Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Azerbaidzhanin talous perustuu keskeisesti Kaspianmeren öljyyn sekä kaasun ja puuvillan tuotantoon. Väestöstä yli 70 prosenttia elää köyhyydessä. Yksityistämisprosessi ja maareformi ovat edistäneet talouselämän nousua, mutta epädemokraattinen hallinto ja korruptio ovat edelleen keskeisiä ongelmia.

Azerbaidzhan on Euroopan unionin suurin kauppakumppani Kaukasuksella. Azerbaidzhanin viennistä 90 prosenttia on öljytuotteita. Tuonti koostuu koneista ja laitteista, kulkuneuvoista sekä metalleista ja niiden jalosteista. Tärkeimmät vientimaat ovat Italia, Israel, Georgia, Venäjä ja Turkki, tärkeimmät tuontimaat ovat Yhdysvallat, Venäjä, Turkki, Kazakstan ja Saksa.

Euroopan unionin ja Azerbaidzhanin suhteet perustuvat vuoden 1999 kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Tätä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta sovelletaan esityksen mukaan myös Suomen kauppaan. Sopimuksen mukaan kauppaa rajoittavat kiintiöt eliminoidaan ja yhteistyö tapahtuu suosituimmuuslausekkeen pohjalta, mitä sovelletaan myös investointitoimintaan yritystasolla ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen; henkisiä, teollisia ja kaupallisia oikeuksia suojellaan ja vuosittain käydään poliittinen dialogi korkealla tasolla. EU on tukenut Azerbaidzhania taloudellisesti yli 300 miljoonalla eurolla vuodesta 1992 lähtien.

Suomi pyrkii kahdenvälisellä sijoituksia edistävällä ja suojaavalla sopimuksella turvaamaan yritysten ja teollisuuden yleiset toimintaedellytykset. Investointisuojasopimus pyrkii suojaamaan sijoituksia poliittisilta riskeiltä ja lisäämään sijoitusympäristön ennakoitavuutta ja alentamaan siten yritysten sijoituskynnystä. Aloite investointisopimuksen tekemiseksi tehtiin vuonna 1996 Suomen teollisuuden suosituksen pohjalta. Suomen ja Azerbaidzhanin väliset kauppasuhteet ovat saadun selvityksen mukaan hyvin vaatimattomat.

Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että hallituksen esityksessä on valiokunnan esityksen mukaisesti nyt ensimmäistä kertaa selvitetty, miten sopimus poikkeaa Suomen käyttämästä mallisopimuksesta. Tällainen vertailu selkeyttää sopimusten sisältöä ja mahdollistaa nopean arvion sopimusten mahdollisista erityiskysymyksistä. Saadun selvityksen mukaan erot mallisopimukseen verrattuna eivät tässä tapauksessa ole käytännössä materiaalisia. Valiokunta toteaa kuitenkin vertailun pohjalta, että sopimus ei sisällä mm. yhdenvertaisuusperiaatetta verotuksen osalta. Valiokunta painottaa, että vertailu mallisopimukseen tulee sisällyttää vastaisuudessa kaikkiin investointisuojasopimuksia koskeviin esityksiin.

Valiokunta toteaa, että sopimuksen soveltamisalue on eriytetty molempien sopimuspuolten osalta erikseen. Taustalla on Vuoristo-Karabahin tilanne. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös taloudellisen yhteistyön avulla edistetään poliittista dialogia Azerbaidzhanin kanssa ihmisoikeuksien edistämiseksi. Valiokunta pitää siksi valitettavana, että sopimuksesta puuttuvat viittaukset kansainvälisesti hyväksyttyihin työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristönsuojeluvelvoitteisiin.