Ehdotusten taustaa

Euroopan unioni (EU) on kohdannut useita odottamattomia kriisejä vuoden 2020 jälkeen, jolloin nykyinen vuosia 2021—2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys hyväksyttiin. Näitä ovat mm. pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi. Haasteita ovat lisänneet myös jyrkästi noussut inflaatio, nopea korkotason kohoaminen, kiristynyt globaali kilpailu sekä unioniin suuntautunut maahanmuutto. Lisäksi geopoliittinen epävakaus, kriisit sekä luonnonkatastrofit ovat lisänneet tarvetta hätäavulle ja humanitaariselle tuelle.  

EU on vastannut näihin haasteisiin hyödyntämällä talousarvion olemassa olevia joustomahdollisuuksia. Kuluvan rahoituskehyskauden joustot ja marginaalit ovat siten lähes kokonaan hyödynnetty tai varattu uusiin tarpeisiin. Komission mukaan kehyksessä ei myöskään ole enää mahdollisuutta varojen laajamittaiselle uudelleenkohdennukselle.  

Näistä syistä komissio esittää välitarkastuksessa kehyskauden loppuvuosille lisärahoitusta olemassa olevien varojen uudelleenkohdentamisen sijaan. 

Ehdotusten taloudelliset kokonaisvaikutukset

Komissio esittää yhteensä noin 100 mrd. euron lisärahoitusta vuosille 2024—2027.  

Ehdotetut lisäykset kasvattaisivat Suomen EU-maksuja arviolta yhteensä 1,1 mrd. eurolla vuosina 2024—2027, joka olisi vuositasolla noin 267 milj. euroa (U-kirjelmän 38/2023 vp mukaan). Tämä sisältää komission alustavan arvion mukaisen Ukraina-välineen 17 mrd. euron avustusmuotoisen tuen sekä 19 mrd. euron EURI-varauksen (elpymisvälineen korkokulut) lisätarpeen. Tämän lisäksi Suomen ensisijainen vastuu Ukrainan 33 mrd. euron lainamuotoisesta rahoitustuesta olisi noin 535 milj. euroa.  

Valiokunta katsoo valtioneuvoston kannan mukaisesti, että komission ehdotus ei ole Suomen tavoitteiden mukainen, koska se avaa rahoituskehyksen ja sisältää huomattavaa lisärahoitusta uudelleenkohdentamisen sijaan. EU-budjetin taso tulee säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua.  

Valiokunta pitää myös valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että komission esittämän rahoituksen mitoituksen ja kohdentamisen tarpeellisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta rahoituskehyksen sisäisten politiikka-alojen kohdalla vielä arvioidaan. Toisaalta valiokunta ymmärtää olemassa olevat EU:n oikeudelliset velvoitteet ja toimintaympäristön muutoksen myötä lisääntyneet tarpeet. Keskeistä on kuitenkin valtioneuvoston kannan mukaisesti priorisoida rahoitustarpeita ja selvittää edelleen mahdollisuuksia rahoituksen uudelleenkohdentamiseen. 

Muita nostoja

Ukraina-varaus. Komissio ehdottaa uuden rahoituskehyksen ulkopuolisen väliaikaisen erityisvälineen perustamista Ukrainan tukemiseksi. Väline koostuisi lainoista ja avustuksista ja olisi yhteensä enintään 50 mrd. euroa.  

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että valtioneuvosto sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille. Uuteen väliaikaiseen rahoitusväliseen valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti ja myös valiokunta pitää sitä perusteltuna. Valtioneuvoston kannassa todetaan lisäksi, että rahoituskehysasetuksessa tulisi asettaa vuotuinen enimmäismäärä Ukrainalle maksettaville avustuksille. Valiokunta korostaa kuitenkin valtioneuvoston tavoin, ettei se saa vaarantaa Ukrainan tuen jatkuvuutta. 

Muuttoliike ja ulkoiset haasteet. Komissio ehdottaa yhteensä noin 15 mrd. euron lisäyksiä muuttoliikkeen hallintaan. Valiokunta suhtautuu ehdotukseen avoimesti ja korostaa muuttoliikkeen hallinnan ja EU:n vahvojen ulkorajojen tärkeää merkitystä. Lisätarpeet tulisi kuitenkin kattaa valtioneuvoston kannan mukaisesti ensisijaisesti uudelleenkohdennuksin.  

EURI-väline. Komissio ehdottaa uuden EURI-välineen perustamista. Sen tarkoitus olisi kattaa elpymisvälineen lainanotosta aiheutuvien rahoituskustannusten nousu siltä osin, mikä ylittää vuonna 2020 varatut enimmäismäärät. Ehdotus ei sisällä välineelle asetettua enimmäismäärää tai vuotuista kattoa. 

Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena uuden EURI-välineen perustamista, vaan kohonneet kustannukset tulisi kattaa ensisijaisesti rahoituskehyksen sisällä. EU:n oikeudelliset velvoitteet on kuitenkin huomioitava ja varmistettava, että ne hoidetaan kaikissa olosuhteissa. Valtioneuvoston kanta on tältäkin osin valiokunnan hyväksyttävissä eli toissijaisesti Suomi on valmis tarkastelemaan enimmäismäärien rajattua korottamista, mikäli uudelleenkohdennukset eivät olisi riittävällä tavalla mahdollisia. 

Mikäli neuvotteluissa kuitenkin päädyttäisiin EURI-välineen tapaiseen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuoliseen ratkaisuun, on erittäin tärkeää huolehtia välineen tarkkarajaisuudesta. 

Euroopan strategisten teknologioiden (STEP) kehysväline. Komissio ehdottaa uuden STEP-kehysvälineen perustamista, jolla tuetaan strategisten teknologioiden, kuten puhtaan teknologian, bioteknologian sekä digitaalisten teknologioiden, kehittämistä ja valmistusta unionissa. STEP-väline hyödyntäisi olemassa olevia EU:n välineitä ja ohjelmia, kuten InvestEU-ohjelmaa, Horisontti Eurooppa-puiteohjelmaa, Euroopan puolustusrahastoa, innovaatiorahastoa ja koheesiopolitiikan rahastoja. Kohdennettuihin ohjelmiin komissio ehdottaa 10 mrd. euron lisärahoitusta. Ehdotus voidaan nähdä myös korvaavana ratkaisuna aiemmin esitetylle ns. suvereniteettirahastolle. 

Valiokunta tukee valtioneuvoston kannan mukaisesti STEP-kehysvälineen tavoitetta koordinoida toimia ja rahoitusta tarkkaan määrätyillä aloilla. Komission ehdotus sisältää kuitenkin useita ohjelmakohtaisia muutoksia EU-säädöksiin, mm. innovaatiorahaston rahoitusmalliin ja rahanjakoon, mihin valtioneuvosto kiinnittää kannassaan kriittistä huomiota. Valiokunta painottaa, että tiede- ja innovaatiotoiminnan periaatteiden mukaisesti rahoituksen kanavointi pitäisi toteuttaa markkinaehtoisesti avoimeen hankehakuun pohjautuen, eikä ennalta määriteltyjen jäsenvaltio-, alue-, tai muiden kiintiöiden tai BKT-pohjan perusteella. Tavoitteena tulisi valtioneuvoston linjauksen mukaisesti olla rahoituksen kohdentaminen eri ohjelmissa nykyisten kriteerien mukaisesti. Lisäksi yleisenä periaatteena tulee korostaa kansallisen osarahoituksen merkitystä EU-rahoituksen toimeenpanossa. Ehdotus edellyttää yksityiskohtaista tarkastelua ja arviointia myös valtiontukinäkökulmasta valtioneuvoston linjaamalla tavalla.  

Hallintomenot. Hallintomenojen osalta komissio esittää 1,9 mrd. euron lisäystä, mikä johtuu kohonneista energia- ja inflaatiokustannuksista sekä EU-tasolla lisääntyneistä tehtävistä. 

Valiokunta pitää tärkeänä järjestelmien yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä sekä EU-tasolla että kansallisesti ja muutenkin rahoituksen tuloksellisuuden parantamista. Valtioneuvoston kannan mukaisesti EU:n toimielinten ja virastojen tulee pyrkiä tehostamaan toimintaansa ja etsiä mahdollisia säästökohteita. Lisätarpeet tulisi siten kattaa uudelleenkohdennuksin. 

Joustoväline. Komissio mukaan on myös tarvetta kasvattaa EU:n budjetin joustavuutta ja yleistä varautumista, minkä takia se esittää rahoituskehyksen ulkopuolisen joustovälineen rahoituksen kasvattamista 3 mrd. eurolla. 

Valiokunta tunnistaa valtioneuvoston tavoin tarpeen riittävälle rahoituskehyksen sisäiselle joustovaralle käytettäväksi mahdollisiin ennakoimattomiin menoihin. Sen sijaan komission ehdotukseen kehyksen ulkopuolisen joustovälineen enimmäismäärän kasvattamisesta myös valiokunta suhtautuu varauksellisesti. 

Lopuksi

Valiokunta korostaa, että jatkoneuvotteluissa on noudatettava tiukkaa budjettikuria ja huolehdittava siitä, että Suomen nettomaksuasema on kohtuullinen ja oikeudenmukainen ja siinä huomioidaan Suomen taloustilanne. Tavoitteena tulee olla, että menot rahoitettaisiin rahoituskehyksen sitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärien puitteissa ja rahoituskehyksen ulkopuolisia välineitä tulisi olla vain perustelluissa tapauksissa.  

Tärkeää on, että valtioneuvosto kirjelmiensä mukaisesti määrittelee lopullisen kantansa komission ehdotuksiin Suomen kokonaisedun lähtökohdista.