kuin sähköisen EU valtakirjan aitouden varmentamiselle samoin kuin sen yhteensopivuudesta eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä säädettävän kanssa (the European Digital Identity Wallet).
Uuden 16 d artiklan mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaupparekisterin antamat ja oikeaksi todistamat asiakirjojen ja tietojen jäljennökset ja otteet sekä notaarin vahvistamat asiakirjat ja hallinnolliset asiakirjat ja niiden oikeaksi todistetut jäljennökset sekä oikeaksi todistetut käännökset vapautetaan laillistamisesta tai vastaavista muodollisuuksista, jos ne täyttävät tietyt asiakirjan alkuperään liittyvät vähimmäisvaatimukset. Tämä koskisi yleisesti viranomaistoimintaa. Uudessa 16 e artiklassa säädettäisiin suojatoimista siltä varalta, että viranomaiset, joille kaupparekisterin antamat ja oikeaksi todistamat asiakirjojen ja tietojen jäljennökset ja otteet esitetään, epäilevät asiakirjojen alkuperää ja aitoutta. Tällaisen epäilyn tapauksessa otetaan käyttöön menettely asiakirjojen alkuperän tarkistamiseksi rekistereiden avulla.
Uudessa 16 f artiklassa säädettäisiin poikkeuksista käännöksiin. Käännöstä ei voitaisi edellyttää, jos 1) asiakirja tai tieto on jäsenmaan virallisella kielellä tai kielellä, jonka jäsenmaa nimenomaisesti hyväksyy, 2) tiedot ovat saatavilla rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta 18 artiklassa tarkoitettujen selittävien merkintöjen avulla, tai 3) tieto sisältyy 16 b artiklassa tarkoitettuun EU-yhtiötodistukseen. Säännöksessä myös rajoitettaisiin perustamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen sekä yritysrekistereiden antamien muiden asiakirjojen oikeaksi todistettujen käännösten vaatiminen tilanteisiin, joissa se on ehdottoman välttämätöntä.
Artiklaan 17, joka koskee ajantasaistettu tietoa kansallisesta lainsäädännöstä kolmansien osapuolien oikeuksien osalta, lisättäisiin viittaus henkilöyhtiön tietoja koskevaan 14 a artiklaan.
Artikla 18, joka koskee asiakirjojen ja tietojen sähköisten jäljennösten saatavuutta, korvattaisiin kokonaan uudella artiklalla. Se laajennettaisiin ensinnäkin koskemaan niin henkilöyhtiöitä kuin konsernirakenteita koskevia tietoja. Lisäksi säädettäisiin siitä, että siltä osin kuin rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta välitetään tietoja luonnollisista henkilöistä, tulisi näiden tietojen sisältää etunimi, sukunimi ja syntymäaika. Lisäksi jäsenvaltioiden tulisi säätää siitä, että tahot jotka on valtuutettu direktiivissä tarkoitettuihin menettelyihin, eivät saa tallentaa 13 g (yhtiöiden sähköinen perustaminen), 28 a (sivuliikkeiden sähköinen rekisteröinti) ja 30 a (Muutokset yhtiötä koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin) artiklassa säädetyssä tarkoituksessa yhteenliittämisjärjestelmässä välitettyjä henkilötietoja, ellei toisin säädetä.
Direktiiviin lisättäisiin uusi 19 a artikla, joka koskisi henkilöyhtiöitä koskevista asiakirjoista ja tiedoista perittäviä maksuja. Artikla vastaa osakeyhtiöitä koskevaa 19 artiklaa. Artiklaa 21, joka koskee julkistettavien asiakirjojen ja tietojen julkistamiskieltä ja kääntämistä, laajennettaisiin koskemaan myös henkilöyhtiöitä ja konsernirakenteita.
Artiklaa 22, joka koskee yritysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmää (BRIS), muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin säännös BRIS:n, BORIS:ksen (edunsaajarekisterit) ja IRI:n (maksukyvyttömyysrekisterit) välisistä käyttöoikeuksista. Tällä ei olisi vaikutusta tietojen luovuttamista koskeviin erityisiin säännöksiin.
Täytäntöönpanosäädöksiä koskevaa 24 artiklaa muutettaisiin siten, että se käsittäisi tiettyjen uusien säännösten täytäntöönpanemisen, mutta lisäksi esimerkiksi valtuutuksen jo voimassa olevan 16 artiklan 6 kohtaan liittyvän standarsoinnin ja taksonomian laatimiseksi. Kyseinen 16 artiklan 6 kohta koskee asiakirjojen koneellisesti luettavaa ja haut mahdollistavassa muotoa tai rakenteisuutta. Kirjeiden ja lomakkeiden tietoja koskevaa 26 artiklaa muutettaisiin siten, että se kattaisi myös henkilöyhtiöt.
Artiklaa 28, joka koskee seuraamuksia, muutettaisiin siten, että seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia sekä lueteltaisiin ne asiat, joihin seuraamuksia koskevia säännöksiä tulee ainakin soveltaa.
Sivuliikkeiden rekisteröintiä koskevaa 28 a artiklaa muutettaisiin siten, että sivuliikettä toiseen jäsenvaltion perustettaessa pääliikkeen tiedot tulee vaihtaa rekisterien kesken vastaavasti kuin tytäryhtiötä toiseen jäsenvaltioon perustettaessa. Sivuliikkeitä koskevien asiakirjojen ja tietojen sähköisiä ilmoituksia koskeva 28 b artikla muutettaisiin siten, että siinä viitattaisiin ilmoituksen jättämisen ja käsittelemisen määräaikojen osalta 15 artiklaan.
Artiklasta 30, joka koskee sivuliikkeestä julkistettavia asiakirjoja ja tietoja, poistettaisiin 2 kohdan c alakohta, joka koskee pääliikkeen olemassaoloa koskevan todistuksen esittämistä, koska se korvattaisiin 16 b artiklassa tarkoitetulla EU-yhtiötodistuksella.
Artiklaa 36, joka koskee kolmannesta maasta jäsenmaahan perustettuun sivuliikkeiseen liittyvien asiakirjojen ja tietojen julkistamista, muutettaisiin siten, että myös kolmansissa maissa olevat sivuliikkeet tulisi julkistaa pääliikkeen tiedoissa sekä säädettäisiin siitä, mitkä tiedot tulee antaa maksutta.
Artiklaa 40, joka koskee siinä mainittujen artiklojen laiminlyönnistä johtuvia seuraamuksia, muutettaisiin siten, että seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia.
Direktiivin uudessa liitteessä IIB määriteltäisiin ne henkilöyhtiöt, joihin direktiiviä jäsenmaissa sovellettaisiin.
Artikla 3
Artikla koskisi direktiivin täytäntöönpanoa, jonka mukaan direktiivi tulisi täytäntöönpanna 24 kuukauden ja sitä tulisi soveltaa 30 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.
Artiklat 4–6
Direktiivin artikla 4 koskisi raportointia ja uudelleentarkastelua, artikla 5 voimaantuloa ja artikla 6 direktiivin osoittamista kaikille jäsenvaltioille.
6
Ehdotuksen vaikutukset
6.1
Komission vaikutustenarviointi
Ehdotuksen mukaan komissio järjesti osana aloitetta laajoja kuulemisia, joissa se keräsi näkemyksiä eri sidosryhmiltä. Sidosryhmiin kuuluivat kaupparekisterit ja kansalliset viranomaiset, kuten veroviranomaiset ja työlainsäädännöstä vastaavat viranomaiset, yritykset, kuten pk-yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt, ammattiliitot ja yhtiöoikeudellisiin menettelyihin osallistuvat oikeusalan ammattilaiset sekä sijoittajat, velkojat, kansalaiset ja akateemiset asiantuntijat. Kuulemisvaiheeseen sisältyi alustava vaikutustenarviointi, julkinen kuuleminen, erikseen järjestetty pk-yritysten kuuleminen, keskeisten sidosryhmien kohdennetut haastattelut, yhtiöoikeuteen erikoistuneiden oikeusalan ammattilaisten haastattelut sekä yhtiöoikeutta käsittelevässä asiantuntijaryhmässä jäsenvaltioiden ministeriöiden ja yritysrekistereiden yhtiöoikeuden asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut. Kuulemisissa saatuja tietoja hyödynnettiin ehdotuksen laatimisessa.
Vaikutusten arviointi koski erilaisia toimintavaihtoehtoja neljällä eri osa-alueella. Nämä koskivat yritystiedon lisäämistä EU-jäsenvaltioiden yritysrekistereissä ja yritysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä BRIS:ssä, BRIS-järjestelmän yhdistämistä muihin rekistereiden EU:n tason yhteenliittämisjärjestelmiin ja hakumahdollisuuksien parantamista, riittävää ennakollista valvontaa ennen rekisteriin merkitsemistä ja yritysrekisterien välillä välitettävän tiedon lisäämistä rajat ylittävissä toimissa.
Esitettyjen toimien odotetaan vähentävän EU-alueella rekisteröityjen yritysten hallinnollista taakkaa, vähentävän kustannuksia sekä helpottavan yritystoiminnan aloittamista muissa jäsenmaissa. Vuotuisten säästöjen arvioidaan rajat ylittävissä toimissa olevan EU-alueen yrityksille 437 miljoonaa euroa. Nämä säästöt perustuisivat komission vaikutusten arvioinnin perusteella pääasiassa yritysrekisteriotteista ja niihin liittyvistä muodollisuuksista yrityksille johtuvista kuluista. Kertakustannuksia yrityksille syntyy noin 311 miljoonaa euroa sellaisten tietojen ilmoittamisesta rekisteriin, joita ei siellä vielä ole. Yhtiöoikeusdirektiivi koskisi muutoksen jälkeen noin 16 miljoona osakeyhtiömuotoista ja 2 miljoonaa henkilöyhtiömuotoista yhtiötä.
Ehdotuksen perusteella EU-jäsenvaltioiden yritysrekistereille arvioidaan tulevan noin 5,4 miljoonan euron kertaluontoiset tietojärjestelmäkulut. Vuotuisen kulujen lisäyksen arvioidaan olevan noin 4 miljoonaa euroa sisältäen myös rekisteriin ilmoitettavien tietojen aikaisempaa tarkemmin tutkimisen. Yritysrekisterien odotetaan menettävän tuloja noin 7,9 miljoonaa euroa esimerkiksi yhteisen yhtiötodistuksen käyttöönotosta.
Muiden viranomaisten odotetaan hyötyvän luotettavammasta rekisteritiedosta ja siitä, että ne voivat pyytää tiedot suoraan yritysrekisteriltä yrityksen sijaan. Muodollisuuksien vähentäminen aiheuttaa tulonmenetyksiä esimerkiksi apostillien osalta niitä myöntäville viranomaisille noin 9,5 miljoonaa euroa. Muutoksilla olisi positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan myös yleisesti lisäämällä yrityksistä saatavilla olevia tietoja ja tekemällä sisämarkkinoista reilummat.
EU:n sääntelyntarkastelulautakunta tarkasteli 12.10.2022 vaikutustenarviointiraporttia, josta se antoi varauksellisen myönteisen lausunnon 14.10.2022. Varaukset koskivat sitä, ettei tiettyjen yritysrekistereistä puuttuvien tietojen vaikutuksesta liiketoimintaan ollut esitetty selvitystä, eikä kustannushyötyanalyysi ottanut huomioon ehdotuksesta johtua toistuvia kuluja liiketoiminnalle. Ehdotuksen mukaan suositukset otettiin huomioon lopullisessa versiossa.
6.2
Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön
Yhtiöoikeusdirektiivin muuttaminen ehdotetulla tavalla vaikuttaisi erityisesti kaupparekisterilakiin, mutta mahdollisesti myös muuhun lainsäädäntöön, joka koskee direktiivin soveltamisalaan kuuluvia osakeyhtiöitä, henkilöyhtiöitä ja sivuliikkeitä. Tässä vaiheessa tarkkaa arviota lainsäädännöllisistä muutostarpeista ei ole vielä mahdollista tehdä.
Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen
Direktiivissä edellytettäisiin, että jäsenmaan on pyydettävä suoraan toiseen jäsenmaan rekisteristä tietoja pääliikkeestä sivuliikettä Suomeen perustettaessa, kun tällä hetkellä tiedot on tullut antaa perustamisilmoituksella. Tästä rekisteriviranomaisen velvollisuudesta olisi säädettävä erikseen.
Yhteisen yhtiötodistuksen käyttöönotto ei edellyttäne säännösmuutoksia, jos tulkitaan, että yhtiötodistusta on pidettävä kaupparekisteriotetta vastaavana selvityksenä esimerkiksi viranomaisessa asioitaessa. Yhteiseen yhtiötodistukseen liittyvien tietojen osalta olisi kuitenkin haasteita esimerkiksi toimialaa koskevien tietojen kääntämiselle toiselle kielelle, koska Suomen kaupparekisteriin merkittävä toimiala ei perustu luokitukseen vaan on vapaamuotoinen. Viranomaisilla on uuden kaupparekisterilain (564/2023) nojalla velvollisuus hakea kaupparekisteritiedot suoraan kaupparekisteristä, mutta on katsottava, ettei se ainakaan tällä hetkellä koske muualle rekisteröityjä yrityksiä. Direktiiviehdotuksessa tarkoitettu digitaalinen valtakirja, joka rekisteröitäisiin Suomessa kaupparekisteriin, edellyttäisi ainakin sen rekisteröintiä ja tietojen luovuttamista koskevat säännökset. Tällä hetkellä ei pystytä arvioimaan, edellyttääkö direktiiviehdotuksen yhteensovittaminen eIDAS-asetuksessa tulevaisuudessa eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä säädettävän kanssa Suomessa lainsäädäntömuutoksia.
Toisen jäsenmaan yritysrekisterin antamalta asiakirjalta ei voitaisi edellyttää muodollisuuksia esitettäessä ne viranomaisessa, oikeudenkäynnissä tai vastaavassa. Tällaisella muodollisuudella tarkoitetaan legalisointeja, apostilleja ja vastaavia muodollisuuksia. Tämä mahdollisesti edellyttää lainsäädäntömuutoksia ulkomaisen yrityksen esittäessä toisen jäsenmaan yritysrekisteristä saatuja asiakirjoja Suomessa. Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan myös muutoksia yritysrekistereistä saatujen asiakirjojen kääntämistä koskeviin vaatimuksen siten, ettei käännöksiä voisi rajat ylittävissä toimissa vaatia direktiivissä säädettävissä tilanteissa. Myös tämän osalta direktiivin sisällön tarkentuessa tarkentuu myös tarve mahdollisiin lainsäädäntömuutoksiin Suomessa.
Yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden parantaminen
Direktiivissä säädettäisiin jatkossa myös henkilöyhtiöitä koskevien tietojen julkistamisesta. Suomessa tämä koskisi kommandiittiyhtiöitä ja avoimia yhtiöitä, joiden tiedot on jo tällä hetkellä rekisteröity kaupparekisteriin. Mahdollista on, että direktiivissä tulisi rekisteriin merkittäväksi jotain uusia tietoja ja joka tapauksessa tulisi säätää henkilöyhtiöitä koskevien tietojen saataville asettamisesta ja välittämisestä rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä. Vaikka direktiivin tarkoituksena ei ole harmonisoida henkilöyhtiöitä koskevaa substanssilainsäädäntöä, henkilöyhtiöitä koskisivat useat direktiivin artiklat, kuten tietojen ajantasaisuutta ja yhteistä yhtiötodistusta koskevat vaatimukset.
Täysin uutena tietona kaupparekisteriin merkittäväksi tulisivat konsernirakenteet. Tämä edellyttäisi tietojen ilmoittamisesta samoin kuin tietojen saataville asettamisesta ja välittämisestä rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä säätämistä. Samoin yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä annetun direktiivin 2009/102/EY muuttaminen ehdotetulla tavalla edellyttäisi tällaisen osakeyhtiön osakkaan merkitsemistä kaupparekisteriin ja saataville asettamista rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä. Tämä poikkeaisi kaupparekisteriin merkittävistä henkilötiedoista, koska osakkaita ei tällä hetkellä kaupparekisteriin merkitä. Edelleen tällä hetkellä rekisteriin ei säädetä merkittäväksi tietoa yhtiön keskushallinnosta tai päätoimipaikasta, eikä kolmansissa maissa olevista sivuliikkeistä.
Yritysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä BRIS, edunsaajarekisterien yhteenliittämisjärjestelmä BORIS ja maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmä IRI liitettäisiin yhteen siten, että tällä ei olisi kuitenkaan vaikutusta eri järjestelmissä välitettäviin tietoihin sovellettaviin luovuttamista koskeviin sääntöihin. On epäselvää, edellyttääkö tämä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.
Yritysrekisteritietojen luotettavuuden parantaminen
Direktiivissä edellytettäisiin hallinnollista tai oikeudellista valvontaa rekisteröitäessä yhtiö yritysrekisteriin. Tämä koskisi myös myöhemmin tehtäviä muutoksia. Uudessa kaupparekisterilaissa säädetään siitä, että ilmoitetut tiedot ja asiakirjat on merkittävä rekisteriin, ellei rekisterimerkinnän tekemiselle ole estettä. Tämä pitää sisällään ajatuksen siitä, että ilmoitus on tutkittava riittävällä tarkkuudella. On epäselvää, edellyttäisikö ehdotettu muutos yhtiöoikeusdirektiiviin lainsäädäntömuutoksia Suomessa.
Direktiivissä edellytettäisiin rekisteritietojen vuotuista tarkistamista. Tältäkin osin uudessa kaupparekisterilaissa säädetään tällaisesta velvollisuudesta, mutta se ei toistaiseksi koske henkilöyhtiöitä. Kaupparekisterilaissa ei säädetä tällä hetkellä määräajasta muutosilmoituksen tekemiseen, joten direktiiviehdotuksen mukainen 15 arkipäivän vaatimus samoin kuin ilmoitusten käsittelemiselle ehdotettu viiden arkipäivän vaatimuksen laajentaminen edellyttäisivät muutoksia kaupparekisterilakiin.
Direktiivissä säädettäisiin entistä yksityiskohtaisemmin sanktioinnista ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönteihin liittyen. Vaikka uudessa kaupparekisterilaissa säädetään uusista hallinnollisista seuraamuksista, on todennäköistä, että direktiivistä johtuisi muutostarpeita kansalliseen sääntelyyn.
6.3
Vaikutukset Suomen kannalta muutoin
Yhtiöoikeusdirektiivissä ehdotetaan säädettäväksi useista uusista rekisteriin merkittävistä tiedoista. Samoin ehdotus pitää sisällään uusina asioina esimerkiksi yhteisen yhtiötodistuksen, samoin kuin sähköisen valtakirjan. Uudistusten voidaan olettaa hyödyttävän suomalaisia yrityksiä ja muita tahoja, jotka käyttävät rekisteritietoja tai toimivat rajat ylittävästi.
Tällä hetkellä ei vielä pystytä luotettavasti arvioimaan uudistuksista aiheutuvia kustannuksia yrityksille, kaupparekisteriä Suomessa ylläpitävälle Patentti- ja rekisterihallitukselle sekä mahdollisesti muille viranomaisille ja tahoille. Patentti- ja rekisterihallitus on kuitenkin arvioinut, että jos direktiivi hyväksyttäisiin sellaisenaan, olisivat tietojärjestelmäkulut useita miljoonia euroa. Myöskään sitä, miten rekisteriin ilmoittavien uusien tietojen paikkansapitävyyttä ja ajantasaisuutta pystyttäisiin valvomaan, ei pystytä toistaiseksi arvioimaan. Vaikutusarviointeja täydennetään neuvottelujen edetessä.