2.2
Menot
Komission mukaan, sen talousarvioesityksen tavoitteena on vastata tämän hetkisiin merkittäviin haasteisiin, erityisesti tukea EU:n talouden elpymistä sekä jatkaa Ukrainalle osoitettavaa tukea. Talousarvioesityksellä edistettäisiin lisäksi voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen prioriteetteja, kuten siirtymää kohti vihreämpää, digitaalista ja kestävää Eurooppaa. Talousarvioesityksen otsakkeessa 1 pääpaino olisi digitalisaation ja tutkimuksen tukemisessa. Kestävää rakennemuutosta ja vihreää kasvua tuettaisiin erityisesti otsakkeiden 2 ja 3 rahoitusohjelmilla. Talousarvioesityksen otsakkeiden 4 ja 5 ohjelmat koskevat muun muassa muuttoliiketoimia ja turvallisuutta. Otsakkeen 6 ohjelmat sisältävät rahoitusta EU:n ulkosuhteisiin. Talousarvioesityksen tavoitteita tukee vuonna 2023 edelleen myös Elpymisvälineestä tuleva rahoitus, joka painottuisi erityisesti otsakkeen 2 ja 3 alaisiin ohjelmiin.
Vuoden 2023 talousarvioesityksen kokonaissumma olisi rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvien ohjelmien osalta 182 735,9 miljoona euroa sitoumuksina (1,12 % EU27:n BKTL:stä). Maksujen osalta kokonaistaso olisi talousarvioesityksen mukaan 163 588,4 miljoonaa euroa (1 % EU27:n BKTL:stä). Kun mukaan lasketaan rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, talousarvioesityksen kokonaissumma olisi sitoumuksina 185 591,1 miljoonaa euroa (1,14 % EU27:n BKTL:stä) ja maksuina 166 268,2 miljoonaa euroa (1,02 % EU27:n BKTL:stä). Kokonaisuutena sitoumukset kasvaisivat 2,1 % ja maksut vähenisivät -2,6 % vuoteen 2022 verrattuna. Talousarvioesityksessä kokonaistason ja rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi (marginaali) olisi sitoumusten osalta 446,4 miljoonaa euroa ja maksujen osalta 5 513,7 miljoonaa euroa. Edellä mainitut luvut eivät sisällä Elpymisvälinettä, jonka osuus vuoden 2023 EU-ohjelmien kokonaisrahoituksesta on merkittävä.
Komission talousarvioesityksessä ilmastonmuutoksen torjunta ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, olisivat edelleen yksi keskeisistä prioriteeteista. EU-budjetissa ja Elpymisvälineessä pyritään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen siten, että vähintään 30 % varojen käytöstä edistäisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Otsakkeissa 2 ja 3 olisi määrällisesti eniten ilmastorahoitusta.
Erityisesti talousarvion otsakkeesta 6, mutta myös otsakkeista 2 b ja 4, rahoitettaisiin monia merkittäviä toimia Ukrainan ja lähivaltioiden tukemiseksi sekä Venäjän hyökkäyssodan takia pakenemaan joutuneiden henkilöiden tukemiseksi. Komissio kertoo palaavansa syksyllä oikaisukirjelmässä lyhyen aikavälin toimiin, kun tarpeista on parempi käsitys.
Rahoituskehyksen ulkopuolisiin temaattisiin erityisrahoitusvälineisiin (Euroopan globalisaatiorahasto, Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ja Brexit-mukautusvaraus) komissio esittää kaikkiaan sitoumuksina 2 855,2 miljoonaa euroa ja maksuina 2 679,8 miljoonaa euroa. Erityisrahoitusvälineillä voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja ne otetaan käyttöön tarvittaessa, silloin kun menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman rahoituskehyksen otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Erityisrahoitusvälineet ovat rahoituskehyksen ulkopuolisia välineitä. Vuoteen 2022 verrattuna temaattisten erityisrahoitusvälineiden sitoumukset kasvaisivat 56 miljoonaa euroa (+2 %) ja maksut 57 miljoonaa euroa (+2,2 %).
Lisäksi komissio ehdottaa Joustovälineen käyttöönottoa sitoumuksina 515,4 miljoonaa euroa otsakkeissa 6 ja 7 sekä 527,1 miljoonaa euroa maksuina.
Alla on komission talousarvioesityksessään esittämä taulukko sitoumusten ja maksujen kehittymisestä otsakkeittain varainhoitovuosina 2022 ja 2023. Vuoden 2022 luvut sisältävät yhden hyväksytyn lisätalousarvion nro 1/2022 sekä lisätalousarvioesitykset nrot 2/2022 ja 3/2022.
Taulukko 1: Talousarvioesitys 2023 |
Maksusitoumus- (MSM) ja maksumääräraha (MM), miljoonaa euroa käyvin hinnoin |
| Talousarvioesitys 2023 | Talousarvio 2022 ml. lisätalousarvio 1/2022 sekä lisätalousarvioesitykset 2 ja 3/2022 | Osuus talousarvioesityksestä 2023 (%) | Ero 2023‒2022 | Ero 2023/2022 (%) |
| (1) | (2) | (3) | (1 ‒ 2) | (1 / 2) |
| MSM | MM | MSM | MM | MSM | MM | MSM | MM | MSM | MM |
1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous | 21 567,6 | 20 901,1 | 21 775,1 | 21 473,5 | 11,6% | 12,5% | -207,5 | -572,4 | -1,0% | -2,7% |
Rahoituskehyksen katto | 21 727,0 | | 21 878,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 159,4 | | 102,9 | | | | | | | |
2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot | 70 086,7 | 55 840,5 | 67 644,4 | 62 052,8 | 37,7% | 33,5% | 2 442,3 | -6 212,3 | 3,6% | -10,0% |
Rahoituskehyksen katto | 70 137,0 | | 67 806,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 50,3 | | 161,6 | | | | | | | |
josta Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio (2 a) | 62 923,0 | 49 131,1 | 61 314,2 | 56 350,9 | 33,8% | 29,5% | 1 608,8 | -7 219,8 | 2,6% | -12,8% |
josta Palautumiskyky ja arvot (2 b) | 7 163,7 | 6 709,4 | 6 330,2 | 5 701,8 | 3,9% | 4,0% | 833,5 | 1 007,6 | 13,2% | 17,7% |
3. Luonnonvarat ja ympäristö | 57 222,6 | 57 445,4 | 56 681,1 | 556 601,8 | 30,8% | 34,5% | 541,4 | 843,6 | 1,0% | 1,5% |
Rahoituskehyksen katto | 57 295,0 | | 56 965,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 72,4 | | 283,9 | | | | | | | |
josta Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet | 40 692,2 | 40 698,2 | 40 368,9 | 40 393,0 | 21,9% | 24,4% | 323,4 | 305,1 | 0,8% | 0,8% |
4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus | 3 727,3 | 3 067,4 | 3 360,0 | 3 254,3 | 2,0% | 1,8% | 367,3 | -186,9 | 10,9% | -5,7% |
Rahoituskehyksen katto | 3 814,0 | | 3 360,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 86,7 | | 0 | | | | | | | |
5. Turvallisuus ja puolustus | 1 901,1 | 1 111,4 | 1 812,3 | 1237,9 | 1,0% | 0,7% | 88,8 | -126,5 | 4,9% | -10,2% |
Rahoituskehyksen katto | 1 946,0 | | 1 896,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 44,9 | | 83,7 | | | | | | | |
6. Naapurialueet ja muu maailma | 16 781,9 | 13 773,9 | 17 170,4 | 12 916,1 | 9,0% | 8,3% | -388,6 | 857,9 | -2,3% | 6,6% |
josta Joustovälineellä | 452,9 | | 368,4 | | | | | | | |
Rahoituskehyksen katto | 16 329,0 | | 16 802,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 0 | | 0 | | | | | | | |
7. EU:n yleinen hallinto | 11 448,8 | 11 448,8 | 10 620,1 | 10 620,2 | 6,2% | 6,9% | 828,7 | 828,6 | 7,8% | 7,8% |
josta Joustovälineellä | 62,5 | | | | | | | | | |
Rahoituskehyksen katto | 11 419,0 | | 11 058,0 | | | | | | | |
Liikkumavara | 32,7 | | 437,9 | | | | | | | |
Määrärahat yhteensä otsakkeet 1-7 | 182 735,9 | 163 588,4 | 179 063,5 | 168 156,5 | 102,1% | 97,3% | 3 672,4 | -4 568,0 | 2,1% | -2,7% |
josta Joustovälineellä | 515,4 | 527,1 | 368,4 | 467,2 | | | | | | |
Yksi ainoa liikkumavaraväline | | 1 376,0 | | 1 349,0 | | | | | | |
Rahoituskehyksen katto | 182 667,0 | 168 575,0 | 179 765,0 | 170 558,0 | | | | | | |
Liikkumavara | 446,4 | 5 513,7 | 1070,0 | 2 868,8 | | | | | | |
Menot % BKTL:stä | 1,12 % | 1,00 % | 1,16 % | 1,09 % | | | | | | |
Muut erityisvälineet | 2 855,2 | 2 679,8 | 2 799,2 | 2 622,8 | 1,5% | 1,6% | 56,0 | 57,0 | 2,0% | 2,2% |
Yhteensä kaikki | 185 591,1 | 166 268,2 | 181 862,6 | 170 779,3 | 100% | 100% | 3 728,4 | -4 511,1 | 2,1% | -2,6% |
Menot % BKTL:stä | 1,14% | 1,02% | 1,18% | 1,10% | | | | | | |
Otsake 1: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous
Otsake 1 on keskeisessä asemassa innovaatioiden, sisämarkkinoiden kehittämisen, strategisten investointien ja digitalisaation mahdollistajana. Otsakkeeseen kuuluvat muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa, uusi Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, strategisten investointien keskeinen ohjelma Verkkojen Eurooppa -väline sekä investointiohjelma InvestEU. Otsakkeesta 1 rahoitettavia tärkeimpiä hajautettuja virastoja ovat muun muassa Euroopan Unionin avaruusohjelmavirasto, Euroopan kemikaalivirasto ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto.
Komissio esittää otsakkeeseen 1 sitoumusmäärärahoina 21 567,6 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina 20 901,1 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Tämä tarkoittaisi sitoumusmäärärahoihin 1 % ja maksumäärärahoihin 2,7 % laskua vuoteen 2022 verrattuna. Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi noin 159 miljoonaa euroa.
Komissio esittää lisäksi Elpymisvälineestä sitoumuksina 4 299,3 miljoonan euron ja maksuina 2 983,1 miljoonan euron lisäystä otsakkeeseen 1.
Horisontti Eurooppa
Otsakkeen 1 ylivoimaisesti suurin ohjelma on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa. Horisontti Euroopan avulla rahoitetaan tärkeää tutkimusta esimerkiksi terveyden, palautumiskyvyn sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation aloilla. Komissio esittää ohjelmalle sitoumuksina 12 342,9 miljoonaa euroa (+ 0,8 % vrt. vuoteen 2022) ja maksuina 11 903,6 miljoonaa euroa (-5,2 % vrt. vuoteen 2022). Lisäksi tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ehdotetaan Elpymisvälineestä sitoumuksina 1 828,3 miljoonaa euroa.
Komission Horisontti Eurooppaan esittämät määrärahat sisältäisivät aiempien sitoumusten uudelleen käyttöönottamista EU:n varainhoitoasetuksen (VHA) 15 (3) artiklan nojalla 78,8 miljoonan euron edestä sekä EU:n sirusäädösehdotuksen mukaisesti 80 miljoonan euron edestä vuodelle 2023. Sirusäädösehdotuksessa esitetään, että Horisontti Euroopasta tehtävän 400 miljoonan euron vähennyksen kompensoimiseksi otettaisiin uudelleen käyttöön vuosiksi 2023–2027 vielä vastaava 400 miljoonaa euroa (käypinä hintoina) aiemmin vapautuneita sitoumuksia sen 500 miljoonan euron lisäksi, josta rahoituskehyssovun yhteisessä julistuksessa sovittiin.
Lisäksi talousarvioesitys sisältää rahoituskehysasetuksen (neuvoston asetus EU, Euratom N:o 2020/2093) 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen Horisontti Eurooppa -ohjelmalle 451,1 miljoonalla eurolla. Määrärahojen lisäys toteutetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti.
Euroopan strategiset investoinnit
Otsakkeen 1 muut merkittävimmät ohjelmat ovat Euroopan strategiset investoinnit –osioon kuuluvat investointiohjelma InvestEU, strategisten yhteyksien ohjelma Verkkojen Eurooppa -väline(CEF) ja digitaalisaation erityisohjelma Digitaalinen Eurooppa.
InvestEU-ohjelman tavoitteena on täydentää avustusmuotoista rahoitusta esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa ja saada liikkeelle yksityisiä investointeja. Komissio esittää vuodelle 2023 InvestEU-ohjelmaan sitoumuksina 340,7 miljoonaa euroa (-71,5 % vrt. vuoteen 2022) ja maksuina 389,8 miljoonaa euroa (- 62,2 % vrt. vuoteen 2022). Lisäksi ohjelmaan ehdotetaan Elpymisvälineestä sitoumuksina 2 471 miljoonaa euroa vuonna 2023. Myös InvestEU:n määrärahat sisältävät uuden rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen ohjelmalle 150,5 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
Verkkojen Eurooppa -välineeseen ehdotetaan 2 897,5 miljoonaa euroa sitoumuksina (+2 % vrt. vuoteen 2022) ja maksuina 2 866,4 miljoonaa euroa (+4,9 % vrt. vuoteen 2022). Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan ehdotetaan puolestaan 1 310,4 miljoonaa euroa sitoumuksina (+5 % vrt. vuoteen 2022) ja maksuina 1 288,2 miljoonaa euroa (+51,8 % vrt. vuoteen 2022).
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 2: Talousarvion otsake 1 | | |
milj. euroa käyvin hinnoin | | |
Otsake 1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous | Talousarvioesitys 2023 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2023/2022 % |
Tutkimus ja innovaatio | 13 639,2 | 3,0 % |
Horisontti Eurooppa | 12 342,9 | 0,8 % |
Euratom tutkimus- ja koulutusohjelma | 276,5 | 2,1 % |
ITER-ohjelma | 1 019,8 | 43,6 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | p.m. | - |
Euroopan strategiset investoinnit | 4 775,1 | -13,3 % |
InvestEU-rahasto | 340,7 | -71,5 % |
Verkkojen Eurooppa-väline (CEF) | 2 897,5 | 2,0 % |
Digitaalinen Eurooppa | 1 310,4 | 5,0 % |
Hajautetut virastot | 202,4 | 5,0 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 24,0 | -21,2 % |
Sisämarkkinat | 927,1 | -2,7% |
Sisämarkkina-ohjelma | 592,8 | -3,4% |
EU-petostentorjunta ohjelma | 24,8 | 2,0% |
FISCALIS-ohjelma | 37,7 | 2,0 % |
CUSTOMS-ohjelma | 133,1 | 2,0% |
Hajautetut virastot | 126,7 | 5,8 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 12,0 | -56,6% |
Avaruus | 2 226,2 | 7,2 % |
Euroopan avaruusohjelma | 2 045,1 | 1,8% |
Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma | 106,3 | |
Hajautetut virastot | 74,8 | 9,5 % |
Yhteensä | 21 567,6 | -1,0 % |
Rahoituskehyksen katto | 21 727,0 | |
Liikkumavara | 159,4 | |
Sitoumusten uudelleen käyttö (VHA 15.3. artikla) | 158,8 | |
Otsake 2:Koheesio, palautumiskyky ja arvot
Otsake 2 jakautuu kahteen alaotsakkeeseen, joista 2a alaotsake kattaa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan. EU:n alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kasvua sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimia on myös painotettu. Alaotsake 2a kattaa seuraavat rahastot: Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto+ ja Koheesiorahasto.
2b alaotsakkeen merkittävimpiä ohjelmia ovat Rakenneuudistusten tukiohjelman ja investointien vakausjärjestely, lähinnä nuorille suunnatut Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmat, kulttuuri- ja audiovisuaalisen alan Luova Eurooppa -ohjelma, Terveysohjelma sekä oikeusalan ohjelmat. Otsakkeesta 2 rahoitettavia tärkeimpiä hajautettuja virastoja ovat Euroopan lääkevirasto, tartuntatautivirasto ja Euroopan syyttäjänvirasto.
Komissio esittää 2 otsakkeeseen 70 086,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (+3,6 % vrt. vuoteen 2022) ja 55 840,5 miljoonaa euroa maksuina (-10,0 % vrt. vuoteen 2022). Komission esityksen mukaan otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 50,3 miljoonaa euroa, joten otsakkeen sitoumukset käytettäisiin talousarvioesityksen mukaan lähes täysimääräisesti.
Kun tarkasteluun otetaan lisäksi Elpymisvälineestä ohjattavat määrärahat, otsakkeen 2 kokonaisluvut kasvavat merkittävästi. Tämä koskee erityisesti Elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF) ja koheesiovälinettä REACT-EU. Komissio ehdottaa ensi vuodelle Elpymisvälineestä otsakkeen 2 ohjelmiin kaikkiaan 104 149,3 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 125 108,8 miljoonaa euroa maksuina.
2a Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio
2a alaotsakkeen suurin ohjelma on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), johon esitetään talousarvioesityksessä sitoumuksina 38 392,6 miljoonaa euroa (+2,6 % vrt. vuoteen 2022) ja maksuina 26 225,9 euroa (-11,4 % vrt. vuoteen 2022). Toinen merkittävä ohjelma on Euroopan Sosiaalirahasto (ESR+), jonka avulla edistetään työllisyyttä ja osallisuutta, ja joka toimii EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin tärkeänä rahoitusvälineenä. Komissio ehdottaa Euroopan sosiaalirahastoon sitoumuksina 16 774,5 miljoonaa euroa (+2,5 % vrt. vuoteen 2022) ja maksuina 12 546,3 miljoonaa euroa (-8,7 % vrt. vuoteen 2022).
Otsakkeessa on lisäksi Koheesiorahasto (KR), jonka sitoumusmäärärahat olisivat 7 755,9 miljoonaa euroa (+3,0 % vrt. vuoteen 2022) ja maksumäärärahat 10 354,7 miljoonaa euroa (- 20,4 % vrt. vuoteen 2022).
Lisäksi otsakkeeseen 2a ohjautuu rahoitusta maksuina REACT-EU –ohjelmasta osana Elpymisvälinettä. Sitoumukset REACT-EU -ohjelmaan on tehty vuosina 2021-2022, joista maksuina vuodelle 2023 on komission esityksessä 15 531,5 miljoonaa euroa. Osana komission toimia koheesiopolitiikan alueella, liittyen sotaan Ukrainassa, jäsenvaltiot voivat käyttää REACT-EU –rahoitusta pakolaisten auttamiseksi (ns. CARE-paketit).
2b Palautumiskyky ja arvot
Talousarvion 2b Palautumiskyky ja arvot –alaotsakkeen rahoitusohjelmia ovat muun muassa Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), Teknisen tuen väline (TSI) Pelastuspalvelumekanismi/RescEU, Terveysohjelma (EU4Health), Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot, Luova Eurooppa, Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot –ohjelma sekä Oikeusjärjestys-ohjelma. Pelastuspalvelumekanismin osalta komissio ehdottaa määrärahojen etupainottamista 45 miljoonalla eurolla myöhemmiltä vuosilta 2024-2027 vuodelle 2023 siten, että määrärahat nousisivat 44,8 % verrattuna kuluvaan vuoteen. Mekanismiin ohjataan kuitenkin lisäksi varoja Elpymisvälineestä, toisin kuin kehyskauden loppuvuosina. Mitä tulee terveysohjelmaan ja Luova Eurooppa-ohjelmaan, komissio ehdottaa rahoitussuunnitelmaan palaamista etupainottamisen sijasta.
Komissio ehdottaa talousarvioesityksessä RFF-välineeseen ja TSI-välineeseen yhteensä 121,1 miljoonaa euroa sitoumuksina (+2 % vrt. vuoteen 2022) ja 115,0 miljoonaa euroa maksuina (+2,7 % vrt. vuoteen 2022). Elpymisvälineen rahoituskuluihin ehdotetaan sitoumuksina ja maksuina jopa 1 035,8 miljoonaa euroa vuonna 2023 (+614,3 % vrt. vuoteen 2022). Komissio perustelee tätä nopeasti ja huomattavasti nousseilla koroilla. Komission mukaan ehdotettu määräraha on vuoden 2023 rahoitussuunnitelman enimmäismäärän suuruinen. Komissio voi päivittää rahoituskustannuksia koskevaa ehdotustaan oikaisukirjelmässä, kun korkoennusteet päivittyvät.
Komission esittämät sitoumusmäärärahat 2b alaotsakkeen muihin tärkeimpiin ohjelmiin on esitetty jäljempänä taulukossa.
Talousarvioesitys sisältää rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen terveysohjelmalle (EU4Health) 437,0 miljoonalla eurolla, Erasmus+-ohjelmalle 256,2miljoonalla eurolla, Luova Eurooppa -ohjelmalle 90,3 miljoonalla eurolla ja Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot-ohjelmalle 120,5 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti.
Talousarvion 2b alaotsakkeen ohjelmiin on komission mukaan tarkoitus ohjata huomattavasti rahoitusta Elpymisvälineestä vuonna 2023, yhteensä 104 146,3 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 109 577,3 miljoonaa euroa maksuina.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 3: Talousarvion otsake 2 | | |
milj. euroa käyvin hinnoin | | |
Otsake 2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot | Talousarvioesitys 2023 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2023/2022 % |
Alaotsake 2a Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio | 62 923,0 | 2,6 % |
Euroopan aluekehitysrahasto | 38 392,6 | 2,6 % |
Koheesiorahasto | 16 774,5 | 2,5 % |
Euroopan sosiaalirahasto Plus | 7 755,9 | 3,0 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | p.m. | - |
Alaotsake 2 b Palautumiskyky ja arvot | 7 163,7 | 13,2 % |
Alueellinen kehitys ja koheesio | 33,6 | -1,9 % |
Turkkilais-kyproslaisen yhteisön tuki | 33,6 | -1,9 % |
Palautuminen ja resilienssi | 2 308,9 | 53,1 % |
Elpymis- ja palautumistukiväline RRF ja Teknisen tuen väline TSI | 121,1 | 2,0 % |
Euron väärentämisen vastainen ohjelma Perikles IV | 0,9 | 2,0 % |
Elpymisvälineen rahoituskustannukset | 1 035,8 | 614,3 % |
Pelastuspalvelumekanismi/rescEU | 146,6 | 44,8 % |
Terveysohjelma EU4Health | 731,8 | -12,9 % |
Hajautetut virastot | 260,9 | -10,2 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 12,0 | - |
Investoiminen ihmisiin, sosiaaliseen koheesioon ja arvoihin | 4 821,1 | 0,7 % |
Työllisyys ja sosiaaliset innovaatiot EaSI | 93,5 | -12,2 % |
Erasmus+ | 3 548,5 | 4,3 % |
Euroopan solidaarisuusjoukot | 141,2 | -0,2 % |
Luova Eurooppa | 325,3 | -20,0 % |
Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot | 212,3 | -1,2 % |
Oikeusjärjestys | 42,2 | -3,2 % |
Hajautetut virastot ja Eurooppalainen syyttäjävirasto EPPO | 268,5 | 9,0 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 189,6 | -16,4 % |
Yhteensä | 70 086,7 | 3,6 % |
Rahoituskehyksen katto | 70 137,0 | |
Liikkumavara | 50,3 | |
Otsake 3: Luonnonvarat ja ympäristö
Otsake 3 sisältää yhteisen maatalouspolitiikan menot, maaseudun kehittämismenot, yhteisen kalastuspolitiikan menot sekä keskeisiä ympäristö- ja ilmastotoimien menoja, kuten oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi. Otsakkeen toimilla vastataan keskeisesti EU 2030 ilmasto- ja energiatavoitteisiin, joiden avulla pyritään kasvuhuonekaasupäästöjen 55 % vähennystavoitteeseen. Otsakkeen tärkeimpiä hajautettuja virastoja ovat Euroopan ympäristövirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto ja Suomeen sijoitettu Euroopan kemikaalivirasto.
Komission vuoden 2023 talousarvioesityksessä otsakkeeseen esitetään yhteensä 57 222,6 miljoonaa euroa sitoumuksina (+1,0 % vrt. vuoteen 2022) ja 57 445,4 miljoonaa euroa maksuina (+1,5 %). Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 72,4 miljoonaa euroa. Lisäksi komissio esittää Elpymisvälineen kautta 5 472,2 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 2 596,7 miljoonaa euroa maksuina.
Maatalous- ja meripolitiikan ohjelmat
Maatalous- ja meripolitiikan ohjelmat koostuvat Euroopan maatalouden tukirahastosta (EAGF), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EAFRD) sekä Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMFAF). Maaseudun kehittämisen ohjelmaa rahoitetaan myös Elpymisvälineen kautta.
Vuoden 2023 maataloustukirahaston sitoumukset olisivat yhteensä 40 692,2 miljoonaa euroa (+0,8 % vrt. vuoteen 2022) ja maksut 40 698,2 miljoonaa euroa (+0,8 %). Luvussa on otettu huomioon -825,8 miljoonan euron siirto maaseudun kehittämisrahastoon. Komission esitys maataloustukirahaston määrärahoiksi vuodelle 2023 on 457 miljoonaa euroa pienempi kuin se olisi, mikäli vastaavaa summaa ei osoitettaisi maataloustukirahastoon käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona. Varainhoitoasetuksen mukaan tietyt maatalouspolitiikan alaiset toiminnot, kuten virheiden korjaukset, tuottavat tuloa, jotka osoitetaan takaisin tukirahastoon kattamaan sen tarpeita.
Maaseudun kehittämisen (EAFRD) määrärahat vuonna 2023 olisivat komission ehdotuksen mukaan12 934,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (+ 1,6 % vrt. vuoteen 2022) ja 15 087,2 miljoonaa euroa maksuina (+2,8 %). Maaseudun kehittämisen osalta rahoitettava määrä Elpymisvälineestä olisi maksuina 2 425,5 miljoonaa euroa. Elpymisvälineestä ei ole enää uusia sitoumuksia maaseudun kehittämisen ohjelmaan.
Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahaston sitoumukset vuonna 2023 olisivat komission esityksen mukaan 1 102,8 miljoonaa euroa (-2,8 % vrt. vuoteen 2022) ja maksut 888,6 miljoonaa euroa (+21,3 %).
Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmat
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma muodostaa keskeisen kehikon otsakkeen 3 ympäristö ja ilmastoimien ohjelmille. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kautta vahvistettuun LIFE-ohjelmaan esitetään vuonna 2023 728,3 miljoonaa euroa sitoumuksina (-3,6 % vrt. vuoteen 2022) ja 516,8 miljoonaa euroa maksuina (-2,2 %). Toinen keskeinen vihreän kehityksen ohjelman puitteissa rahoitettu kokonaisuus on oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi (JTM), mikä koostuu oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), InvestEU:n sisäisestä siirtymäohjelmasta sekä julkisen sektorin lainajärjestelystä. Näistä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on osa otsaketta 3. Sen sitoumukset olisivat 1 466,2 miljoonaa euroa ja maksut 2,8 miljoonaa euroa vuonna 2023. Oikeuden mukaisen siirtymän –ohjelmaa rahoitetaan myös Elpymisvälineen kautta. Vuonna 2023 rahoitus olisi 5 472,2 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 171,1 miljoonaa euroa maksuina.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 4: Talousarvion otsake 3 milj. euroa käyvin hinnoin | | |
Otsake 3. Luonnonvarat ja ympäristö | Talousarvioesitys 2023 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2023/2022 % |
Maatalous- ja meripolitiikka | 54 921,3 | 0,9 % |
Euroopan maatalouden tukirahasto | 40 692,2 | 0,8 % |
josta strategisten suunnitelmien ulkopuoliset suorat tuet | 37 313,0 | -0,4 % |
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto | 12 934,7 | 1,6 % |
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto | 1 102,8 | -2,8 % |
Kestävät kalastussopimukset ja alueelliset kalastusorganisaatiot | 162,0 | 1,8 % |
Hajautetut virastot | 29,5 | 2,8 % |
Ympäristö- ja ilmastotoimet | 2 301,3 | 1,8 % |
Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (LIFE) | 728,3 | -3,6 % |
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto | 1 466,2 | 1,6 % |
Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin alainen julkisen sektorin lainajärjestely | 50,0 | n.a. |
Hajautetut virastot | 56,8 | 4,8 % |
Yhteensä | 57 222,6 | 1,0 % |
Rahoituskehyksen katto | 57 295,0 | |
Liikkumavara | 72,4 | |
Otsake 4: Muuttoliike ja rajaturvallisuus
Talousarvion otsakkeesta 4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus ohjataan jäsenvaltioille taloudellista ja teknistä tukea turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan, rajavalvonnan, viisumipolitiikan ja tullitarkastusten aloilla. Otsakkeesta 4 rahoitettavia hajautettuja virastoja ovat EU:n turvapaikkavirasto, Frontex ja tietojärjestelmävirasto eu-LISA. Frontexille ehdotetaan sen aiemmin päätettyjen laajennettujen tehtävien johdosta 14,6 % lisäystä vuodelle 2023 verrattuna kuluvaan vuoteen.
Komissio esittää vuodelle 2023 otsakkeeseen kokonaistasoksi yhteensä 3 727,3 miljoonaa euroa sitoumuksina (+10,9 % vrt. vuoteen 2022) ja 3 067,4 miljoonaa euroa maksuina (-5,7 %). Sitoumusten kasvu selittyy erityisesti rajaturvallisuuteen ehdotetuilla lisäyksillä, sillä otsakkeen 4 Rajaturvallisuus-osion sitoumuksiin esitetään +13,4 % lisäystä verrattuna vuoteen 2022. Lisäksi komissio esittää Muuttoliike-osion sitoumusten kasvattamista +7,8 % verrattuna vuoteen 2022. Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 86,7 miljoonaa euroa.
Maahanmuuton alalla keskeinen ohjelma on Turvapaikka-, muuttoliike- ja kotouttamisrahastoAMIF. Talousarvioesityksessä vuodelle 2023 esitetään AMIF:iin 1 418,1 miljoonaa euroa sitoumuksina (+7,5 % vrt. vuoteen 2022) ja 1 314,9 miljoonaa euroa maksuina (-3,9 %). Jäsenvaltiot voivat saada tukea Ukrainasta pakenevien henkilöiden auttamiseen AMIF-rahaston kansallisista ohjelmista, minkä lisäksi on käytössä komission hallinnoima temaattinen väline. AMIF-rahaston tavoitteiden toteuttamiseen liittyy komission ehdottama mittava muuttoliike- ja turvapaikkasäädöspakti, joka on edelleen käsiteltävänä.
Rajaturvallisuuden alalla keskeinen ohjelma on Integroitu Rajaturvallisuusrahasto (IBMF). Talousarvioesityksessä vuodelle 2022 esitetään IBMF:n rajaturvallisuus ja viisumit (BMVI) -osaan 946,8 miljoonaa euroa sitoumuksina (+27,8 % vrt. vuoteen 2022) ja 394,5 miljoonaa euroa maksuina (-35,4 % vrt. vuoteen 2022). Komission mukaan rahastosta tuetaan tehokasta eurooppalaista integroitua rajavalvontaa ulkorajoilla, yhteistä viisumipolitiikkaa ja tietojärjestelmien kehittämistä. Komission mukaan ehdotettu huomattava sitoumusten kasvu tähän rahastoon verrattuna kuluvaan vuoteen olisi monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 mukainen. IBMF-välineen toisesta osasta (CCEi) ohjataan varoja tullitarkastuksiin liittyviin laitteistoihin siten, kuin alla olevassa taulukossa on esitetty.
Komission talousarvioesitys sisältää rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen määrärahojen korottamisen IBMF-ohjelman BMVI-osiossa 151,0miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistetaan mukauttamalla rahoituskehyksen enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 4 artiklan mukaisesti.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 5: Talousarvion otsake 4 milj. euroa käyvin hinnoin |
Otsake 4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus | Talousarvioesitys 2023 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2023/2022 % |
Maahanmuutto | 1 587,3 | 7,8 % |
Turvapaikka- ja muuttoliikerahasto AMIF | 1 418,1 | 7,5 % |
Hajautetut virastot | 169,2 | 10,1 % |
Rajavalvonta | 2 140,0 | 13,4 % |
Integroitu rajaturvallisuusrahasto (IBMF) – Rajaturvallisuus- ja viisumiväline (BMVI) | 946,8 | 27,8 % |
Integroitu rajavalvontarahasto IBMF – Rahoitustukiväline tullivalvontavälineistöön (CCEi) | 141,0 | 2,0 % |
Hajautetut virastot | 1 052,3 | 4,3 % |
Yhteensä | 3 727,3 | 10,9 % |
Rahoituskehyksen katto | 3 814,0 | |
Liikkumavara | 86,7 | |
Otsake 5: Turvallisuus ja puolustus
Otsakkeen 5 avulla pyritään vastaamaan sisäisen turvallisuuden haasteisiin sekä jäsenmaiden kohtaamiin kompleksisiin turvallisuusuhkiin, joihin niiden olisi haastavaa vastata yksin. Komissio esittää otsakkeeseen 5 sitoumusmäärärahoina 1 901,1 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina 1 111,4 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi sitoumusmäärärahoihin 4,9 % lisäystä ja maksumäärärahoihin -10,2 % vähennystä vuoteen 2022 verrattuna. Otsakkeen liikkumavaraksi talousarvioesityksessä jäisi 44,9 miljoonaa euroa. Otsakkeesta rahoitettava keskeinen hajautettu virasto on Europol, jonka mandaatin laajennuksen johdosta komissio esittää sen määrärahoja lisättävän 13 miljoonaa euroa sitoumuksina (+6,9 %) vuoteen 2022 verrattuna.
Osakkeen 5 Turvallisuus-osioon esitetään 688,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (+8,5 % vrt. vuoteen 2022) ja 559 miljoonaa euroa maksuina (-4,2 %). Kyseiseen osioon sisältyy muun muassa Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), josta tuetaan viranomaisten yhteistyötä, sekä ydinturvallisuuden rahastot. Sisäisen turvallisuuden rahastoon komissio esittää sitoumuksina 309,9 miljoonaa euroa (+21,9 %) ja maksuina 195,5 miljoonaa euroa (-18,8 %).
Otsakkeen 5 Puolustus-osioon esitetään sitoumuksina 1 212,4 miljoonaa euroa (+3 % vrt. vuoteen 2022) ja maksuina 552,3 miljoonaa euroa (-15,6 %). Puolustus-osioon sisältyy Euroopan puolustusrahasto(EDF), joka jakautuu tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksiin. Puolustusrahastoon ehdotetaan yhteensä 945,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (saman verran kuin 2022) ja 414,2 miljoonaa euroa maksuina (+25,5 % vrt. vuoteen 2022). Rahaston tavoitteena on lisätä Euroopan puolustusteollisuuden tehokkuutta, kilpailukykyä ja innovaatiokapasiteettia. Sotilaalliseen liikkuvuuteen komissio ehdottaa yhteensä 236,7 miljoonaa euroa sitoumuksina (+2,1 % vrt. vuoteen 2022) ja 106,7 miljoonaa euroa maksuina (+8,7 % vrt. vuoteen 2022). Uuteen Turvallisten yhteyksien ohjelmaan komissio ehdottaa 30 miljoonaa euroa sitoumuksina.
Komission mukaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan johdosta tarve lisätä puolustusmenoja on entisestään kasvanut. Välittömänä toimena komissio tulee ehdottamaan lyhyen aikavälin EU-välinettä puolustusteollisuuden valmiuksien vahvistamiseksi. Uuteen välineeseen kohdennettaisiin 500 miljoonaa euroa kahden vuoden (2022–2024) aikana. Vaikutus vuoden 2023 talousarvioon sisällytettäisiin oikaisukirjelmään myöhemmin kuluvana vuonna.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 6: Talousarvion otsake 5 milj. euroa käyvin hinnoin |
Otsake 5. Palautumiskyky, turvallisuus ja puolustus | Talousarvioesitys 2023 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2023/2022 % |
Turvallisuus | 688,7 | 8,5 % |
Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF | 309,9 | 21,9 % |
Ydinlaitosten käytöstäpoisto (Liettua) | 68,8 | -30,4 % |
Ydinturvallisuus ja käytöstäpoisto (ml. Bulgaria ja Slovakia) | 57,2 | 30,3 % |
Hajautetut virastot | 230,4 | 6,7 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet? | 22,4 | 2,0 % |
Puolustus | 1 212,4 | 3,0 % |
Euroopan puolustusrahasto | 626,4 | -0,1 % |
Euroopan puolustusrahasto (tutkimus) | 319,3 | 0,3 % |
Sotilaallinen liikkuvuus | 236,7 | 2,1 % |
Turvallisten yhteyksien ohjelma | 30,0 | - |
Yhteensä | 1 901,1 | 4,9 % |
Rahoituskehyksen katto | 1 946,0 | |
Liikkumavara | 44,9 | |
Otsake 6: Naapurialueet ja muu maailma
EU:n ulkosuhderahoituksen vuoden 2023 painopisteitä on lukuisia: koronapandemiasta elpyminen ja kehitys, Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten, muun muassa muuttoliikkeen ja ruokakriisin, lievittäminen, Global Gateway -aloite yhteyspolitiikan alalla, Afrikka, Syyria, Afganistan, nälänhädän torjuminen sekä demokratian, oikeusvaltion ja monenkeskisen globaalin järjestelmän tukeminen. Komissio esittää vuodelle 2023 otsakkeen 6 sitoumuksiin yhteensä 16 781,9 miljoonaa euroa (-2,3 % vrt. vuoteen 2022) ja maksuihin 13 773,9 miljoonaa euroa (+6,6 %). Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 0 euroa eli liikkumavaraa ei jäisi lainkaan ennakoimattomien tilanteiden varalle. Sen lisäksi, että otsakkeen liikkumavara tulee käytetyksi, on komission mukaan tarpeen ottaa käyttöön joustovälineestä 452,9 miljoonaa euroa.
Otsakkeen 6 Ulkosuhderahoitus-osion merkittävin ohjelma on Naapuruus- ja ulkosuhdeväline (NDICI – Global Europe). Komissio ehdottaa vuodelle 2023 NDICI-välineeseen 11 970,8 miljoonaa euroa sitoumuksina (-5,9 % vrt. vuoteen 2022) ja 8 842,7 miljoonaa euroa maksuina (+12,1 %). Välineestä tuetaan muun muassa vihreää ja digitaalista siirtymää, kestäviä investointeja ja työllisyyttä, muuttoliiketoimia erityisesti eteläisessä naapurustossa, sekä edistetään rauhaa, turvallisuutta ja hyvää hallintoa. Pakolaisia Syyriassa ja sen lähivaltioissa avustetaan edelleen vuonna 2023. Itäisen kumppanuuden budjettimomenteilta tuetaan Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa.
Toinen keskeinen ulkosuhderahoituksen ohjelma on Humanitaarisen avun väline (HUMA). Komissio ehdottaa HUMA-välineeseen 1 626,9 miljoonaa euroa sitoumuksina (-9,9 % vrt. vuoteen 2022) ja 1 714,2 miljoonaa euroa maksuina (-18,0 % vrt. vuoteen 2022). Humanitaarisen avun tarve tulee pysymään suurena ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien, pandemian vaikutusten ja ihmisen aiheuttamien katastrofien vuoksi, mukaan lukien Venäjän hyökkäyssota. Muita ulkosuhderahoituksen kohteita ovat Eurooppalainen ydinturvallisuusväline (INSC), Merentakaiset maat ja alueet (OCT) sekä Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (CFSP).
Otsakkeesta 6 rahoitetaan vielä EU-jäsenvaltioksi liittymisen valmistelua. Liittymistä valmistelevasta välineestä (IPA III) ohjataan rahoitusta hakijamaille ja mahdollisille hakijamaille eri tarkoituksiin. Komissio ehdottaa IPA III-välineeseen sitoumuksina 2 531,1 miljoonaa euroa (+25,8 % vrt. vuoteen 2022) ja maksuina 2 590,6 miljoonaa euroa (+9,2 % vrt. vuoteen 2022). Tukea on tarkoitus ohjata muun muassa Länsi-Balkanille sekä jo aiemmin komission ilmoittamalla tavalla Turkissa oleville Syyrian pakolaisille.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 7: Talousarvion otsake 6 milj. euroa käyvin hinnoin |
Otsake 6. Naapurialueet ja muu maailma | Talousarvioesitys 2023 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2023/2022 % |
Ulkosuhderahoitus | 14 250,8 | -6,0 % |
Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline NDICI – Global Europe | 11 970,8 | -5,9 % |
Eurooppalainen ydinturvallisuusväline INSC | 39,9 | 3,5 % |
Merentakaiset maat ja alueet OCT (ml. Grönlanti) | 70,0 | 1,5 % |
Humanitaarinen apu HUMA | 1 626,9 | -9,9 % |
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka CFSP | 371,8 | 2,8 % |
Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet | 171,4 | 2,7 % |
Liittymisvalmistelu | 2 531,1 | 25,8 % |
Liittymistä edeltävä tuki IPA III | 2 531,1 | 25,8 % |
Yhteensä | 16 781,9 | -2,3 % |
josta Joustovälineellä | 452,9 | |
Rahoituskehyksen katto | 16 329,0 | |
Liikkumavara | 0 | |
Otsake 7: EU:n yleinen hallinto
Otsake 7 kattaa komission ja muiden toimielinten hallintomenojen ohella eläkemenot ja Eurooppa-koulujen menot. Hajautettujen virastojen menot ja suoraan tiettyihin ohjelmiin liittyvät hallinto- ja tukimenot on sijoitettu talousarviossa asianomaisten otsakkeiden alle. Hallintomenoihin esitetään yhteensä 11 448,8 miljoonaa euroa. Määrärahat kasvaisivat +7,8 % vuoteen 2022 verrattuna. Määrärahoissa ovat mukana eläkkeet sekä Eurooppa-koulut (sisältäen myös rahoitusosuudet eri instituutioiden niin sanottuihin kakkostyypin Eurooppa-kouluihin). Eläkemenot (kaikki instituutiot) kasvaisivat 256,7 miljoonaa euroa (+12,1 %) vuodesta 2022. Eurooppa-koulujen menot kasvaisivat edellisestä vuodesta 25,5 miljoonaa euroa (+12,3 %).
EU:n toimielinten hallintomenojen suuruudeksi esitetään yhteensä 8 834,5 miljoonaa euroa sitoumuksina (+6,6 % vrt. vuoteen 2022). Komission määrärahojen osuus tästä kokonaisuudesta olisi yhteensä 4 106 miljoonaa euroa, jolloin sen määrärahat kasvaisivat vuoteen 2022 verrattuna 6,2 %. Muiden toimielinten määrärahat nousisivat puolestaan 4 728,4 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaisi kokonaisuudessaan 7 % kasvua. Komissio ei ole tehnyt talousarvioesityksessään lainkaan muutoksia Euroopan parlamentin, neuvoston ja Alueiden komitean omiin talousarvioesityksiin. Talousarvioesityksen mukaan Euroopan parlamentin määrärahat kasvaisivat 155,8 miljoonaa euroa (+7,4 % vrt. vuoteen 2022) ja henkilöstömäärä kasvaisi 52 viralla sekä 116 parlamenttiavustajalla edellisvuoteen verrattuna.
Neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä on vallinnut 70-luvulta ns. herrasmiessopimukseen perustuva käytäntö, jonka mukaan nämä toimielimet eivät ole puuttuneet toistensa hallintomenoihin.
Joustovälineellä katettaisiin yhteensä 62,5 miljoonaa euroa otsakkeen 7 määrärahoista. Otsakkeen liikkumavaraksi talousarvioesityksessä jäisi 32,7 miljoonaa euroa. Komissio perustelee otsakkeen määrärahakasvua korkealla inflaatiolla ja kasvavilla energiahinnoilla, joilla on suora vaikutus hallintokustannuksiin.
Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat tarkemmin seuraavasti:
Taulukko 8: Talousarvion otsake 7 milj euroa käyvin hinnoin |
Otsake 7. EU:n yleinen hallinto | Talousarvioesitys 2023 milj. euroa sitoumuksina | Muutos 2023/2022 % |
Eurooppa-koulut ja eläkkeet | 2 614,3 | 12,1 % |
Eläkkeet | 2 381,3 | 12,1 % |
Eurooppa-koulut | 233,0 | 12,3 % |
Toimielinten hallintomenot | 8 834,5 | 6,6 % |
Komissio | 4 106,0 | 6,2 % |
Muut toimielimet | 4 728,4 | 7,0 % |
josta Euroopan parlamentti | 2 268,0 | 7,4 % |
ja Eurooppa-neuvosto ja neuvosto | 654,3 | 7,0 % |
Yhteensä | 11 448,8 | 7,8 % |
josta Joustovälineellä | 62,5 | |
Rahoituskehyksen katto | 11 419,0 | |
Liikkumavara | 32,7 | |
Erityisvälineet
Neuvoston asetuksessa vuosia 2021–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (EU, Euratom N:o 2020/2093) on määräykset erityisrahoitusvälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka otetaan käyttöön tarvittaessa, silloin kun menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman rahoituskehyksen otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä.
Rahoituskehysasetuksen mukaisia temaattisia erityisrahoitusvälineitä ovat solidaarisuus- ja hätäapuvaraus (SEAR), Euroopan globalisaatiorahasto (EGF) sekä Brexit-mukautusvaraus (BAR). Muita kuin temaattisia erityisrahoitusvälineitä ovat Yksi ainoa liikkumavara (SMI) sekä Joustoväline (FI). Näiden välineiden pl. yksi ainoa liikkumavaraväline, määrärahat sijoitetaan monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittujen enimmäismäärien ulkopuolelle sekä maksuissa että sitoumuksissa.
Komissio esittää vuodelle 2023 temaattisiin erityisrahoitusvälineisiin kaikkiaan 2 855,2 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 2 679,8 miljoonaa euroa maksuina. Tästä Euroopan globalisaatiorahaston osuus on 205,4 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 30 miljoonaa euroa maksuina, solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen osuus on 1 324,9 miljoonaa euroa sitoumuksina ja maksuina ja Brexit-mukautusvarauksen osuus 1,3 miljardia euroa sitoumuksina ja maksuina.
Komissio ehdottaa Joustovälineen käyttöönottoa sitoumuksina 515,4 miljoonaa euroa otsakkeissa 6 ja 7 sekä 527,1 miljoonaa euroa maksuina. Otsakkeessa 6 joustovälinettä käytettäisiin 452,9 miljoonaa euroa. Tämä olisi osa avustuspakettia Syyrian pakolaisille. Lisäksi komission mukaan otsakkeen 7 (hallinto) liikkumavara on kokonaan käytetty eikä kaikkia tarpeita kyetä kattamaan, joten se esittää joustovälineen käyttöä 62,5 miljoonalla eurolla myös otsakkeessa 7.
Komissio ei esitä sitoumusten osalta yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttöönottoa vuoden 2023 talousarviossa. Sen sijaan rahoituskehysasetuksen artikla 11 (1)(b) mukaisesti, komissio on mukauttanut automaattisesti yhden ainoan liikkumavaravälineen kautta maksujen enimmäismäärien tasoa vuosina 2022 ja 2023 siten, että vuonna 2022 tuo mukautus on ollut 1 349 miljoonaa euroa ja 1 376 miljoonaa euroa vuonna 2023. Vastaavasti vuoden 2021 maksujen enimmäismäärää on laskettu 2 644 miljoonaa euroa. Luvut ovat käyvin hinnoin, jolloin ne on mukautettu kunkin vuoden hintaan käyttämällä kiinteää 2 % muuntokerrointa (deflaattori).
Taulukko 9: Erityisvälineet | |
milj euroa käyvin hinnoin | |
Temaattiset erityisrahoitusvälineet | Talousarvioesitys 2023 milj. euroa sitoumuksina |
Euroopan globalisaatiorahasto EGF | 205,4 |
Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus SEAR | 1 324,9 |
Brexit-mukautusvaraus BAR | 1 324,9 |
Muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet | |
Yksi ainoa liikkumavara SMI | 0 |
Joustoväline FI | 515,4 |
Yhteensä kaikki | 1 500,3 |
2.3 Elpymisväline (Next Generation EU; European Union Recovery Instrument)
Elpymisvälineen rahoituksen avulla tuetaan jäsenmaiden elpymistä Covid-19-kriisin aiheuttamista taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista sekä samalla tuetaan investointeja vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.
Elpymisväline on talousarvion ulkopuolella: kyse on ulkoisista käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista (external assigned revenue). Elpymisvälineestä tulevat määrärahat ohjelmiin on selostettu komission talousarvioesityksessä, mutta elpymisvarat on selkeästi eroteltu tavanomaisista EU-budjetin määrärahoista.
Komissio ehdottaa Elpymisvälineestä avustuksia yhteensä noin 113,9 miljardia euroa sitoumuksina ja 130,7 miljardia euroa maksuina vuonna 2023. Maksuista suurin osa (noin 109,2 miljardia) euroa kohdistuu Elpymis- ja palautumistukiväline RRF:ään.
Kaikkiaan varat kohdennetaan – talousarvion normaalin rahoituksen ohella – seuraaviin ohjelmiin: Horisontti Eurooppa, InvestEU-väline, REACT-EU-koheesioväline, Elpymis- ja palautumistukiväline RRF (avustukset), Pelastuspalvelu/rescEU, maaseudun kehittäminen (EAFRD) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). Elpymisvälineestä tulevat varat kohdistuvat etenkin talousarvion alaotsakkeeseen 2b. Näin pyritään saamaan liikkeelle investointeja. Osaan ohjelmista, kuten REACT-EU ja maaseudun kehittäminen, kohdennetaan enää pääasiassa maksuja. Lainat mukaan lukien elpymisvälineestä tulevat varat vuodelle 2023 nousevat enintään noin 339,6 miljardiin euroon.
Elpymisvälineen korkomaksujen kattamiseksi komissio esittää vuonna 2023 talousarvion alaotsakkeeseen 2 b 1 035,8 miljoonaa euroa sitoumuksina ja maksuina, josta hallintokustannusten osuus on noin 5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi huomattavaa kasvua +614,3 %, eli yhteensä 890,8 miljoonan euron kasvua verrattuna vuoteen 2022.
Taulukko 10: Elpymisväline NGEU ja talousarvioesitys 2023 sitoumukset milj. euroa käyvin hinnoin | |
Otsake | Yhteensä NGEU:sta vuosina 2021-23 | Arvio NGEU:sta vuonna 2023 | Talousarvioesitys 2023 | Yhteensä 2023 | Yhteensä NGEU:sta vuosina 2021-23 |
1 Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous | 11 439,6 | 4 299,3 | 21 567,6 | 25 866,9 | 11 439,6 |
Horisontti Eurooppa | | 1 828,3 | 12 342,9 | 14 171,2 | |
Invest EU | | 2 471,0 | 340,7 | 2 811,7 | |
2a Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio | 50 622,6 | 2,9 | 62 923,0 | 62 925,9 | 50 622,6 |
REACT-EU | | 2,9 | 55 1671,1 | 55 170,0 | |
2b Palautumiskyky ja arvot | 339 369,6 | 104 146,3 | 7 163,7 | 111 310,0 | 339 369,6 |
Elpymis- ja palautumiskykyväline, avustukset | | 103 463,2 | 121,1 | 103 584,3 | |
Pelastuspalvelu / rescEU | | 683,1 | 146,6 | 829,7 | |
3 Luonnonvarat ja ympäristö | 21 117,3 | 5 472,2 | 56 222,6 | 62 694,7 | 21 117,3 |
Maaseudun kehittäminen | | 0,0 | 12 934,7 | 12 934,7 | |
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto | | 5 472,2 | 1 466,2 | 6 938,4 | |
… | | | | | |
Yhteensä | 421 070,1 | 113 920,8 | 185 591,1 | 299 511,8 | 421 070,1 |
Elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) alla otetut lainat (EU:n budjetin ulkopuolelta) | 391 022,4 | 225 639,7 | | | 391 022,4 |
EU elpymisvälinemenettely yhteensä | 812 092,5 | 339 560,5 | | | 812 092,5 |
2.4 Tulot
Komission antaman vuoden 2023 talousarvioesityksen tulojen kokonaissumma on tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaismäärä eli 166 268,2 miljoonaa euroa. Tuloista katettaisiin omilla varoilla 154 186,5 miljoonaa euroa ja sekalaisilla tuloilla 12 081,8 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 talousarvioesityksen tuloihin sisältyy myös Britannian rahoitusosuus, yhteensä 10 085 miljoonaa euroa, johtuen Britannian EU-jäsenyyden aikaisista rahoitusvelvoitteista, kuten mm. edelliseltä rahoituskehyskaudelta periytyneistä maksamattomista sitoumuksista.