Yleistä

Vuonna 1997 tehty Naton tietoturvallisuussopimus sisältää Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä sovellettavat määräykset turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta ja turvaamisesta. Sopimusta sovelletaan Suomen ja Naton välillä vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon lisäksi sellaiseen jäsenvaltioiden välillä vaihdettavaan turvallisuusluokiteltuun tietoon, joka toimitetaan Naton ohjelman, hankkeen tai sopimuksen tueksi. Turvallisuussopimuksen määräykset koskevat henkilöstöturvallisuutta, tietoaineistoturvallisuutta, toimitilaturvallisuutta, viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuutta sekä yritysturvallisuutta. Sopimus ei aseta osapuolille velvoitteita luovuttaa turvallisuusluokiteltua tietoa. Naton kaikki nykyiset jäsenvaltiot ovat tietoturvallisuussopimuksen osapuolia. 

Hallintovaliokunnan (HaVL 4/2023 vp) ja puolustusvaliokunnan (PuVL 1/2023 vp) tavoin ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että tietoturvallisuussopimus saatetaan voimaan mahdollisimman pian, jotta Suomi voi täysimääräisesti vastaanottaa Naton turvallisuusluokiteltua tietoa ja osallistua tiedonvaihtoa sisältävään jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Valiokunta korostaa turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisen ja turvaamisen keskeistä merkitystä toimivassa kansainvälisessä yhteistyössä. 

Tietoturvallisuussopimuksen keskeisenä lähtökohtana on, että sopimuksen osapuolet säilyttävät niille luovutetun tiedon turvallisuusluokituksen ja pyrkivät kaikin keinoin turvaamaan tietoa. Tietoa ei luovuteta kolmansille osapuolille ilman tiedon luovuttajan suostumusta.  

Saadun selvityksen mukaan tietoturvallisuussopimukseen liittyminen ei muuta merkittävästi nykytilannetta turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta. Suomi suojaa ja käsittelee turvallisuusluokiteltua tietoa jo nykyisin Naton sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti vuonna 1994 allekirjoitetun Suomen ja Naton välisen tietoturvallisuussopimuksen ja sitä täydentävän, myöhemmin solmitun hallinnollisen pöytäkirjan perusteella. Nämä kahdenväliset järjestelyt on tarkoitus irtisanoa Suomen liittyessä Naton monenväliseen tietoturvasopimukseen. 

Merkittävin muutos turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisessa on se, että Naton tietoturvallisuussopimukseen liittyminen mahdollistaa ylimmän COSMIC TOP SECRET -turvallisuusluokan tiedon saamisen. Lisäksi Nato-jäsenyyden myötä saatavan ja vaihdettavan tiedon määrä lisääntyy merkittävästi, ja nykyistä useammat valtionhallinnon viranomaiset tulevat saamaan ja käsittelemään Naton turvallisuusluokiteltua tietoa.  

Naton turvallisuustoimisto tulee jatkossa tekemään Suomeen määräajoin turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseen tarkoitettujen turvallisuusjärjestelyjen tarkastuksia nykyisten tarkastusvierailujen sijaan. Suomen viranomaisten turvallisuusluokitellun tiedon suojaamismenettelyt on Naton säännöllisillä tarkastusvierailuilla havaittu toimiviksi. Tietoturvallisuussopimukseen liittyminen myös parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua hankintoihin ja tarjouskilpailuihin, jotka sisältävät Naton turvallisuusluokiteltua tietoa. 

Resurssikysymykset

Hallituksen esityksessä todetaan Natoon liittymisen aiheuttavan kertaluonteisia lisäkustannuksia ja pysyviä kiinteitä kustannuksia muun muassa tietoturvallisuusratkaisuihin ja toimitilaturvallisuuteen sekä järjestelmien tarkastus- ja hyväksyntätyöhön liittyen. Tietojenkäsittely-ympäristön jatkokehittämiskustannusten arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 20 miljoonaa euroa vuosina 2023—2025. Kulut koostuvat henkilöstö-, laite- ja ohjelmistomenoista. Korkeaa turvallisuutta edellyttävän tietojenkäsittelyratkaisun jatkokehittämiselle on varattu rahoitus vuosien 2022 ja 2023 talousarvioissa. Lisäksi tietojenkäsittelytiloihin vaadittavat suojaukset tulevat aiheuttamaan uusia kustannuksia arviolta noin kuusi miljoonaa euroa, jotka kohdistuvat pääsääntöisesti vuokrauskustannuksiin. Tehtävät investoinnit tulevat aiheuttamaan noin kolmen miljoonan euron ylläpitokustannukset vuodesta 2026 lähtien. 

Investointi- ja ylläpitorahoituksen lopullinen tarve tarkentuu suunnittelun ja toteutuksen edetessä. Välillisesti Nato-jäsenyydestä aiheutuvat tiloihin kohdistuvat kustannukset tarkentuvat vuoden 2023 aikana tehtävässä kartoituksessa. Jäsenyydestä aiheutuvat eri hallinnonalojen lisämäärärahatarpeet esitetään vuosittaisen julkisen talouden suunnitelman sekä talous- ja lisätalousarvioiden valmistelun yhteydessä niiden käyttötarkoituksen mukaisilta momenteilta. 

Hallituksen esityksen mukaan tietoturvallisuussopimus ei kuitenkaan suoranaisesti lisää valtion yhteisen korkeaa turvallisuutta edellyttävän tietojenkäsittely-ympäristön kustannuksia, koska vastaavat vaatimukset ovat olleet voimassa jo kumppanuusaikana. 

Naton turvallisuusluokiteltujen tietojen määrä ja käsittelytarve laajenee Nato-jäsenyyden myötä nykyisten ulko- ja puolustushallintojen lisäksi merkittävästi muihin viranomaisiin sekä yrityksiin. Ulkoasiainvaliokunta pitää keskeisen tärkeänä, että kaikkien viranomaistoimijoiden resurssit ovat uuden tietoturvasopimuksen vaatimalla tasolla. Hallintovaliokunnan lausunnossa on käsitelty tarkemmin resurssitarpeita sisäisen turvallisuuden toimijoiden kannalta sekä todettu, että neuvonta-, tarkastus- ja hyväksyntätyön tehokas toteuttaminen edellyttävät pysyviä lisäresursointitarpeita Liikenne- ja viestintävirastossa (HaVL 4/2023 vp). 

Eduskunnan tiedonsaantioikeus

Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että hallituksen esitykseen sisältyy kirjaukset eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisen tärkeydestä Nato-asioissa. Naton asiakirjojen ollessa pääsääntöisesti turvaluokiteltuja on tärkeää, että esityksessä huomioidaan eduskunnan laaja tiedonsaantioikeus ja sen ulottuminen myös salassa pidettävään tietoon. On varmistettava, että toimiva tiedonkulku Nato-asioissa toteutuu kaikilla turvaluokittelutasoilla. 

Valiokunta on käsitellyt eduskunnan tiedonsaantioikeutta tarkemmin Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymistä käsitelleessä mietinnössään (UaVM 16/2022 vp). Valiokunta kiinnittää huomiota myös puolustusvaliokunnan lausunnossaan esiin nostamiin tärkeisiin huomioihin valtioneuvoston velvollisuudesta oma-aloitteisesti toimittaa eduskunnalle sen tarvitsemat tiedot ja toisaalta velvollisuudesta toimittaa eduskunnan pyytämät tiedot. On lisäksi eduskunnan yksinomaisessa toimivallassa arvioida, millaiset tiedot ovat tarpeellisia kulloinkin vireillä olevan asian käsittelyssä. Lisäksi tiedonsaantioikeus ei voi olla kiinni siitä, että valiokunnan puolelta osataan tehdä etukäteen oikeita kysymyksiä turvallisuuspolitiikasta, vaan valtioneuvoston pitää itse aktiivisesti täyttää tiedonantovelvoite. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun Suomi hakee Nato-maana omaa toimintalinjaansa liittokunnassa (PuVL 1/2023 vp). 

Lopuksi

Naton tietoturvallisuussopimus on yksi niistä kuudesta sopimuksesta, joihin Suomi on sitoutunut liittymään 12 kuukauden sisällä Pohjois-Atlantin sopimusta koskevan Suomen liittymiskirjan tallettamisesta. Muut sopimukset ovat: sopimus Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta (Nato SOFA), pöytäkirja Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesta perustettujen kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta (Pariisin pöytäkirja), sopimus teknisten tietojen välittämisestä puolustustarkoituksiin, sopimus puolustukseen liittyvien, patentoitavaksi haettujen keksintöjen salassapidon vastavuoroiseksi turvaamiseksi sekä Pohjois-Atlantin osapuolten välinen sopimus ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä. Nämä sopimukset tuodaan eduskunnan käsiteltäviksi erillisinä esityksinä. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.