Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin toiminta perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen, joka korostaa poliittis-sotilaallisen turvallisuuden lisäksi demokratian ja ihmisoikeuksien sekä taloudellisten ja ympäristökysymysten merkitystä turvallisuuden kokonaisuudessa.
Etyjin periaatteet yhdessä YK:n peruskirjan kanssa muodostavat Euroopan turvallisuuden peruspilarin ja normatiivisen pohjan. Niiden mukaan keskeistä on valtioiden oikeus alueelliseen koskemattomuuteen sekä oikeus tehdä itsenäisesti omat turvallisuuspoliittiset valintansa, mikä ei kuitenkaan saa tapahtua muiden kustannuksella. Ulkoasiainvaliokunta korostaa näiden periaatteiden olevan edelleen keskeisen tärkeitä Euroopan turvallisuusrakenteelle.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen agendaa hallitsi kertomusvuonna 2016 edelleen Ukrainan kriisi ja Venäjän toiminnan aiheuttama vakava isku Etyjin edustamalle yhteistyövaraisen turvallisuuden mallille. Vallitsevassa jännittyneessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa ulkoasiainvaliokunta toteaa Etyjin tarjoavan tärkeän ja tarpeellisen kehyksen Euroopan vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävälle toiminnalle.
Ukrainan kriisin hoidossa ulkoasiainvaliokunta korostaa rakentavan vuoropuhelun tärkeyttä kaikkien osapuolten kesken ja pitää myönteisenä Suomen valtuuskunnan pyrkimyksiä parlamentaarisen yhteistyön tiivistämiseen konfliktin ratkaisupyrkimyksissä, vaikka käytännössä tehtävä on osoittautunutkin varsin haasteelliseksi. Myös yleiskokouksen puheenjohtajana heinäkuuhun 2016 saakka toimineen kansanedustaja Ilkka Kanervan työssä painottui vahvasti Ukrainan kriisi ja pyrkimys Minskin sopimuksen toimeenpanon edistämiseen käymällä aktiivista vuoropuhelua Ukrainan ja Venäjän korkeimman johdon kanssa.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa Etyjin kenttämissioiden tärkeyttä niin Ukrainassa kuin laajemmin Etyjin toiminnassa. Ukrainan osalta valiokunta toteaa huolestuneisuutensa mission henkilöstön turvallisuusriskien lisääntymisestä ja pitää tärkeänä, että asiaan kiinnitetään huomiota asiantuntijoiden turvallisten ja toimivien työskentelyolosuhteiden varmistamiseksi.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa rauhanvälityksen merkityksen Suomen ulkopolitiikan yhtenä painopistealueena kasvaneen ja pitää hyvänä, että Suomen valtuuskunta on kertomusvuonna panostanut myös Etyjissä järjestön rauhanvälityskapasiteetin kehittämiseen. Kansanedustaja Ilkka Kanervan valitseminen yleiskokouksen rauhanvälityserityisedustajaksi on tukenut hyvin tätä työtä. Etyjin rauhanvälitystoimintaa kehittämällä voidaan muun muassa pyrkiä löytämään keinoja pitkittyneiden konfliktien ratkaisemisen edistämiseen Vuoristo-Karabahissa, Transnistriassa, Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa.
Yhtenä Etyjin tärkeistä perinteisistä tehtävistä valiokunta korostaa vaalitarkkailun merkitystä. Kertomusvuonna yleiskokous tarkkaili parlamenttivaaleja Kazakstanissa, Valko-Venäjällä, Venäjällä, Georgiassa, Montenegrossa ja Makedoniassa sekä presidentinvaaleja USA:ssa ja Moldovassa. Suomen Etyj-valtuuskunnan aktiivinen osallistuminen vaalitarkkailumissioihin ja vaalitarkkailun seurantatyön kehittämiseen on tärkeää jatkossakin. On myös tärkeää varmistaa hyvä yhteistyö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen ja ODIHRin (Etyjin Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto) välillä samoin kuin muiden keskeisten vaalitarkkailuun osallistuvien organisaatioiden kanssa. Yhteistyö järjestöjen välillä on tärkeää niin toimivan työnjaon kannalta kuin sen varmistamiseksi, ettei synny erimielisyyksiä siitä, kuinka hyvin vaaleissa on noudatettu oikeusvaltioperiaatetta.
Valiokunta pitää myönteisenä Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön vakiintumista ja tiivistymistä Etyjin piirissä. Yhdessä toimien NB 8 -maat voivat vahvistaa vaikutustaan järjestön laajaan toimintakenttään kuuluvissa kansainvälisissä kysymyksissä.